Miten reagoisit jos miehesi alkaisi pyytäämään että hän saisi seurustella toisenkin naisen kanssa samaan aikaan?

Aikuinen ihminen tekee omat valintansa, hyvä, että kertoo itse asioistaan, näin ei tule yllätyksiä. Ihmiset voivat muuttua vuosien saatossa, erotilastotkin ovat olleet jo pitkään 50/50 eli puolet solmituista liitoista hakeutuvat eroon. Erojen syyt ovat hyvinkin erilaisia, aina ei ole sitä kolmatta.. 

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että tottahan toki. Ole hyvä vain.

- Sitten pakkaisin ja etsisin itselleni uuden kodin, jos yhdessä asuttaisiin. Jatko olisi mahdoton niin erilaisten ihmisten kesken.

Minä en pakkaisi, vaan ukko lentäisi ovesta ulos kodistani, tavarat viskasin perässä.

Ihan on vapaa lähtemään etsimään toista ja kolmatta, mutta takaisin ei tarvitse tulla. 

Jotain on tekeillä jos tällaisia ehdotuksia tuodaan pöytään. Se on ihan varma.

Siellä on uusi sussu jo katsottuna, mutta entisestä ei uskalla päästää vielä irti jos homma ei toimikaan uuden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota olen pelännyt jo pitkään kun meiltä on kaikki romantiikka ja pienikin läheisyys kadonnut eli kaverimeiningillä mennään. Olen jo henkisesti laukkuni pakannut 🙁

 

Tuosta ei ole enää paluuta valitettavasti.

Mennäänkö siis romanttisille treffeille ja rakastumaan palavasti? :)

 

Minä idiootti vaan yhä rakastan tuota miestäni ja siksi en osaa lähteä tästä tilanteesta ennen kuin lähtö tosiaan tulee. En tiedä voisinko enää rakastua uuteen tyyppiin? Olen aina ollut yhden miehen nainen. Ajatuksena ehdotuksesi kyllä piristi mieltäni 😀

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä, ollaan oltu kauan yhdessä niin kyllähän se vaihtelu voisi virkistää, myös minua. Eli jos miehelle olisi ok että minä tapailen toista miestä niin toki saisi hankkia tyttöystävän itselleen, muuten ei. 

Usein se mieli tässä kohtaa muuttuu, kun pitäisi toiselle antaa sama vapaus tapailla toista. Ei olekaan kiva!

Lisäksi naisten on niin paljon helpompi saada seksiseuraa, että miestä alkaa äkkiä harmittamaan.

Olen jo sanonut. Sanoin, että pakkaa kamansa saman tien ja lähtee seurustelemaan sen uuden kanssa. Lähti, onneksi.

Ja onneksi en nöyrtynyt "umpimielisyydestäni, vanhanaikaisuudestani ja seikkailumielen puutteestani", koska lähes saman tien tehtyäni päätöksen etten koske miehiin enää muussa kuin hupimielessä, nurkan takana odotti aivan fantastinen yksilö, jonka kanssa olen nyt kolmessa vuodessa nähnyt ja kokenut paljon enemmän kuin sinä viitenä vuotena tuon moniavioisen kanssa.

Ja kun teitä kumminkin kiinnostaa, hän on edelleen yhdessä sen meille kaavailemansa lisäosapuolen kanssa. En tiedä, onko siellä kolmansia. 

Tavallaan saan kai olla kiitollinen että hän koitti olla rehellinen, koska en olisi ikinä varmaan lähtenyt siitä suhteesta ja löytänyt tätä ilman sitä, että hän olisi jo lämmitellyt uuden suhteen itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Ah, eli minulle jäisi kodin- ja juoksevien asioiden hoitajan ja puoliksimaksajan osa, ja toinen nainen saisi sen romanttisen puoliskon?

Ei kiitos. 

Ei sinulta kysytä. Pitkinä työpäivinä ehtii käydä päiväkahvilla jos toisellakin.

Miun ukko alko hyppäämään Venäjäl alkuun bensaa hakemas ja sitte jäi jo yöksikii jotta suap tuua viinat, kaljat ja tupakat. Lopulta toi venakonkin ja mie sain kerätä kamani ja häipyy kun talo ol ukon perintötila. Enpä o ainoo akka joka sai lähtee venäjäntuliaisen takii, meitä ol monia, mutta eihä se silti lohduttanu. Onneks siitä on jo vuosii ja oma eloni on ihan hyvvee ja rikasta ilman ukkooki. Uutta en näet halluu! 

Ei kai siihen minun suostumustani tarvita? Seurustelee jos seurustelee, mutta ei pidä olettaa, että minä istun kotona tai että meidän liittomme jatkuisi ennallaan.

Ja koska meillä on rahat erikseen, ei tarvitse edes miettiä, pärjäänkö yksin.

Sanoisin, että terve ja heipä hei! Ja takas ei ole tulemista. 

Eihän ne kysy, salaa yrittävät tehdä tuonkin.

Näin helppoako eroaminen onkin, ilmoittaa vaan menevänsä naapurin kanssa treffeille ja vaimo katoaa asunnosta kuin savuna ilmaan, näinhän täällä valtaosa väittää?

Vierailija kirjoitti:

Näin helppoako eroaminen onkin, ilmoittaa vaan menevänsä naapurin kanssa treffeille ja vaimo katoaa asunnosta kuin savuna ilmaan, näinhän täällä valtaosa väittää?

On periaatteessa, joitain käytännön järjestelyitä tietenkin vaatii, niissä varmaan olet innokas auttamaan, esim muuttoapu ja kantaminen. Vippaat takuuvuokraan rahat, jollet itse halua muuttaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Saisiko minullakin olla toinen miesystävä?

No koita nyt löytää ensin yksi joka sinua sietää.

Taputtelisin miestä paistinpannulla, kaulimella, pesäpallomailalla, halolla, ihan millä vaan mikä sattuisi käteen ja jos ei sattuisi, mätkisin nyrkillä turpaan. Sitten lähtisin kiltisti poliisisedän kyydissä selliin. Näin. 

Aika aggressiivista porukkaa ketjussa. Ei ihme ettei parisuhteissa uskalleta puhua omista ajatuksista mitään, kun heti lentää pihalle.

Itse kysyisin syytä miehen toiveelle. Onko rakastunut toiseen? Vai kaipaako vain villejä sinkkuaikoja? Tai onko syy meidän parisuhteessa, onko siinä jotakin korjattavaa? Tästä sitten jatkettaisi asian pohtimista. En nyt lähtökohtaisesti olisi innoissanikaan, mutta keskustelun paikka tuo selvästi olisi.

Enkä todellakaan potkisi omaa rakastani pihalle sen vuoksi, että nostaa ajatuksiaan esiin, päinvastoin. Ajatukset ja puheet on vasta ajatuksia ja puheita, hyvä että puhuu eikä mene selän takana kaikessa hiljaisuudessa tekemään mitään tyhmää.

Jos ajatus karkaa toiseen, ei ole todellista rakkautta. Haluaako jäädä rakkaudettomaan suhteeseen 🤷

Siinäpä sitten alkaa seurustelemaan. Itse en jaksaisi, kun oman ajan tarve on sen verran suuri.

Saisin itkupitkuraivarin ja sen jälkeen en tiedä. Tuskin kykenisin asiallisesti keskustelemaan suhteemme tilasta ja miehen mahdollisesta seikkailun- sekä vaihtelunhalusta. En varmaan osaisi olla niin jalo ja ymmärtäväinen.