Pettämisestä alkanut suhde
Olen nyt suhteessa, joka alkoi pettämisestä. Hän oli varattu, kun meidän juttumme alkoi. Tunteita tuli nopeasti, eikä tilanne ollut helppo kummallekaan. Aluksi emme olleet rehellisiä hänen kumppanilleen. Lopulta kaikki tuli ilmi, ja nyt olemme yhdessä.
Silti mietin jatkuvasti voiko tällainen suhde kestää. Onko luottamusta mahdollista rakentaa, kun alku on ollut valehtelua? Voiko tällaisesta tulla oikea ja kestävä parisuhde vai jääkö menneisyys painamaan taustalla.
Minua myös pelottaa voiko tällainen tilanne toistua. Voiko ihminen, joka on kerran pettänyt tehdä sen uudelleen? Ja voinko itse luottaa täysin, kun suhde alkoi miten alkoi?
Onko kenelläkään kokemusta samanlaisesta tilanteesta? Olisi helpottavaa kuulla muiden ajatuksia tai tarinoita. Kiitos jo etukäteen, jos joku jaksaa vastata.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni toinen/uusi nainen (jonka kanssa hän muutti yhteen) on sairaalloisen mustasukkainen, mikä on tietysti ironista ihmiseltä, joka itse harrastaa ukkomiehiä. Olemme miehen kanssa edelleen tekemisissä lapsen takia, ja välit ovat nykyään ihan ok, mutta tämä nainen saattaa lyhyenkin tapaamisen aikana soittaa useita kertoja ja selvästi vaatii että mies tulee sitten reissun jälkeen suoraan kotiin. Mies on selvästi nykyään aivan tossun alla. Lähinnä vähän säälittää koko touhu.
Sä olet kuitenkin se ex ja monet exät tekevät kaikkensa pilatakseen kumppaninsa uuden suhteen.Usein tähän käytetään hävyttömästi lasta vielä välikätenä joten ei ihme ettei pidä teidän yhteydenpidosta.
Nämäkin vielä: Muijat jotka on sairaalloisen mustasukkaisia miehen lapsille entisestä liitosta. Olette alinta saastaa mitä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen kumppani ja minä rakastuimme kun hän oli vielä tahollaan avoliitossa ja minä aviossa, mutta emme viettäneet yötäkään yhdessä ennen eroja. Lasken tuon emotionaalisenkin yhteyden pettämiseksi silti. Kolme vuotta on nyt mennyt yhdessä ja luottamusta piisaa. Olen sen ajatellut niin, että nautin tästä suhteesta niin kauan kuin se kestää ja jos se syystä tai toisesta loppuu, kuolemaan viimeistään, minulla oli hänen kanssaan hyvä olla ja siitä voi olla kiitollinen.
Ooh, että oikein kolme vuotta jo. 😂
No me ollaan oltu yhdessä 10 vuotta siitä lukien kun mieheni petti silloista seurustelukumppania. Ymmärrän hänen kyvyttömyytensä erota silloisesta suhteestaan kun tunteita ei enää ollut. Hän oli henkisen yliotteen alla syistä jotka minä ymmärrän ja se riittää. Uskon että meidän suhte
Millaista on olla yliotteen alla? Palstan keskustelukieli on suomi.
Vierailija kirjoitti:
Kerran pettäjä on aina pettäjä kun tilaisuus vain tulee.
Ei nyt noin mustavalkoisesti. Petin teininä sen ajan järjelläni, mutta en koskaan aikuisena, esimerkiksi. Samoin keski-iässä saattaa nuorena solmittu avioliitto päättyä pettämiseen, mutta uusi suhde kestää.
sarjapettäjät on eri ryhmä.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä nuoruudessa solmittu ns. pakkoavioliitto, josta oli jo vihkipäivänä päättänyt erota, kunnes lapsi aloittaa koulun. Tapasimme - rakastuimme. Nyt takana on jo 34 yhteistä vuotta. Ko. lapsikin on jo nelikymppinen. Myös yhteisiä lapsia on.
Luottamus ja rakkaus ovat vahvat keskenämme, sekä myös kaikkia lapsiamme ja lasten lapsiamme kohtaan.
Onko mies jostain kultista lähtöisin vai jostain ulkomailta jos on joutunut pakkoavioliittoon?
