Tinder-mies asetti uuden rajapyykin seurustelulle - tapaisitko enää?
Meillä siis takana parit onnistuneet tärskyt, paljon viestittelyä ja puhelimessa puhumista. Mies on saanut minut vakuuttuneeksi siit että tässä on nyt jotain todella erityistä ja että hänellä on vähän mennyt "polkimet sekaisin" kun ei osannut odottaa että löytyisi nainen joka pitää haavittaa vaimoksi jne.
Nyt hän kuitenkin sanoo että tässä pitää selvittää seksuaalinen yhteensopivuus tai hän ei voi taata mitään. Että hänelle kuulemma käy joskus niin ettei naisen kanssa "pystykään" koska ei ole vetovoimaa. On nyt ladannut seuraavalle tapaamisellemme tuon selvittämisen odotukset. Minulle tuli sellainen olo kuin olisin arvioitavana ja vähän lässähti ihastus häneen. Minä ainakin tiedän haluanko jotakuta ja onko vetovoimaa jo kauan ennen kuin olen nähnyt toisen alasti. Tuli sellainen olo etten halua mennä treffeille ollenkaan. :( Ylireagoinko?
Kommentit (183)
Minusta tuntuu siltä, että siellä poikien kesken keksivät erilaisia typerääkin typerämpiä vedätyksiä, testailevat niitä naisiin ja sitten naureskelevat keskenään. Vastauksista lähtee heti kuvakaappaukset kavereille ja he lyövät pökköä pesään, että kokeile suostuuko se tähän ja tähän. Tätä tekevät ihan kolmekymppiset keskenkasvuisetkin.
Vierailija kirjoitti:
No ap, mitä teit? Toivottavasti et lähtenyt niille testaustreffeille!
En lähtenyt. Minä koitin puhua hänen kanssaan ja sanoin että stressaa olla testattavana. Hän selitti että eihän se nyt automaattisesti ole niin että ei natsaakaan, voi käydä myös "onnellisesti". Puhuimme pitkään, ja hän sanoi että saan itse päättää tulenko paikalle vai en. Olin itse päättänyt mennä - vähintään puhumaan kasvotusten mutta hän laittoikin viestin ettei pidä tapaamista hyvänä ajatuksena. Olemme käytännössä over. Kaikki tuli ja meni niin äkkiä, isoine puheineen.
AP
Ap:n tilanne on kieltämättä ikävä, mutta toivoton se ei ole. Vielä voi käydä ihan hyvin, toisaalta voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanne on kieltämättä ikävä, mutta toivoton se ei ole. Vielä voi käydä ihan hyvin, toisaalta voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä pai
Tämä on kyllä loistava analyysi. Onko tiedossasi, miten tämä kissakeittoepisodi vaikutti mummosi myöhempään elämään. Esimerkiksi kumppanin löytämiseen ja parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanne on kieltämättä ikävä, mutta toivoton se ei ole. Vielä voi käydä ihan hyvin, toisaalta voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut,
Enpä usko, että se vaikutti yhtään mitään. Mummo avioitui vaarin kanssa 1960-luvun alussa. Luja kristillinen vakaumus heillä oli molemmilla ja se heitä yhdisti silloinkin, kun elämässä oli vaikeuksia ja haasteita.
Ahkeria olivat molemmat. Yhteiset rahat heillä oli aina ja se tuntui toimivan hyvin, kun olivat kumpikin sellaisia tarkan markan ihmisiä. Eivät pihejä, mutta tarkkoja.
Mummo oli alkuun kotona lapsia hoitamassa - sekin oli ajan tapa silloin - ja myöhemmin töissä seurakunnan taloushallinnossa. Vaarilla oli sellainen mikroyritys, jossa oli työssä hänen itsensä lisäksi yhdestä kahteen apumiestä. Tekivät korjausrakentamista ja muuta pientä remonttia.
Raittiusaate yhdisti mummoa ja vaaria myös, en usko että he koskaan ottivat pisaraakaan alkoholia. Mutta eivät he saarnanneet siitäkään asiasta. Kun me nuoret joskus hölmöilimme, he suhtautuivat siihen vain hyväntahtoisesti päivitellen.
Mummosi vaikuttaa olleen hyvin neuvokas ja tasapainoinen jo pienestä pitäen. Sääli, että hän on jo edesmennyt. Olisit varnasti saanut häneltä hyviä neuvoja tähän viimeisimpään seurustelu/testaustreffiongelmaasi.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanne on kieltämättä ikävä, mutta toivoton se ei ole. Vielä voi käydä ihan hyvin, toisaalta voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä pai
Olen monta kertaa - lähes yhtä monta kertaa kuin kirjoituksen olen lukenut, eli noin 100 - miettinyt, minkälaisen tuen pariin tämä ihminen pitäisi ohjata. Jonkunlainen narsistinen persoonallisuus luonnollisesti on kyseessä, mutta vaikuttaa siltä, että jotain muutakin hoidettavaa on.
