Lue keskustelun säännöt.
Voiko lääkäri laittaa diagnoosin ilman että siitä puhutaan mitään potilaalle.
13.05.2025 |
Mulle työterveyslääkäri oli laittanut merkinnän että minulla on paniikkihäiriö, vaikka kukaan lääkäri ei ole koskaan sitä epäillyt tai puhunut mitään sen suuntaista.
Hän uusi vain reseptini (beetasalpaajat) ja oli lätkäissyt diagnoosikoidin siihen.
Kommentit (47)
Siinä se hyvä puoli että vähän joutuu katsomaan mitä hoitoja ehdottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilasjärjestelmään on aina pakko laittaa joku diagnoosi. Tosin sinne voi merkitä sen pysyväksi tai tilapäiseksi tai epäilyksi, mutta jotain on aina pakko laittaa.
Onko ihan faktaa? Jos on, niin huono juttu. Jos ei sairautta tiedetä niin ei siitä voi kirjata diagnoosiakaan. Silloin pitää tehdä lisätutkmuksia.
On fakta. Toisaalta, diagnoosiksi voi laittaa esimerkiksi Z01.2 Hampaiden tutkiminen, jos hammaslääkäri ei löydä mitään selkeää diagnosoitavaa. Yleislääkäreillä on varmasti olemassa jokin vastaava koodi.
Vierailija kirjoitti:
diagnoosista pitää puhua potilaan kanssa ,eikä laittaa mitä tahansa kirjausta.
Eihän nykyään enää pääse lääkärin puheille, terveyskeskuksen ajanvarauksen päivystävä hoitaja tekee diagnoosin ja vahvistuttaa sen lääkärillä, joka kirjoittaa sitten reseptin. Ei siinä kysytä missään kohtaa potilaan suostumusta.
Toki diagnoosien pitää olla oikeat ja perustua kriteereihin. Välillä sitä ihmettelee että potilas kokee edes verenpainetautia ei ole vaikka käytössä on monta verenpainelääkettä. Vasta tänään oli potilas joka sanoi että hänellä ei ole mitään sairautta mutta teksteissä luki paroksysmaalinen eteisvärinä ja monitorilla oli sitten eteisvärinä. Mitä tuohon enää sanoisi niiin että potilas voisi asian hyväksyä. T: Lääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jengi foliohattuilee oikein huolella. Mikään diagnoosi ei ole este saada hoitoa tulevaisuudessa. Mulla on ollut alkoholiongelma ja siitä merkinnät, mutta koskaan ei ole lääkäri laittanut mitään sairauden oiretta sittemmin sen "piikkiin". Aina on saanut ihan oikean avun.
No toki en käy koskaan julkisella, vaan aina yksityisellä. Julkisen puolen hoidosta en osaa toki sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
diagnoosista pitää puhua potilaan kanssa ,eikä laittaa mitä tahansa kirjausta.
Eihän nykyään enää pääse lääkärin puheille, terveyskeskuksen ajanvarauksen päivystävä hoitaja tekee diagnoosin ja vahvistuttaa sen lääkärillä, joka kirjoittaa sitten reseptin. Ei siinä kysytä missään kohtaa potilaan suostumusta.
Tämä menettely on lainvastaista, jotta valvovan viranomaisen tulisi puuttua. On käytäntönä terveyskeskuksissa, ainakin Hgissä menetellään näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilasjärjestelmään on aina pakko laittaa joku diagnoosi. Tosin sinne voi merkitä sen pysyväksi tai tilapäiseksi tai epäilyksi, mutta jotain on aina pakko laittaa.
Onko ihan faktaa? Jos on, niin huono juttu. Jos ei sairautta tiedetä niin ei siitä voi kirjata diagnoosiakaan. Silloin pitää tehdä lisätutkmuksia.
Apotista katsoin joku aika sitten potilaan diagnooseja ja aika pitkä litania tuli. Osa oli varmasti ihan oikein mutta kun siellä oli "määrittämätön kooma." niin tuli mieleen että eikö sitä voisi poistaa kun harva on vuosikausia koomassa.
Mullakin on alkoholismi diagnoosi, kyllä siitä helposti pienehkön leiman saa kun yleensä jos jotain apua hakee, niin ensimmäisenä määrätään menemään b peth verikokeeseen varmistaakseen ettei kyse ole alkoholista. Muuta haittaa siitä diagnoosista ei ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki diagnoosien pitää olla oikeat ja perustua kriteereihin. Välillä sitä ihmettelee että potilas kokee edes verenpainetautia ei ole vaikka käytössä on monta verenpainelääkettä. Vasta tänään oli potilas joka sanoi että hänellä ei ole mitään sairautta mutta teksteissä luki paroksysmaalinen eteisvärinä ja monitorilla oli sitten eteisvärinä. Mitä tuohon enää sanoisi niiin että potilas voisi asian hyväksyä. T: Lääkäri
Kyllä, näitäkin on paljon. Potilaalle on saatetti diagnosoida kakkostyypin diabetes ja verensokerit aivan tapissa, ja uskottelee silti, ettei mitään diabetesta ole. Tällaiset diagnoosit ovat kuitenkin sangen yksiselitteisiä, yleensä.
