Paha mieli kun en voi mitenkään luottaa mun mieheen
Laitoin aamulla viestiä miehelle et kun tulee töistä kotiin niin tuo mulle jotain kivaa mikä piristäis mun mieltä. Mä on alla päin kun on ollut niin tylsää kun mies ollut töissä su illasta ja viikonlopullakaan ei ollut oikein mitään kivaa tekemistä ees euroviisubileitä kenenkään luona
No mies tuli sit töistä kaupan kautta ja toi mulle KARKKIPUSSIN! Siis oikeesti??? Mä kaipaan piristystä ja tsemppiä ja ansaitsen kyl jotain parempaa kun jonku karkkipussin.
Sit kun sanoin miehellä tästä et olis menny ees stokkalle ja tuonut mulle vaikka jonkun ihanan tuoksun tai korun niin se sanoi etten kuule v***u lähe kolmen vuoron jälkee ajamaan keskustan kautta hakeen sulle jotain tuoksua
Ihan tosta vaan ja noilla sanoilla. Et oon sit sen karkkipussin arvoinen minkä se nappas sieltä prisman karkkihyllyltä siinä ruokaostosten ohessa
ja kun halusin purkaa tätä tilannetta ja mun tunteita niin se lähti veljelleen nukkuun
tää suhde on niin p*sk**
Miten mä en voin luottaa tohon mieheen jos tulee joku oikee hätä, kun en edes tälläsessä asiassa?
Ja mitä mä nyt sitten edes syön?
Kommentit (26)
Syö niitä karkkeja, jos on nälkä. Tai sitä ruokaa, mitä miehesi toi kaupasta, vai veikö kauppakassit veljelleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on miehen kirjoittama provo. Huh heijaa.
Niin on. Tuollaisia incelit kuvittelee että naiset ovat, mikä johtaa sitten siihen, että suhteeseen päästyään eivät tuo edes pyydettäessä sitä karkkipussia ja palautuvat luontoon valittamaan vaativuudesta.
Tällaisia teistä on valitettavasti iso osa vaikka totuus sattuu.
No ei tod ole. En tunne yhtäkään tuollaista naista, vaikka joku aika itsekeskeinenkin tai muuten jotenkin häiriintynyt tai ikävä tapaus onkin tullut matkan varrella vastaan. Tuo on aika utopiaa, jonkun miehen kuvitelmaa, joka ei naisia henkilökohtaisesti tunne. Ehkä joku tuollainen harvinaisuus saattaa jossain olla, mutta on kyllä todella marginaalista nähdäseni, ja Suomessa varsinkaan ei naisilla kyllä juuri tuollaista käytöstä ole, vaikka muita vikoja voi toki löytyäkin. Jos on jollain tapaa itsekeskeinen luonne, niin sekin ilmenee kyllä yleensä muunlaisilla tavoilla.
Mitäs jos aloittaja jalkautuisi oikeaan elämään, oikeiden ihmisten seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää lähtemästä itse sinne kauppaan?
No ei se ois sama asia sitten. Mä halusin just et mies tuo mulle jotain mistä mä tykkään, et se arvostaa mua ja tietää mistä mä tykkään ja haluaa hemmotella mua. Siis ihan parisuhteen perusjuttui
No sitten sinun pitää kertoa sille miehelle, mistä sinä tykkäät. Joku tuoksu - ei ole riittävän selkeästi kerrottu, koska hän tuo kuitenkin väärän tuoksun. Sinun pitää kertoa hänelle, mikä on sinun mielestäsi hyvä tuoksu. Normaalit ihmiset eivät osaa lukea toisten ihmisten ajatuksia.
Sitten, kun ollaan oltu parisuhteessa jo kymmeniä vuosikymmeniä, ja moneen kertaan kerrottu ne samat jutut, alkaa mieskin tietämään jo vaimon äänensävystä, mistä hän tällä kertaa ilahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää lähtemästä itse sinne kauppaan?
No ei se ois sama asia sitten. Mä halusin just et mies tuo mulle jotain mistä mä tykkään, et se arvostaa mua ja tietää mistä mä tykkään ja haluaa hemmotella mua. Siis ihan parisuhteen perusjuttui
No sitten sinun pitää kertoa sille miehelle, mistä sinä tykkäät. Joku tuoksu - ei ole riittävän selkeästi kerrottu, koska hän tuo kuitenkin väärän tuoksun. Sinun pitää kertoa hänelle, mikä on sinun mielestäsi hyvä tuoksu. Normaalit ihmiset eivät osaa lukea toisten ihmisten ajatuksia.
Sitten, kun ollaan oltu parisuhteessa jo kymmeniä vuosikymmeniä, ja moneen kertaan kerrottu ne samat jutut, alkaa mieskin tietämään jo vaimon äänensävystä, mistä hän tällä kertaa ilahtuu.
Ehheh! Piti kirjoittaa kymmeniä vuosia tai vuosikymmeniä, niin tuli vahingossa kymmeniä vuosikymmeniä. Eli satoja vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Itseänikin harmittaisi. Miten päädyit yhteen tuollaisen ärrimörrin kanssa joka ei arvosta sinua?
No alussa meillä synkkas tosi hyvin ja vieläkin joskus mut ei aina. Eli silloin kun mä eniten kaipaan hemmottelua huomioo ja tsemppiä.
Aattelin et hän on melkeen täydellinen ja rasti melkeen joka ruutuun: pitkä, sporttinen, huumorintaju, espoosta ja tykkää eläimistä
toi duuni oli ainoo mitä mä epäilin mut liksa on kyl kova
Espoosta?
Miksi vaadit monta työvuoroa tehneeltä mieheltäsi mitään? Tylsyyteen olisi auttanut, jos olisit valmistanut miehellesi aterian odotellessasi.