Mikä ihme miehiä vaivaa nykyään? Ei tuollaisista asioista tarvi olla alkaa esittää uhkavaatimuksia. Jos molemmat ovat kiinnostuneita niin kyllä se seksiin johtaa muutenkin. Tämäkin mies olisi saanut, jos ei olisi pilannut fiilistä ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Mummosi vaikuttaa olleen hyvin neuvokas ja tasapainoinen jo pienestä pitäen. Sääli, että hän on jo edesmennyt. Olisit varnasti saanut häneltä hyviä neuvoja tähän viimeisimpään seurustelu/testaustreffiongelmaasi.
Tämä mummo kirjoitteli tälle palstalle neuvojaan vielä hyvinkin korkeassa iässä. Hänellä oli kyllä sellaista elämänkokemuksen tuomaa viisautta, joka monilta nykyään puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän miestä ja voisin ajatella samoin, mutta jos sinä näet seksuaalisuuden toisin, niin eiköhän tuo ole selvä viesti siitä ettette sovi yhteen. Jos itse kiintyisin ennen seksiä, mitä en luontaisesti tee, en taatusti lähtisi selvittelemään sängyssä lopahtaako toisen kiinnostus siihen vai ei. Jos ei osaa etukäteen sanoa, ei kannata kokeilla, ellei molemmat ole samalla kevyellä kokeilufiiliksellä.
Minulle nuo on kyllä niin tunteen mukaan meneviä.
Jos minulle joku sanoisi noin kuin aapeen tapailu on sanonut, niin en jatkaisi. Minua ei omisteta.
Sen seksuaalisen valinnna värinän kyllä tuntee. Jos sitä ei ole, niin sitä ei tunne.
Luota aapee vaistoosi.
Ole siitä ylpeä.
Monenlaisia ihmisiä on. Ei tapailu mene vein toisen ehdoilla. Se on yhteispeliä. Jos ei toimi, niin etiäpäin hyvillä mielin.
Aika selvää se on, jos oikeasti mietit. Ei sun tarvi miellyttää jotain randomia sanelijaa.
Toki, jos haluat kokeilla seksiä hänen kanssaan, niin sitä sitten kokeilemaan. Voihan sekin olla uteliaisuutta ja kivaa kokeilua.
Sinä
päätät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ap, mitä teit? Toivottavasti et lähtenyt niille testaustreffeille!
En lähtenyt. Minä koitin puhua hänen kanssaan ja sanoin että stressaa olla testattavana. Hän selitti että eihän se nyt automaattisesti ole niin että ei natsaakaan, voi käydä myös "onnellisesti". Puhuimme pitkään, ja hän sanoi että saan itse päättää tulenko paikalle vai en. Olin itse päättänyt mennä - vähintään puhumaan kasvotusten mutta hän laittoikin viestin ettei pidä tapaamista hyvänä ajatuksena. Olemme käytännössä over. Kaikki tuli ja meni niin äkkiä, isoine puheineen.
AP
Hyvä, että puhuitte hyvä, että kerroit miltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanne on kieltämättä ikävä, mutta toivoton se ei ole. Vielä voi käydä ihan hyvin, toisaalta voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut,
Et oikein tunnu ymmärtäneen mummon neuvojen viisautta. Kannattaa lukea ne huolella läpi, niissä on näkökulmaa moneen tilanteeseen. Ymmärrän hyvin, että ap haluaa tässä hankalassa tilanteessa tukeutua isoäitinsä hyviin neuvoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ap, mitä teit? Toivottavasti et lähtenyt niille testaustreffeille!
En lähtenyt. Minä koitin puhua hänen kanssaan ja sanoin että stressaa olla testattavana. Hän selitti että eihän se nyt automaattisesti ole niin että ei natsaakaan, voi käydä myös "onnellisesti". Puhuimme pitkään, ja hän sanoi että saan itse päättää tulenko paikalle vai en. Olin itse päättänyt mennä - vähintään puhumaan kasvotusten mutta hän laittoikin viestin ettei pidä tapaamista hyvänä ajatuksena. Olemme käytännössä over. Kaikki tuli ja meni niin äkkiä, isoine puheineen.
AP
No niin, nyt tiedät mikä tuolla tyypillä oli mielessä. Se yksi ja sama. Ei ollut suurta rakkautta tuo vaikka kuinka melskasi. Turha ukko, hyvä ettet tuhlannut enemmän aikaa etkä varsinkaan suostunut idioottimaisuuksiin.