Sen sijaan, mielentervysdiagnoosien ja psykiatristen diagnoosien kanssa odotan lääkäriltä tarkkaa harkintaa. Paniikkihäiriötä ei missään tapauksessa saa diagnosoida, ellei tilasta ole riittävästi näyttöä. Olen itse hakeutunut alakuloisuuden takia psykiatriseen hoitoon, ja kirjaukset ovat pelottavaa luettavaa. Todella pahasti tuulesta tempaistuja ja väärin ymmärrettyjä asioita paljon, ja mun vaatimukset kirjausten korjaamisesta kantautuivat kuuroille korville. Loppujen lopuksi minun alakuloisuuteni taisi johtua ihan vain esivaihdevuosioireista, kun ongelmat loppuivat kuin seinään kun sain hormonikorvaushoidon. Edelleen, minulla on liuta kyseenalaisia f-diagnooseja kummittelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Potilasjärjestelmään on aina pakko laittaa joku diagnoosi. Tosin sinne voi merkitä sen pysyväksi tai tilapäiseksi tai epäilyksi, mutta jotain on aina pakko laittaa.
Se on sama millä pysyvyydellä sinne laittaa, sillä sinne ne jää kummittelemaan. Jos on tilapäinen niin sen pitäisi AUTOMAATTISESTI poistua tietyn ajan jälkeen olemattomiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen diagnoosi on todella haitallinen. Vaadi sen muutosta! Jos saat joskus pahan hengenahdistuksen tai sydänongelmia, kukaan ei ota sua päivystyksessä vakavasti vaan se laitetaan aina paniikkihäiriön piikkiin. Paniikkihäiriö voi vaikuttaa myös vakuutusten saantiin. Törkeää lätkäistä tuollainen diagnoosi.
Alanuoli vakuutus-bullshitin takia.
Jos hait oikeasti vain beetasalpaajat etkä siis kuvaillut siinä samalla mitään paniikkikohtauksia, niin oli vähän erikoinen veto lääkäriltä. Jos taas hait myös saikkua, niin silloin joku suht "oikea" diagnoosi on pakko laittaa, mikään "hampaiden tutkiminen" tyylinen kun ei kelpaa työnantajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeissä käyttösyy ja diagnoosi voi vaikuttaa saako kelakorvausta
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on alkoholismi diagnoosi, kyllä siitä helposti pienehkön leiman saa kun yleensä jos jotain apua hakee, niin ensimmäisenä määrätään menemään b peth verikokeeseen varmistaakseen ettei kyse ole alkoholista. Muuta haittaa siitä diagnoosista ei ole ollut.
Kyll vaan aikuiselle lapselleni oli. Ei annettu tarvittavia lääkkeitä eikä lähetettä eteenpäin koska alkoholismi. Onneksi sattui tolkun lekuri kohdalle joka poisti väärät dgr
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen diagnoosi on todella haitallinen. Vaadi sen muutosta! Jos saat joskus pahan hengenahdistuksen tai sydänongelmia, kukaan ei ota sua päivystyksessä vakavasti vaan se laitetaan aina paniikkihäiriön piikkiin. Paniikkihäiriö voi vaikuttaa myös vakuutusten saantiin. Törkeää lätkäistä tuollainen diagnoosi.
Julkisella/arvauskeskuksessa, veikkaisin.
Työterveydessä. Yksityisellä siis. Lääkärillä kiire rahastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
diagnoosista pitää puhua potilaan kanssa ,eikä laittaa mitä tahansa kirjausta.
Eihän nykyään enää pääse lääkärin puheille, terveyskeskuksen ajanvarauksen päivystävä hoitaja tekee diagnoosin ja vahvistuttaa sen lääkärillä, joka kirjoittaa sitten reseptin. Ei siinä kysytä missään kohtaa potilaan suostumusta.
Ei sitä silti potilaan tietämättä kuulu tehdä. Ja tuo ap:n juttu tapahtui yksityisellä, työterveydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
diagnoosista pitää puhua potilaan kanssa ,eikä laittaa mitä tahansa kirjausta.
Eihän nykyään enää pääse lääkärin puheille, terveyskeskuksen ajanvarauksen päivystävä hoitaja tekee diagnoosin ja vahvistuttaa sen lääkärillä, joka kirjoittaa sitten reseptin. Ei siinä kysytä missään kohtaa potilaan suostumusta.
Tämä menettely on lainvastaista, jotta valvovan viranomaisen tulisi puuttua. On käytäntönä terveyskeskuksissa, ainakin Hgissä menetellään näin.
Ei ole mitään lainvastaista tuossa.
Mihin tarkoitukseen sä sitten beetasalpaajaa syöt?
Pakko reseptissä lääkemääräyksen syy on olla. Ei niitä huvikseen kirjoitella.
Onko ihan faktaa? Jos on, niin huono juttu. Jos ei sairautta tiedetä niin ei siitä voi kirjata diagnoosiakaan. Silloin pitää tehdä lisätutkmuksia.