Mitä järkeä "koulutustason nostossa", kun kunkin koulutustason vaatimuksia lasketaan jatkuvasti? Nyt vaaditaan 70%:lle korkeakoulututkintoa!
Olisi järkevämpää pitää vaatimustasosta kiinni, eikä nostaa määriä.
"Suomen keskeisintä vientialaa edustava työnantajaliitto Teknologiateollisuus vaatii kasvattamaan Suomen koulutustasoa. Liitto sanoo tiedotteessaan, että 70 prosenttia nuorista aikuisista pitäisi olla korkeakoulutettuja vuoteen 2040 mennessä."
Faktahan on se, että 70 %:lla ei ole kykyä suorittaa korkeakoulututkintoa sellaisena, kun me keski-ikäiset ja vanhemmat olemme korkeakoulututkinnon ymmärtäneet. Käytännössä tutkintojen tasoa on pakko laskea ja monet korkeakoulututkinnot suorittaneet päätyvät mäkkiin yms. perushommiin, joihin ei aiemmin ole korkeakoulututkintoa tarvittu.
Mitä järkeä?
Kommentit (43)
Jos on korkeakoulutus, niin julkisella sektorilla voidaan maksaa sitten hyvää palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on korkeakoulutus, niin julkisella sektorilla voidaan maksaa sitten hyvää palkkaa.
Kouluttauduin lähihoitajasta eteenpäin.
No mitä, samalla lailla pesin ahtereita ja kurahousuja, palkkaa sain vajaa kakssataa lisää.
Yhtä tyhjän kanssa.
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Suomessa liikaa yliopistoja ja korkeakouluja aluepoliittisin perustein, esim. joku Lapin yliopisto ja muut. Taso nousisi keskittämällä.
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Kyllä se nyt vaan on totta, että tutkintojen tasoa lasketaan. Eihän nykyään esim. peruskoulun jälkeen osata lukea eikä kirjoittaa. Näistä sitten 70 % maistereiksi?
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Koska kaikki korkea-ÄO henkilöt eivät opiskele (esim. sairauden, halun puutteen, köyhyyden takia), niin korkeakoulutukseen osallistuvien ÄO-jakauma ei ole suoraan väestön yläpäästä.
Tämä tarkoittaa, että alin ÄO korkeakoulututkinnon läpäisseiden joukossa on alempi kuin 50 %:n yläraja väestössä (eli pienempi kuin ÄO 100). Luultavasti ÄO 80 on sellainen millä korkeakoulu pitää voida läpäistä ja kurssien pitää olla vaativuudeltaan sen mukaisia 🥹
Koska kaikki korkea-ÄO henkilöt eivät opiskele (esim. sairauden, halun puutteen, köyhyyden takia), niin korkeakoulutukseen osallistuvien ÄO-jakauma ei ole suoraan väestön yläpäästä.
Tämä tarkoittaa, että alin ÄO korkeakoulututkinnon läpäisseiden joukossa on alempi kuin 50 %:n yläraja väestössä (eli pienempi kuin ÄO 100). Luultavasti ÄO 80 on sellainen millä korkeakoulu pitää voida läpäistä ja kurssien pitää olla vaativuudeltaan sen mukaisia 🥹
😑
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Et ymmärtänyt tai et halunnut ymmärtää aloitusta?
Kyse on näennäisestä koulutustason nostosta. Oikeasti osaaminen on korkeammalla tasolla jopa heikompaa kuin aiemmin alemman tason koulutuksessa. Koulutustaso laskee, vaikka ihmisiä koulutetaan entistä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Kyllä se nyt vaan on totta, että tutkintojen tasoa lasketaan. Eihän nykyään esim. peruskoulun jälkeen osata lukea eikä kirjoittaa. Näistä sitten 70 % maistereiksi?
Eiköhän tuo lukemattomuus koske maahanmuuttajia, jotka pusketaan läpi peruskoulusta väkisin.
Ja kyllä, jos puhutaan viennistä niin on hyvin tyypillistä että menestyvissä maissa olevat yritykset ovat pääkonttoreita. Se tarkoittaa sitä, että henkilöstö johtaa että organisoi suorittavaa työtä ulkomailla ns. halpamaissa.
Työt ovat tuolloin esimerkiksi logistiikkaa, restkontraa, suunnittelua, myyntiä, markkinointia, lakia ja sen sellaista.
Myös kandi ja amk-tutkinto ovat korkeakoulututkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Et ymmärtänyt tai et halunnut ymmärtää aloitusta?
Kyse on näennäisestä koulutustason nostosta. Oikeasti osaaminen on korkeammalla tasolla jopa heikompaa kuin aiemmin alemman tason koulutuksessa. Koulutustaso laskee, vaikka ihmisiä koulutetaan entistä enemmän.
