Mikä on mielestäsi jo pihiyttä?

Jos jugurtti A maksaa 20 senttiä, ja purkissa on 1,5dl. Jugurtti B maksaa 30 senttiä, ja purkissa on 2dl. Tottakai sinun kannattaa silloin ostaa jugurtti A, koska se on halvempi. Kilohinnaltaan B olisi halvempi, mutta kilohinnalla ei ole mitään väliä, koska syöt joka tapauksessa vain sen yhden jugurtin.

syö osan ja takaisin jääkaappiin. Seuraavana päivänä sama juttu, niin kauan että loppuu. Ja jokainen voi kuvitella, miltä viikon vanha riisi maistuu. Hyi, saa syödä yksin!

En teistä tiedä, mutta itse en syö aina tasan yhtä jugurttia. Toisinaan syön vain puolikkaan tai 2/3 (ja sitten myöhemmin loput). Ja vaikka söisinkin, jos syön normaalia pienemmän jugurtin + pienemmän leivän, minulle jää nälkä, joten täytyy syödä vielä jotain lisää.



En syö ruokaa kappalemäärittäin, vaan saadakseni sopivan määrän energiaa ja muita ravintoaineita. Ei pienempi purkki vähennä minun syömääni ruokamäärää. (Tai suurempi lisää.)

Näin rouva sanoi itse. Tämä on mielestäni pihiyttä.

Herkkuja tosin ostan usein kappalehinnalla, sillä niissä merkitsee enemmän maku kuin määrä (ja energia).



t. 20/27

ruosta säästäminen terveyden kustannuksella

valojen napsuttelu

liian kylmässä oleilu lämmityskuluissa säästääkseen

Kutsuu kylään ja tarjoaa teetä, mutta sanoo että samaa teepussia pitää käyttää kahteen kertaan...



Samainen kaveri laskee myös pennintarkkaan kaiken. Kerran menimme heille kaupan kautta ja ostimme jäätelöä. Kaverini sitten antoi minulle lapun, jossa luki pennilleen mitä olin hänelle velkaa jäätelöstä... (kaverini käy meillä kuitenkin myös syömässä enkä edes syönyt puolta tästä jäätelölitrasta).

Tarkoitatko, että on pihiyttä sammuttaa valot huoneista, joissa kukaan ei oleile. Jos ympäristöystävällisyys on pihiyttä, niin olen mielelläni pihi.

Miksi ihmeessä esim. vessasa pitäisi valon palaa 24/7 kun siellä ei ketään ole? Mikä kumma tekee valojen (=luonnon) säästämisestä pihiä?

Vierailija:

pihistin mäkkäristä rullan vessapaperia...

Sairaalloista pihiyttä on sitten se, kun käyttää toisen ihmisen rahoja (kauppiaan, jos varastaa, kaverin, jos pummaa kyytejä tai lainaa kännykkää tms.). Aika kipeetä on myös vanhan ja pilaantuneen ruuan käyttö, hyh.



Huvittavaa nuukuutta on erään sukulaistädin käytös: Joulukinkku ostetaan vasta joulun jälkeen, kun niitä saa puoleen hintaan ja sitä sitten syödään loppiaiseen asti. Tarina ei kerro, mitä heillä on joulupöydässä :-) Puuro varmaan.



Ja yksi kaveri peri puolet iltasanomein hinnasta, kun heillä kyläillessäni lueskelin sitä. Sama kaveri myös hinnoitteli myös sipsipussin sisällön, kun kerran istuttiin iltaa heillä. No se oli opiskeluaikaa...



Anoppini on myös tarkka, mutta erittäin hyvässä mielessä. Hän kierrättää aivan kaiken. Biojätteet, paperit, pahvit, lasin, metallit ja ongelmajätteet tietenkin ja myös napit ja vetoketjut vanhoista vaatteista, lahjapaperit ja -nauhat, purkit ja purnukat ym. Ihan kaiken. Kaatikselle heiltä lähtee murto-osa normaalin nykyperheen jätemäärästä. Joskus huomaan, että anoppia nyppii meidän huolettomampi asenne, vaikkapa suihkussa ja saunassa lotraamme vähän reilummin vettä kuin he, mutta ei se siitä huomauttele.

Olen ylpeä heidän vihreästä elämäntavastaan!

