Opin juuri uutisista että Suomessa tarjotaan yhteiskunnan rahoilla jotain vi*dun ratsastusterapiaa!

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko te, joiden mielestä ratsastusterapia on ehdottomasti aivan ylimääräistä, kertoa, millaista ajattelette sen olevan? Kun itse ratsastusterapiassa vuosikausia avustaneena näen sen todella hyvänä kuntoutuskeinona.

Sellaista, että käydään kuukaudesta tai vuodesta toiseen istumassa hevosen selässä eikä siltikään kuntouduta. 

Oikeasti, mikä järki on maksaa kallis ratsastusterapia jos tiedetään jo etukäteen että kuntoutuminen on hyvin epätodennäköistä? Se on turhaa jos potilas joka tapauksessa on kyvytön elättämään itseään ja on yhteiskunnan tukitoimien varassa. 

Vierailija kirjoitti:

Olet siis kateellinen mm. vaikeasti traumatisoituneille lapsille? Vaikutat tosi hienolta ihmiseltä.

Juuri itsekin mietin samaa, mutta äänekkäimmät soraäänet tulevat aina sieltä, jossa virallista tietoa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Ratsastusterapiaa tarjotaan erityisesti vaikeasti autistisille lapsille, joille tämä on todettu kliinisesti vaikuttavaksi hoidoksi. Ratsastusterapiaa suositellaan tälle potilasryhmälle mm. Käypä hoito-suostuksessa. 

 

Mielenterveyshaasteissa tallilla toteutetun toiminnan vaikuttavuudesta en tiedä (en ole perehtynyt tutkimusnäyttöön) mutta tutulla tallilla sitä välillä seuranneena sekä itse vaikeasta lapsuudesta hevosten ja talliympäristön avulla selvinneenä pidän sitä melko tehokkaana toimintana. 

Autismi ei ole mielenterveyshaaste, eikä ratsastusterapiaa sellaisena kuntoutuksena autisteille tarjotaka. Kyse on fysioterapian osasta. 

Rahaa on! Ei tuo muusta kerro.

Miksi sitten tuolla ekalla sivulla joku kirjoitti "vaikeasti traumatisoituneista lapsista"?

Sìitä ymmärtäisi kyseessä olevan juurikin mt-häiriöiset.

T. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon että ap saa joskus vammaisen lapsen. Lopettaa kummasti tuollaiset vidun uhoamiset...

Tässä rahatilanteessa pitäisi sosiaalietuudet karsia 70-luvun tasolle ja alkaa uudestaan miettiä, niitä pakollisia etuuksia, joilla pysytään hengissä.

Silloinhan meillä oli varsin runsaat etuudet. Et taida kovin hyvin tuntea suomalaisen hyvinvointivaltion historiaa? Kulta-aikaa olivat nimenomaan 1970- ja 1980-luku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis kateellinen mm. vaikeasti traumatisoituneille lapsille? Vaikutat tosi hienolta ihmiseltä.

Ei ole kateutta sanoa, että kaikkien asioiden kustantaminen ei kuulu yhteiskunnalle. Hyvinvointialueiden rahat ovat niin vähissä, että esim. yöpäivystyksiä ja vanhusten hoivapaikkoja joudutaan sulkemaan. Ei silloin voi maksaa ratsastustallilla käymistä kellekään, vaikka se kuinka piristäisi ja olisi kivaa.

Hevosten ylläpito on erittäin kallista, sillä rahasummalla maksaisi monta perinteistä psykoterapeuttia.

Tunti viikossa hevosen selässä ei paranna kenenkään ryhtiä. Itseharjoittelu on paljon tärkeämpää - ja tietysti tylsempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko te, joiden mielestä ratsastusterapia on ehdottomasti aivan ylimääräistä, kertoa, millaista ajattelette sen olevan? Kun itse ratsastusterapiassa vuosikausia avustaneena näen sen todella hyvänä kuntoutuskeinona.

Sellaista, että käydään kuukaudesta tai vuodesta toiseen istumassa hevosen selässä eikä siltikään kuntouduta. 

Oikeasti, mikä järki on maksaa kallis ratsastusterapia jos tiedetään jo etukäteen että kuntoutuminen on hyvin epätodennäköistä? Se on turhaa jos potilas joka tapauksessa on kyvytön elättämään itseään ja on yhteiskunnan tukitoimien varassa. 

Mitä sä tarkoitat kuntoutuksella? Sitäkö, että joku parantuu? Ei se ole ainoaa kuntoutuusta. Kuntoutusta on myös se, että ylläpidetään kuntoa ja yritetään pitää henkilö kivuttomana. Useimmilla ratsastusterapiaa saavilla on fyysisen kuntoutuksen lisäksi myös muita haasteita, esim. keskittymiskykyyn tai tunteidenhallintaan (esim. raivokohtaukset, empatian puute) liittyviä juttuja, jotka kuuluvat myös kuntoutussuunnitelmaan.

Ratsatusterapian kuntoutuksellisista hyödyistä on olemassa tutkimustietoa, voit googlailla asiaa itse.