Ei, vaan tehtävät muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Myös kandi ja amk-tutkinto ovat korkeakoulututkintoja.
Haista Paska
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Koska kaikki korkea-ÄO henkilöt eivät opiskele (esim. sairauden, halun puutteen, köyhyyden takia), niin korkeakoulutukseen osallistuvien ÄO-jakauma ei ole suoraan väestön yläpäästä.
Tämä tarkoittaa, että alin ÄO korkeakoulututkinnon läpäisseiden joukossa on alempi kuin 50 %:n yläraja väestössä (eli pienempi kuin ÄO 100).
Niin? Äly on vain yksi meriitti elämässä ja erittäin älykäs alainen ei ole yleensä kovin hyvä alainen muutenkaan. Koulussa valmistetaan alaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Koska kaikki korkea-ÄO henkilöt eivät opiskele (esim. sairauden, halun puutteen, köyhyyden takia), niin korkeakoulutukseen osallistuvien ÄO-jakauma ei ole suoraan väestön yläpäästä.
Tämä tarkoittaa, että alin ÄO korkeakoulututkinnon läpäisseiden joukossa on alempi kuin 50 %:n yläraja väestössä (eli pienempi kuin ÄO 100).
ÄO on kuviopäättelyä. Se voi auttaa joillakin aloilla, mutta valtaosa ammateista myös korkeakoulutasolla vaatii toisenlaisia ja spesifimpiä taitoja. Esimerkiksi lääkärinkoulutukseen otetaan mieluummin nuoria, joilla palikanpyörittelykapasiteetti on huipussaan, mutta parempia lääkäreitä saataisiin sairaanhoitajista, joilla on perusvalmiudet alalle ja ihmisten kohtaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Kyllä se nyt vaan on totta, että tutkintojen tasoa lasketaan. Eihän nykyään esim. peruskoulun jälkeen osata lukea eikä kirjoittaa. Näistä sitten 70 % maistereiksi?
Eiköhän tuo lukemattomuus koske maahanmuuttajia, jotka pusketaan läpi peruskoulusta väkisin.
<
Esimerkki yhdestä tällaisestä yrityksestä vaikkapa Sveitsistä: henkilöstössä 20 ihmistä, joiden kaikkien titteli on "manager". Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että tämä yritys keskittyy organisointiin ja immateriaalisen pääoman kehittämiseen ja hallintaan. Tuotteet valmistaa toinen yritys toisessa maassa, jossa on eri henkilöstö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Koska kaikki korkea-ÄO henkilöt eivät opiskele (esim. sairauden, halun puutteen, köyhyyden takia), niin korkeakoulutukseen osallistuvien ÄO-jakauma ei ole suoraan väestön yläpäästä.
Tämä tarkoittaa, että alin ÄO korkeakoulututkinnon läpäisseiden joukossa on alempi kuin 50 %:n
Mutta johtajien on oltava psykopaatteja.
Näyttää hyvältä ulkomaille, vaikka maisteri ei tekisi alansa hommia vaan olisi kaupan kassana.
Ja kun 70 % on korkeakoulututkinnon suorittaneita, on sitten taas ihan pakko tuoda lisää mm:jia tekemään ne oikeat työt, koska eihän korkeakoulututkinnon suorittanut voi sellaisia tehdä. Maisterit on ennemmin kortistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tuollaisen faktan olet keksinyt, päästäsikö?
Ihminen kehittyy lajina ja väestön kulttuuritaso nousee koko ajan kollektiivisesti. Sinun aikanasi on ollut varmaan vielä ihmisiä, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa ja siksi korkeakoulututkinto on ollut todella spesiaalia ja ihmeellistä, kun on pitänyt osata niin monta asiaa. Muutama sukupolvi sitten suomessa oli vielä ihmisiä, jotka asuivat maakuopissa. Siinä, että väestö on sivistynyt asteelle, jossa voivat suorittaa korkeakoulututkinnon, ei ole mitään ihmeellistä.
Kyllä se nyt vaan on totta, että tutkintojen tasoa lasketaan. Eihän nykyään esim. peruskoulun jälkeen osata lukea eikä kirjoittaa. Näistä sitten 70 % maistereiksi?
Eiköhän tuo lukemattomuus koske maahanmuuttajia, jotka pusketaan läpi peruskoulusta väkisin.
<
Tulemme näkemään Suomessa aivan lähivuosina ilmiön, joka on tuttu esimerkiksi Yhdysvalloissa. Toisen puolen muuttajat etenkin tietyistä kulttuureista selviytyvät koulusta selvästi paremmin kuin kantikset. Ilmiöstä on jo merkkejä varhaiskasvatuksessa. Kävin juuri viime viikolla katsomassa paikallisen musiikkiopiston matineaa. Ei siellä pellavapäitä taitavimpien soittajien joukossa ollut.
Mm:jille pitää saada korkeakoulututkinnot.