Lue keskustelun säännöt.
Ranskassa syödään juustoja ja käytetään voita maailman eniten asukasta kohden, ja silti ranskalaiset ovat selvästi suomalaisia laihempia.
Kommentit (182)
Mutta sitten taas, kun katsoo tuolta netistä noita amyrikkalaisten ruokavinkkejä, niin herrrrajjjumala...juustoa, juustoa, juustoa.
Ja iso osa ei oikeastaan kokkaile vaan enneminkin yhdistelee erilaisia valmistuotteita yhteen (ja niitähän amerikoissa riittää) ja ripottaa päälle juustoa niin maan perusteellisesti ja ehkä jonkun salaatinlehden ja persiljaa vähän päälle. Ja siellä sitten perseet leviää ja allit kasvaa vielä enemmän kuin Suomessa. Onko tämäkin annoskokojen syytä? Aina vedetään barbeque-levelillä kanansiipiä poikineen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ranskassa asuessani vuoden ikäisen lapseni lääkäri teki virheen kirjatessaan painon ja pituuden. Virheen takia näytti siltä, että lapseni oli ylipainoinen (siis haloo, 1 vuotias), joten lääkäri ohjeisti laittamaan lapsen dieetille. No, sitten hän tarkisti vielä kirjauksensa ja totesi että lapsi onkin ihan hyvän painoinen eikä dieettiä tarvitakaan. 🙈
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista että Suomessa vielä 80-luvulla ihmiset olivat laihoja, vaikka syötiin läskiä ja voita? Mikä on muuttunut? Ranskassa syödään ruoka-aikoina, eikä napostella välipaloja, siinä se. Samoin kuin Suomessa tehtiin vielä 80-luvulla. Geeneillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Hyötyliikunta. Käveltiin ja pyöräiltiin joka paikkaan. Ei ollut välipaloja. Ei normaali aikuinen tarvitse mitään välipaloja. Nykyään on ihmiset opetettu puputtamaan jotain koko ajan. Itse olen syntynyt 60-luvulla ja olen vieläkin 80-luvun mitoissani. Koska elän ja syön kuin 80-luvulla söin. Simppeliä!
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa ja Italiassa olen ravintoloissa huomannut, että esim pariskunnat tilaavat ruoka annokset ja pitsat puoliksi! Samoin leivonnaiset.
Ei siis ahdeta suomalaiseen tyyliin valtavia mättöjä!
Ai yksi kakkupala on "valtava mättö"? Eikös ravintolaan muutenkin mennä herkuttelemaan, ei siellä joka päivä käydä. Sen kerran kun käy niin silloin voi kyllä oman annoksen syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut Ranskan kävijä ja voin kertoa, että myytti laihoista ranskattarista on katoavaa kansanperinnettä. Ihan samanlaisia psksupersuksia sielläkin näkee yhä enenevässä määrin mitä täällä Suomessakin. Lihavuus on globaalia.
Ne ylipainoiset ovat yleensä monikulttuurisista taustoista tulevia.
Kyllä. Afrikkalaistaustaisissa naisissa paljon ylipainoisia. Kulttuurikysymys myös- ruoka on rakkaudenosoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokapyramidi on huijausta. Vannooko ranskalaiset sen nimeen? Ns. Virallisterveellisellä ruoalla ihmiset ovat jaksamattomia ja aina nälkäisiä vötkäleitä.
Ei ole huijausta.
Miksi ranskalaiset ovat hoikkia
1) Sosiaalinen paine. Lihavia syrjitään kaikkialla yhteiskunnassa. Tämä on tabu ranskalaisessa yhteiskunnassa.
2) Siellä syödään vain 3x päivässä, vain lapsille tarjotaan välipala.
3) Ruokailu pyhitetään ruokailulle. Laissa on ihan määrätty, että lounastauko on muistaakseni tunnin, vai oliko peräti 1 1/2 h.
4) Ruokailu on myös sosiaalinen tapahtuma, eli ruokailun aikana seurustellaan. Toimii myös sosiaalisena kontrollina syömiselle.
5) Siellä syödään paljon kasviksia ja jogurttia.