Tukitoimia ei yhteiskunnassamme anneta vain niille, jotka kykenevät elättämään itsensä. Myös vammaiset saavat tukitoimia. Enää vammaisia ei pidetä kanakopissa ja navetoissa, vaan heilläkin on ihmisarvo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko te, joiden mielestä ratsastusterapia on ehdottomasti aivan ylimääräistä, kertoa, millaista ajattelette sen olevan? Kun itse ratsastusterapiassa vuosikausia avustaneena näen sen todella hyvänä kuntoutuskeinona.

Sellaista, että käydään kuukaudesta tai vuodesta toiseen istumassa hevosen selässä eikä siltikään kuntouduta. 

Oikeasti, mikä järki on maksaa kallis ratsastusterapia jos tiedetään jo etukäteen että kuntoutuminen on hyvin epätodennäköistä? Se on turhaa jos potilas joka tapauksessa on kyvytön elättämään itseään ja on yhteiskunnan tukitoimien varassa. 

Olisiko sinun mielestäsi eutanasia hyvä ratkaisu kaikille vammaisille, jotka eivät pysty elättämään itseään ja ovat täysin yhteiskunnan tukitoimien varassa?

Mm. Saksassa toteutettiin tätä ideaa 1930-luvulla.

Kyllä nämä ovat kehitysvammaisia, eivät traumatisoituneja. Sitä mieltä että ilmaista sikiötutkimusta huolimatta mennään poikimaan vammainen yksilö, niin vanhemmat myös kustantavat nämä harrastukset omasta pussistaan. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis kateellinen mm. vaikeasti traumatisoituneille lapsille? Vaikutat tosi hienolta ihmiseltä.

Ei ole kateutta sanoa, että kaikkien asioiden kustantaminen ei kuulu yhteiskunnalle. Hyvinvointialueiden rahat ovat niin vähissä, että esim. yöpäivystyksiä ja vanhusten hoivapaikkoja joudutaan sulkemaan. Ei silloin voi maksaa ratsastustallilla käymistä kellekään, vaikka se kuinka piristäisi ja olisi kivaa.

Hevosten ylläpito on erittäin kallista, sillä rahasummalla maksaisi monta perinteistä psykoterapeuttia.

Tunti viikossa hevosen selässä ei paranna kenenkään ryhtiä. Itseharjoittelu on paljon tärkeämpää - ja tietysti tylsempää.

Sä luulet että yhteiskunnalla on jotain omia hevosia tätä varten??????? 🤦🏻🤦🏻🤦🏻😂😂😂😂😂😂😂

Ostetaan ulkopuoliselta toimijalta, ihan kuten yksityiset hammaslääkärikäynnitkin vaikka. 

Itseharjoittelu tulee sitten noiden terapiakäyntien päälle. Ihan kuten fysioterapiassa muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis kateellinen mm. vaikeasti traumatisoituneille lapsille? Vaikutat tosi hienolta ihmiseltä.

Ei ole kateutta sanoa, että kaikkien asioiden kustantaminen ei kuulu yhteiskunnalle. Hyvinvointialueiden rahat ovat niin vähissä, että esim. yöpäivystyksiä ja vanhusten hoivapaikkoja joudutaan sulkemaan. Ei silloin voi maksaa ratsastustallilla käymistä kellekään, vaikka se kuinka piristäisi ja olisi kivaa.

Hevosten ylläpito on erittäin kallista, sillä rahasummalla maksaisi monta perinteistä psykoterapeuttia.

Tunti viikossa hevosen selässä ei paranna kenenkään ryhtiä. Itseharjoittelu on paljon tärkeämpää - ja tietysti tylsempää.

 

Mulla oli tilaisuus entisessä työssäni seurata pitkiäkin aikoja samoja asiakkaita, ja kyllä todella ne ratsastusterapian hyödyt (vaikka nyt just tuo kehonhallinnan paraneminen, johon varmasti ajatuksesi tuosta ryhdin paranemisesta perustuu) olivat ihan avustajankin nähtävissä.

Ratsastusterapiaa ei yleensä saa ensimmäisenä tai ainoana tukikeinona, vaan siinä on muutakin kuntoutusta rinnalla. Kuntoutusjaksoja saa kelalta ja kunnilta. Kuntoutusjakso sisältää tietyn määrän kertoja, se ei toimi niin, että ratsastusterapiaa saa vuoden ympäri hamaan tappiin asti.

Musta on hassua, että sulla on noin voimakkaita mielipiteitä ratsastusterapiasta, vaikka sulla ei ole selvästikään edes kuvaa siitä, millaista se on tai ketkä sitä saavat, etkä ole edes kiinnostunut kyselemään asiasta, vaikka tässä olisi paikalla henkilö, joka on avustanut ratsastusterapiassa vuosikaudet.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten tuolla ekalla sivulla joku kirjoitti "vaikeasti traumatisoituneista lapsista"?

Sìitä ymmärtäisi kyseessä olevan juurikin mt-häiriöiset.