JOs kahvinjuojia on esim. 4 niin silloin keitetään 6 kuppia kahvia, koska kaikki ei kuulemma kuitenkaan halua santikuppia. eli kaksi saa santsikupin ja kaksi jää ilman. Samoin pipareita (tyyliin dominot) on 4 kahvinjuojan ollessa paikalla 3 kappaletta leipälautasella, koska kaikki ei kuulemma kuitenkaan halua kahvileipä. El iyksi jää taas ilman...

käytössä. Muutenkin kaikki aina jaettava pennilleen puoliksi. Ärsyttävää kun AINA lasketaan niin tarkkaan kuka maksaa 20 centtiä lisää jne.

Isäni on piheistä pihein! Par esimerkkiä;



Söi itse ruuan ensin ettei tarvinnut sotkea monia astioita vaan jouduin syömään hänen likaisesta lautasestaan ja likaisilla ruokailuvälineillä. Suuttui jos sanoin että haluaisin puhtaat ottaa.



Ja nykyään joku ihmettelee miksi ällöttää jos tarjotaan jonkun pullosta tai lasista juotavaa tai pitäisi samasta jäätelöstä haukata. En edes omien lasteni kanssa jaa mitään ruokailuvälineitä tms.



Isäni myös kävi kävellen töissä n. 25km matkan säästääkseen bensaa.



Isäni kuivatti erittäin haisevat märät hikiset sukkansa patterin päällä kotona ja taas olivat käyttökunnossa.



Jos autolla mentiin, niin alamäet aina vapaalla.



Söi pilaantunutta ruokaa ja pakotti minutkin syömään. Esim. kerran alkoi laittamaan ruokaa vanhoista makkaroista. Olivat jo aivan LIMAISIA! Sanoin siitä isälleni, joka suuttui ja PESI makkarat tiskia-altaassa ja sanoi " Ei oo enää!"



Söi myös homeista leipää.



Tällainen isä on vieläkin mutta ei onneksi vaikuta enää minuun!

ja vei niitä kotiinsa. Kun niihin oli niin kätevä laittaa ylijäänyttä ruokaa, pakkaseen esimerkiksi. Sitten toi kotoosa ylilyhyitä lyijykynän pätkiä, että näitä voi vielä käyttää, noin 4cm pitusia... Samainen akka käytti kaikkien papereitten molemmat puolet. Ja jos oli esin tekstiä vaan 2/3 sivusta niin tulosti siihen uudet tekstit paperin toisesta päästä. Ymmärrättekö mitä tarkotan? Koita siinä sitten lukea päällekkäin menneitä tekstejä... Kaiken huippu oli, että nainen oli rikas ku keisari... Ja tämä oli kaupungin työpaikka, eli ei ees omasta pussista rahat pois.

eräs tuttu sai lahjaksi lehtisalaattia,

36: Toihan on jo sairasta!! Miksei isäs voinu sitte syödä jälkeenpäin muiden sotkemalta lautaselta?

Meillä on myös tuttava joka käy aina töissä isommilla tarpeilla (mieluiten myös pienemmillä jos ehtii, työpaikka on hänen naapurissaan) ettei kotona kulu vettä ja paperia. Hän myös kielsi vaimoaan ostamasta parin euron purkinavaajaa, koska voi kuulemma hyvin käydä aina lainaamassa avaajaa äidiltään.

Anoppilassa pidetään sisälämpötila +17 että säästyy sähkölaskussa ja leivinpaperit säilötään käytön jälkeen laatikkoon ja niitä samoja käytetään useita kertoja uudelleen.

pölliä vessapaperit junasta!!!!!!!!!!!!

Ja ottaa vielä leipää kotiin paperiin käärittynä!!

ei tiedä, kuinka kauan siitä ostosta oli, joten kannattaa ottaa maitohappobakteeria ja hiilitablettia ennenkuin menen kylään ja sitä rataa. No, hän tietysti, monen muun superpihin tavoin, on aivan hurjanvarakas - ollut sitä aina ja jo monta sukupolvea häntä ennen, joten mistään pula-ajan muistoista ei ole kyse. Hänellä on vain erikoinen tapa käyttää rahaa. Esimerkiksi minulle hän maksaa aina taksit, vaikka voisin mennä omalla autollanikin tai maksaa itsekin sen taksin. :)

tuttavani (mies) piti aloittaa työt 14-vuotiaana, koska hänen piti alkaa maksamaan kaikki muut kulunsa paitsi asuminen+ruoka.

eli jos hän vaikka pyysi isältään rahaa johonkin, niin se merkattiin pieneen kirjaan ylös, jotta voi sitten maksaa LAINAN takaisin.

pienessä muistikirjassa saattoi lukea: 20.6.1998 Mars-patukka 3,90markkaa jne.

Ja nämä kaikki lainat piti maksaa takaisin. mihinkään isä ei antanut rahaa...