6) Eivät syö pikaruokaa, irtokarkkeja, siistejä tms, vaan mieluummin kunnon aterian, jossa vä
Lisään vielä: annoskoko. Siellä ei mätetä lautasta kukkuroilleen. Syödään useampi ruokalajo, ja annoskoot ovat pieniä. Se sosiaalinen paine pitää siitä huolen. Ruokaillaan yhdessä. Mässäilyä ja huonoja pöytätapoja ei hyväksytä. Ruokailuun kuuluu keskustelu. Ei istuta pöydässä, ja lopeta hiljaa mahaa täyteen, kuten Suomessa tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista. Missä päin Suomea asut? Itse olen asunut lähes 30 vuotta pääkaupunkiseudulla, viime vuodet Helsingissä kantakaupungin alueella enkä ole nähnyt ranskanleipää yhdessäkään ruokakaupassa. Viimeisimmät muistikuvani ko.leivästä sijoittuvat kyllä varmasti sinne 30 vuoden taakse.
***
https://www.s-kaupat.fi/tuote/vaasan-ranskanleipa-350-g-vehnaleipa/6437…
Ihan Prismasta löytyy. Toki pussipaskaa mutta kuitenkin
Okei. Just Prismassa en ole vuosiin käynyt. Nimestään huolimatta ei kyllä ranskanleivältä näytä. Näyttää ennemmin joltain kuivalta sekaleivältä. Perinteinen ranskishan oli tosi vaalea, pelkästä vehnästä leivottu, lähes pullamainen tuote.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa ei syödä välipaloja vaan kevyt aamupala, paremminkin aamukahvi, lounas ja päivällinen.aterioille kuuluu alkupala, pääruoka, juusto ja jälkiruoka, mutta annokset on pieniä. Ja ennen kaikkea siellä aterioidessaan istutaan pöydässä ja ainakin tunti ruoasta nauttien hitaasti, ei mitään nopeaa hotkaisua ja siitä takaisin nopeasti töihin takaisin.Mikään 20 min - 30 minuutin ruokatauko kuten Suomessa ei tule siellä kuulonkaan.
Tuo on kyllä totta, että suomalaiset opetetaan pienestä pitäen hotkimaan ruokansa mahdollisimman nopeasti. Joissakin kouluissa on kuulemma pahimmillaan 15 minuutin ruokatauko.
Tämä!
Koulussa pitäisi ruokailuun käyttää kunnolla aikaa ja mielellään myös opettaa hieman pöytätapoja, kun niit
Ei. Veitsi tai lusikka ( jälkiruoka) on aina haarukan lisänä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on totta. Olin töissä ulkomailla ja suurin osa työkavereista ranskalaisia naisia. Mietin monta kertaa miten he ovatkin niin siroja.
Aamupalaa eivät syöneet, max.kahvi. Päivällä pikku eväs. Iltapäivällä kahvi tai tee. Ei syömistä. Illalla 20.00 aikaan ruoka. Yleensä keitto, pihvi/kala, jälkiruoka juustoja tms. Viiniä tietty.
Siis ihan eri ruokarytmi kuin meillä. Annoskoot pienempiä, ei välipaloja. Sunnuntaina ruoka päivällä pitkän kaavan mukaan koko perheen kesken. Muutama työkaveri pudotti heti pois sen pari ylimääräistä kiloa jos oli kertynyt.
Onkohan asia myös geneettinen?
Jossain vaiheessa nuorempana en syönyt aamupalaa, mutta join kyllä sekä kahvin että jotain mehua. Olin hoikka. Kun aamulla ei syö, niin lounaalla riittää melko pieni tai kevyt ruoka-annos.
Nykyiseen elämänrytmiin kuuluu aamu-tai aamupäivätreeni, jonka jälkeen syön kyllä aamupalan. Väittävät tämän olevan terveellisempi tapa, mutta en ole enää hoikka vaan ihan normaalipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista että Suomessa vielä 80-luvulla ihmiset olivat laihoja, vaikka syötiin läskiä ja voita? Mikä on muuttunut? Ranskassa syödään ruoka-aikoina, eikä napostella välipaloja, siinä se. Samoin kuin Suomessa tehtiin vielä 80-luvulla. Geeneillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Hyötyliikunta. Käveltiin ja pyöräiltiin joka paikkaan. Ei ollut välipaloja. Ei normaali aikuinen tarvitse mitään välipaloja. Nykyään on ihmiset opetettu puputtamaan jotain koko ajan. Itse olen syntynyt 60-luvulla ja olen vieläkin 80-luvun mitoissani. Koska elän ja syön kuin 80-luvulla söin. Simppeliä!
Mitä tämä välipala jankkaus oikein on?