Ja sama toimintatapa seuraavalle ehdottelijalle kun nyt olet kokemusta viisaampi. Piparinvonkaajilta ei ideat lopu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ap, mitä teit? Toivottavasti et lähtenyt niille testaustreffeille!
En lähtenyt. Minä koitin puhua hänen kanssaan ja sanoin että stressaa olla testattavana. Hän selitti että eihän se nyt automaattisesti ole niin että ei natsaakaan, voi käydä myös "onnellisesti". Puhuimme pitkään, ja hän sanoi että saan itse päättää tulenko paikalle vai en. Olin itse päättänyt mennä - vähintään puhumaan kasvotusten mutta hän laittoikin viestin ettei pidä tapaamista hyvänä ajatuksena. Olemme käytännössä over. Kaikki tuli ja meni niin äkkiä, isoine puheineen.
AP
Väistit luodin. Mieshän on täysi m*lkku.
En lähtenyt. Minä koitin puhua hänen kanssaan ja sanoin että stressaa olla testattavana. Hän selitti että eihän se nyt automaattisesti ole niin että ei natsaakaan, voi käydä myös "onnellisesti". Puhuimme pitkään, ja hän sanoi että saan itse päättää tulenko paikalle vai en. Olin itse päättänyt mennä - vähintään puhumaan kasvotusten mutta hän laittoikin viestin ettei pidä tapaamista hyvänä ajatuksena. Olemme käytännössä over. Kaikki tuli ja meni niin äkkiä, isoine puheineen.
AP
Herranjesta. Ai että voi käydä onnellisestikin ja voi maailma, ihanko saat itse päättää. Ja sinä vielä päätit, että menet vähintään keskustelemaan.
Minä olisin sanonut, että oota, mun on laitettava puhelin hetkeksi pois kun naurattaa niin, että kierin lattialla. Jos nyt olisin ikinä jossain hulluuksissani laskenut keskustelun edes näin pitkälle.
Ja nytkö te vasta olette käytännössä over, mutta sulla on vielä ainakin teoriassa ovi (ja mitä muuta?) auki.
Kyllä sun ap nyt kannattaa ennen kaikkea miettiä sitä, miten miehenkipeä olet ja millä mielellä näihin lähdet.
Pahempi oli minusta tuo pitää haavittaa vaimoksi. Miehellä on varmaan leijonakoru ja tykkää lenkkimakkarasta?
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuossa toki validi pointti. Jos seksi yhdessä ei ollenkaan toimi, niin vaikea siitä on parisuhdetta jatkaa. Toki ekat kerrat on usein aina vähän sinne päin, joten mitään täydellistä settiä nyt ei kannata silloin vielä odottaakaan. Sitten tulee se klassinen mutta. Mies joka puhuu tuolla tavoin asiasta, on yksinkertaisesti vain juntti. Ei kukaan lääkäri-lentäjä, raukkauden Romeo, mies kuin unelma, puhu tullaista paskaa. Kuten sanottua, asia on sinänsä oikea, mutta etiketin mukaan tuollaiset 'testaamiset' on ylipäänsä red flag ja vielä kirkkaamman punaisen värin se saa, kun konteksti menee sinne intiimialueelle.
Mutta nää on näitä. Mukavia ja sellaisia semikivoja miehiä löytyy, mutta timantit on harvassa. Joko sä tyydyt pikkuisen junttiin mieheen, tai sitten teet ratkaisun toiseen suuntaan. Jos sä väität tai luulet, että tuo on hänen ainoa 'junttisminsa', niin sitten vakka on kantensa valinnut. Olette match, ku
Jahas, maidonjuoja ja jolta joskus pieru pääsee, on kelvoton ? ? Onpa kriteerit !.🙄
Pitää olla kaljaa kittaava sitten ? Voi kertoa että jokaiselta joskus pieru pääsee tahtomatta.😁
Ei helevata. Vaikka miehen käytös on tökeröä tuliko mieleen että me kaikki olemme ihmisiä ja teemme virheitä. Jos tuo on mielestäsi showstopperi niin kerro se miehelle heti.
Minä en ainakaan halua seurustella naisen kanssa joka vaatii minun olevan täydellinen joka hetki.
Vierailija kirjoitti:
Ei helevata. Vaikka miehen käytös on tökeröä tuliko mieleen että me kaikki olemme ihmisiä ja teemme virheitä. Jos tuo on mielestäsi showstopperi niin kerro se miehelle heti.
Minä en ainakaan halua seurustella naisen kanssa joka vaatii minun olevan täydellinen joka hetki.
Terveisin pelimies, joka yrittää helpottaa omaa saantia
Normaali parisuhdetta hakeva mies ei tuollaisia vaatimuksia esitä
No ap, mitä teit? Toivottavasti et lähtenyt niille testaustreffeille!