T. Eri

Sitä sun pitää kysyä suoraan häneltä itseltä, ei täällä muut tiedä, miksi niin kirjoitti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko te, joiden mielestä ratsastusterapia on ehdottomasti aivan ylimääräistä, kertoa, millaista ajattelette sen olevan? Kun itse ratsastusterapiassa vuosikausia avustaneena näen sen todella hyvänä kuntoutuskeinona.

Sellaista, että käydään kuukaudesta tai vuodesta toiseen istumassa hevosen selässä eikä siltikään kuntouduta. 

Oikeasti, mikä järki on maksaa kallis ratsastusterapia jos tiedetään jo etukäteen että kuntoutuminen on hyvin epätodennäköistä? Se on turhaa jos potilas joka tapauksessa on kyvytön elättämään itseään ja on yhteiskunnan tukitoimien varassa. 

 

Olisiko sinun mielestäsi eutanasia hyvä ratkaisu kaikille vammaisille, jotka eivät pysty elättämään itseään ja ovat täysin yhteiskunnan tukitoimien varassa?

Mm. Saksassa toteutett

Olen nyt eri vastaaja mutta vastaan että kannatan täysin poikkeavia sikiöitä abortoitavaksi seulonnassa. Olen keski-ikäinen nainen.

Ja siis ratsastusterapiahevoset eivät tosiaan ole kelan tai valtion omistuksessa. Ratsastusterapeutit ovat yrittäjiä tai tekevät töitä ykrityisille firmoille. Terapiahevonen saattaa olla terapeutin oma, firman oma tai jonkun sopimusosapuolen (esim. ratsastuskoulu) omistuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä ovat kehitysvammaisia, eivät traumatisoituneja. Sitä mieltä että ilmaista sikiötutkimusta huolimatta mennään poikimaan vammainen yksilö, niin vanhemmat myös kustantavat nämä harrastukset omasta pussistaan. Piste.

Toi sikiötutkimus ei ole mikään ilmainen yhteiskunnalle. Luultavasti kalliimpi kuin tulevan lapsen ratsastusterapian korvaukset.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten tuolla ekalla sivulla joku kirjoitti "vaikeasti traumatisoituneista lapsista"?

Sìitä ymmärtäisi kyseessä olevan juurikin mt-häiriöiset.

T. Eri

Varmasti hänelläkään ei ole tietoa siitä, ketkä Suomessa saavat ratsastusterapiaa. 

Tosin ennen kyllä psykologitkin tekivät ratsastusterapiaa, sitten kela muutti painotustaan ja alkoi suosia fysioterapeutteja.

Mutta siis ratsastusterapian lisäksi on olemassa hevosavusteista terapiaa (kun sanon terapiaa, en tiedä kovin tarkasti, millaista kaikkea terapiaa - on ainakin hevosavusteista psykoterapiaa, nimittäin tunnen erään henkilön, joka tällaista terapiaa toteuttaa) sekä psykososiaalista hevostoimintaa. Tämä menee mielenterveysjuttujen puolella ja on erittäin tehokas kuntoutusmuoto sekin. Tiedän enemmän tästä ulkomaisista ohjelmista, en tiedä kuin ihan ohuesti siitä, miten Suomessa tätä toteutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä ovat kehitysvammaisia, eivät traumatisoituneja. Sitä mieltä että ilmaista sikiötutkimusta huolimatta mennään poikimaan vammainen yksilö, niin vanhemmat myös kustantavat nämä harrastukset omasta pussistaan. Piste.

Sieltä reunaherra turauttaa, eikä edes tiedä, että suurin osa kehitysvammoista ei näy tutkimuksissa mitenkään. Osa vammoista syntyy vasta raskauden jällkeen.

MS-tauti potilaille lääkärit tuota ratsastusterapiaa määräävät koska sen hoitovaste on kliinisissä vertaisarvioiduissa tutkimuksissa todettu hyväksi. Eikä mitenkään vain Suomessa. Luuleeko AP että noita hoitoja lääkärit joinain uskomushoitoina huvikseen määräävät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis kateellinen mm. vaikeasti traumatisoituneille lapsille? Vaikutat tosi hienolta ihmiseltä.

Ei ole kateutta sanoa, että kaikkien asioiden kustantaminen ei kuulu yhteiskunnalle. Hyvinvointialueiden rahat ovat niin vähissä, että esim. yöpäivystyksiä ja vanhusten hoivapaikkoja joudutaan sulkemaan. Ei silloin voi maksaa ratsastustallilla käymistä kellekään, vaikka se kuinka piristäisi ja olisi kivaa.

Hevosten ylläpito on erittäin kallista, sillä rahasummalla maksaisi monta perinteistä psykoterapeuttia.

Tunti viikossa hevosen selässä ei paranna kenenkään ryhtiä. Itseharjoittelu on paljon tärkeämpää - ja tietysti tylsempää.

Entäpä, jos se viikoittainen ratsaatus toimii porkkanana ja motivaattorina esim. keskittymishäiriöiselle lapselle, joka on muuten haluton harjoittelemaan?

Päivittäinen om jumppa tms. on ehtona ratsastukselle. 

Kaikki ihmiset tarvitsevat motivaation tehdä asioita.