Ei ole mikään luonnonlaki että kerran pettävä olisi aina pettäjä. Olen itsekin hyvä esimerkki. Olin uskollinen helposti melkein vuosikymmenen, mutta lopulta suhde meni niin surkeaan tilaan että ihastuin toiseen ja kovaa ja petin.
Eri asia sitten ne jotka pettää seksiriippuvuuden tai egon pönkityksen takia. Tuollainen ei muutu.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis otit miehen joka oli uskoton ja jätti ja nyt haluat jonkun vakuuttavan sinulle että hän ei tee samaa uudestaan? Sori, no can do.
Typerä ajatus, näihän melkein jokainen suhde alkaa joskus teininä, silloin siinä ei ole vain sitä avioliittoa, eikä mahdolisesti lapsia, mutta ihan samaa kaavaa se ihmisen käyttäytyminen noudattaa ja aina "ruvetaan olemaan" sen kanssa, kenen kanssa myös halutaan sitä seksiä, sehän on ihan automaattista.
Minulla on useita ystäviä (miehiä ja naisia), joiden suhteet ovat alkaneet pettämällä. Jompi kumpi tai molemmat suhteen osapuolet ovat siis pettäneet. Aivan joka ikinen näistä suhteista on vastaavasti päättynyt pettämiseen.
Minulle on muodostunut vaikutelma, että jos henkilö oikeuttaa itselleen pettämisen kerran, hän oikeuttaa sen toisenkin kerran. Eikä tosiaankaan ole niin, että kyse olisi s€ksistä. Vaan parisuhteen ongelmia ei haluta hoitaa eikä ottaa vastuuta eroamisesta. On tavallaan helpompaa vain etsiä uusi puoliso ja hypätä suoraan siihen vanhasta. Näin pystyy jättämään käsittelemättä omat puutteet ja virheet, jolloin ne myös toistuvat uudessakin suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen kumppani ja minä rakastuimme kun hän oli vielä tahollaan avoliitossa ja minä aviossa, mutta emme viettäneet yötäkään yhdessä ennen eroja. Lasken tuon emotionaalisenkin yhteyden pettämiseksi silti. Kolme vuotta on nyt mennyt yhdessä ja luottamusta piisaa. Olen sen ajatellut niin, että nautin tästä suhteesta niin kauan kuin se kestää ja jos se syystä tai toisesta loppuu, kuolemaan viimeistään, minulla oli hänen kanssaan hyvä olla ja siitä voi olla kiitollinen.
Ooh, että oikein kolme vuotta jo. 😂
No me ollaan oltu yhdessä 10 vuotta siitä lukien kun mieheni petti silloista seurustelukumppania. Ymmärrän hänen kyvyttömyytensä erota silloisesta suhteestaan kun tunteita ei enää ollut. Hän oli henkisen yliotteen alla syistä jotka minä y
"minkälaista on henkisen yliotteen alla?"
Jotain tällaista:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/henkinen-vakivalta-parisuhteessa-kosk…
Meillä on ihana liitto. Etsin miestä olemalla suhteissa vain varattujen kanssa ja sitten nappasi: löysin ihanan miehen, tosin 14v itseäni vanhemman. Nykyään näytämme molemmat yhtä vanhoilta kui ukkoni. Se on suloista.
Yhdessä ollaan hautaan asti. Kohta jo pääsen miehen vaippoja vaihtelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on useita ystäviä (miehiä ja naisia), joiden suhteet ovat alkaneet pettämällä. Jompi kumpi tai molemmat suhteen osapuolet ovat siis pettäneet. Aivan joka ikinen näistä suhteista on vastaavasti päättynyt pettämiseen.
Minulle on muodostunut vaikutelma, että jos henkilö oikeuttaa itselleen pettämisen kerran, hän oikeuttaa sen toisenkin kerran. Eikä tosiaankaan ole niin, että kyse olisi s€ksistä. Vaan parisuhteen ongelmia ei haluta hoitaa eikä ottaa vastuuta eroamisesta. On tavallaan helpompaa vain etsiä uusi puoliso ja hypätä suoraan siihen vanhasta. Näin pystyy jättämään käsittelemättä omat puutteet ja virheet, jolloin ne myös toistuvat uudessakin suhteessa.