Olen juuri nyt Ranskassa lomalla ja kaupassa pisti silmään minipienet karkki- ja limsahyllyt. Leipiäkään ei ollut laareittain. Ja kaikessa muussaki pienet pakkauskoot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen juuri nyt Ranskassa lomalla ja kaupassa pisti silmään minipienet karkki- ja limsahyllyt. Leipiäkään ei ollut laareittain. Ja kaikessa muussaki pienet pakkauskoot
Leivät ostetaan tuoreena leipomosta. Ei Ranskalaiset syö karlkeja, edes lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne ei ryystä kaljaa ja syö paljon sokeria. Ranskalainen työkaveri on tikkulaiha vaikka syö ihan normaalisti ja joskus viinikin maistuu.
Atkinsin dieetti tunnettiin jo Ranskan vallankumouksen aikaan
Ensin uusi ruokavalio näytti rajoittavan elämää, mutta myöhemmin se alkoi tuntua hyvältä. Banting piti tarkkaa kirjaa painostaan, ja vuoden päästä ruokavalion aloittamisesta hän oli laihtunut yli 20 kiloa. Samalla vointi ja kuulo ja näkö olivat kohentuneet. Painonmuutos oli pysyvä, ja Banting kuoli vasta 81-vuotiaana vuonna 1888. Vuonna 1869 hän kirjoitti kirjan Letter on Corpulence (Harrison, London), jossa hän korosti, että laihduttajan ei tarvitse luopua kaikesta - tärkeää on ruokavalion laatu. Kirjasta tuli suurmenestys, ja siitä otettiin useita painoksia.
Vierailija kirjoitti:
Atkinsin dieetti tunnettiin jo Ranskan vallankumouksen aikaan
Ensin uusi ruokavalio näytti rajoittavan elämää, mutta myöhemmin se alkoi tuntua hyvältä. Banting piti tarkkaa kirjaa painostaan, ja vuoden päästä ruokavalion aloittamisesta hän oli laihtunut yli 20 kiloa. Samalla vointi ja kuulo ja näkö olivat kohentuneet. Painonmuutos oli pysyvä, ja Banting kuoli vasta 81-vuotiaana vuonna 1888. Vuonna 1869 hän kirjoitti kirjan Letter on Corpulence (Harrison, London), jossa hän korosti, että laihduttajan ei tarvitse luopua kaikesta - tärkeää on ruokavalion laatu. Kirjasta tuli suurmenestys, ja siitä otettiin useita painoksia.
Mitäs kävi itse dieetin keksijälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista että Suomessa vielä 80-luvulla ihmiset olivat laihoja, vaikka syötiin läskiä ja voita? Mikä on muuttunut? Ranskassa syödään ruoka-aikoina, eikä napostella välipaloja, siinä se. Samoin kuin Suomessa tehtiin vielä 80-luvulla. Geeneillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Hyötyliikunta. Käveltiin ja pyöräiltiin joka paikkaan. Ei ollut välipaloja. Ei normaali aikuinen tarvitse mitään välipaloja. Nykyään on ihmiset opetettu puputtamaan jotain koko ajan. Itse olen syntynyt 60-luvulla ja olen vieläkin 80-luvun mitoissani. Koska elän ja syön kuin 80-luvulla söin. Simppeliä!
Mitä tämä välipala jankkaus oikein on?
Jokaisella näyttää olevan se oma juttu joka on niitä ehkä lihottanut ja se sitten yleistetään kaikkiin ihmisiin. Osalle se on välipalat, toisille sokeri, joillekin kaikki hiilihydraatit, osalle rasva jne.
Vierailija kirjoitti:
Syövät kohtuudella juustoa. Ei siis mätetä kuin perunaa syödään Suomessa kattilatolkulla niin jotta napa ruskoo ja perse päräjöi.
Aamiaisella sama. Kroisantti riittää puoleksi päiväksi. Suomalainen vetää kuusi kroisanttia naamaan ja pieree kuin viimeinen Erkki kiukaalla tuomionpäivää odotellessa ja ei malta olla paastolla vaan vetelee lounaaksi pitopöydältä niin paljon kuin jaksaa taloudellisuus edellä. Sitten on pääärynäpersettä ja omenamahaa kamalilla kaasuvaivoilla.
Pöntöt tukossa ja viemärit ei vedä jättimäisiä savipaskoja. Hirvittäviä hevosen annoksia putket täynnä. Hauskaa sitten ihmetellä että miten se nyt niin meni taas tukkoon.
Ne annokset on tosi paljon pienempiä.
Tämä oli erittäin hyvä kuvaus! Näinhän se on.
Suomalaiset ei tosiaan osaa käyttää veistä ja haarukkaa oikein, niillä syödään selaistakin ruokaa, joka pitää syödä pelkällä haarukalla.