Lue keskustelun säännöt.
ÄO 130+ mutta olen tyhmä ja alisuoriutuja
16.05.2025 |
Muita samanlaisia?
keskiverto koulu- ja akateeminen menestys, keskiverto työ ja palkka, ja työttömyysjaksojakin on tullut koettua. Tunnen / tunsin itseni usein todella typeräksi yliopistolla, ja monien ystävien seurassa (ovat akateemisilla aloilla, diplomaatteja, toimitusjohtajia, erikoislääkäreitä jne).
Itse olen ammatiltani tyyliin AMK-insinööri, peruskoulun opettaja.. siis teen rehellistä työtä, jossa on omat haasteensa mutta ei mitenkään erikoisen vaativaa älyllisesti, mutta opinnot haastoivat jo ihan riittävästi. Joudun tekemään paljon töitä päästäkseni tähänkin pisteeseen elämässä. Sitten eräässä tutkimuksessa selvisi että ÄO:ni on vähän normaalia korkeampi, mutta se ei näy missään :D Sen lisäksi että en pärjännyt elämässä erityisen hyvin (en myöskään huonosti) olen aika höppänä, sekoitan sanoja keskenään, minulla ei ole suuntavaistoa, en opi nopeasti vieraita kieliä jne.
Toisaalta olen tyytyväinen etten erotu joukost, vaan olen harmaa lammas
Kommentit (43)
Tuo kohtelun vaihtelu työroolin mukaan aiheuttaa sen, että työyhteissö A saadaan ihmisestä ja hänen osaamisestaan irti vain esim. 30% ja työyhteisössä B taas samasta ihmisestä 60%. Tai sosiaalisessa kanssakäymisessä ei nähdä eikä kuulla muita ihmisiä vaan keskustellaan niiden pahvioletusten kanssa. Toisaalta korostuu, että kannataa hakeutua sinne, missä tulee hyvin kohdelluksi ja arvostetuksi. Ei kannata hukata elämäänsä näiden ihmisten seurassa, jotka eivät arvosta,
Seurasin sivusta yhdessä työpaikassa, kun johtaja puhui hyvin tylysti ja alentuvasti työntekijälle, joka oli selvästi johtajaa älykkäämpi. Kyseenalaisti ja syyllisti turhasta. Sen sijaan, että olisi hyödyntänyt tämän kyvykkään ihmisen osaamista ja älyä. Työntekijä lähti onneksi lopulta muualle. Niin lähdin itsekin, koska en kyennyt enää suhtautumaan vakavasti johtajaan tai hänen sanomisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo kohtelun vaihtelu työroolin mukaan aiheuttaa sen, että työyhteissö A saadaan ihmisestä ja hänen osaamisestaan irti vain esim. 30% ja työyhteisössä B taas samasta ihmisestä 60%. Tai sosiaalisessa kanssakäymisessä ei nähdä eikä kuulla muita ihmisiä vaan keskustellaan niiden pahvioletusten kanssa. Toisaalta korostuu, että kannataa hakeutua sinne, missä tulee hyvin kohdelluksi ja arvostetuksi. Ei kannata hukata elämäänsä näiden ihmisten seurassa, jotka eivät arvosta,
Seurasin sivusta yhdessä työpaikassa, kun johtaja puhui hyvin tylysti ja alentuvasti työntekijälle, joka oli selvästi johtajaa älykkäämpi. Kyseenalaisti ja syyllisti turhasta. Sen sijaan, että olisi hyödyntänyt tämän kyvykkään ihmisen osaamista ja älyä. Työntekijä lähti onneksi lopulta muualle. Niin lähdin itsekin, koska en kyennyt enää suhtautumaan vakavasti johtajaan tai hänen sanomisiinsa.
Täyttä totta joka sana, Kiitos!
Työtä kannattaa tehdä vain ansaituun palkkaan suhteutettuna, oli sit urakka-/tuntityö.
Koskaanhan työnantajalla ei ole oikeaa hetkeä päivittää palkkausta ylöspäin ,vaik olis ylisuoriutuja 😂
vanha sanonta; "hullu paljon töitä tekee viisas pääsee vähemmällä" pitää paikkansa edelleen.
Jo Kartanoissa toteutettiin tuota, isännät ajeli rattailla fasaanijahtiin ja köyhillä teetettin kaikki työt.
Älkää siis rehkiö turhaan, tupakkatauko lasketaan työaikaan😂
Olen huomannut samaa. Kiinnostavaa olikin kun sitten vihdoin opiskelin lisää ja hyppäsin suorittavista töistä asiantuntijatöihin, ihmisten tapa puhua minulle muuttui täysin.
Mielestäni yksi älykkyyden merkeistä onkin se, että osaa kohdella kaikkia ihmisiä kunnioittavasti ja kohdata jokaisen ihmisen yksilönä. Peruskohteliaisuuskin näyttää välillä olevan vain älykkäiden ihmisten hallussa.