Kun olen kolmiodraamassa ollut osapuolena niin sanoisin ennemmin niin, että olen kantapään kautta kokenut kuinka rumaksi ja ahdistavaksi tilanne voi kärjistyä. En olisi ikinä uskonut että ihminen voi mennä niin tolaltaan seurustelusuhteen päättymisestä, mutta sain raskaan opin ettemme me ihmiset ole samanlaisia reaktioittemme ja resilienssimme suhteen. Vaikka itse olisi rationaalinen enemmän kuin tunteella elävä, niin toinen ihminen ei välttämättä rationalisoi ja prosessoi kylmällä järjellä eteen tulevia vaikeuksia. Tuli siis kerralla selväksi ettei pettäminen ole ikinä toimiva tapa ratkaista suhteiden lukkotilanteita. Ja toiseksi kirkastui että ihmisen on oikeus suhteessaan sanoa ettei ole onnellinen eikä halua elää yhdessä enää. Tämä oikeus on absoluuttinen, siitä ei pidä luopua edes väliaikaisesti mistään syystä. Luovut kerran niin luovut jatkossakin. Se mitä toinen osapuoli päättää tehdä eron seurauksena ei ole sinun vastuullasi ja piste. Toisen oikeus saada jatkaa turvalliseksi kokemaansa parisuhdetta ei ylitä toisen oikeutta halutessaan päättää suhteen. Turva on ihmisen haettava itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjät usein on uskollisimpia kumppaneita pysyvyyden suhteen <3
Kai ne on kun kaikki mitä ei omalta kumppanilta saa haetaan muualta kumppanin selän takaa samalla kun kumppani luulee, että parisuhde kukoistaa.
Varmasti, vai oisko se vaan se pilden saanti monista eri lähteistä se juttu..
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihana liitto. Etsin miestä olemalla suhteissa vain varattujen kanssa ja sitten nappasi: löysin ihanan miehen, tosin 14v itseäni vanhemman. Nykyään näytämme molemmat yhtä vanhoilta kui ukkoni. Se on suloista.
Yhdessä ollaan hautaan asti. Kohta jo pääsen miehen vaippoja vaihtelemaan.
Ei kuulosta kovin hyvältä suhteelta jos olet 14 vuoden ikäerosta huolimatta vanhentunut yhtä vanhan näköiseksi kuin ukkosi. 😨 Kuulostaa siltä että liitto on ollut todella kuluttava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihana liitto. Etsin miestä olemalla suhteissa vain varattujen kanssa ja sitten nappasi: löysin ihanan miehen, tosin 14v itseäni vanhemman. Nykyään näytämme molemmat yhtä vanhoilta kui ukkoni. Se on suloista.
Yhdessä ollaan hautaan asti. Kohta jo pääsen miehen vaippoja vaihtelemaan.
Ei kuulosta kovin hyvältä suhteelta jos olet 14 vuoden ikäerosta huolimatta vanhentunut yhtä vanhan näköiseksi kuin ukkosi. 😨 Kuulostaa siltä että liitto on ollut todella kuluttava.
Minä vaihdoin itseäni 8 vuotta vanhempaansa mieheen. Enpä ole niin noita ulkonäköasioita pohtinut kun rakkauteni pohjaa ihan johonkin muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh, tietenkin voi onnistua ja kestää. Kerran pettäjä aina pettäjä voi olla toki todennäköistä, mutta toisaalta hokema on myös defenssi, joka ei todellisuudessa aina pidä kategorisesti paikkaansa. Kaikki riippuu teidän välisen yhteyden ja rakkauden laadusta. Jos se on oikeaa, hän tai sinä et petä. Jos ei, no sitten niin voi käydä.
Sitten kun siihen rakkauteen tulee särö, niin kuin jokaisessa parisuhteessa on huonompia aikoja, niin ei ole moraalista estettä käydä kuksimassa muita. Täydellisiä rakkauksia on vaan satukirjoissa.
Sulla ei ole mitään käsitystä minkälainen "särö" tuollaisessa suhteessa on heti alkuunsa setvittävänä. Meillä siihen meni 2 vuotta kun en rakkaudesta ja valtavasta vetovoimasta huolimatta usein uskonut että meillä on toivoa kestää yhdessä. On selvitelty yhdessä niin vaikeita juttuja mitä itsessäkin on vähän vaikeaa hyväksyä, saati toisessa. Ja opittu ja tehty päätöksiä.
10v myöhemmin luottamus on vankempi kuin missään aiemmassa ihmissuhteessa. Lapseni on ainoa ihminen maailmassa keneen luotan yhtä vankasti kuin puolisoon.
Niin makaa kuin petaa.