Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Poikani (7 v.) sanoi minulle äsken:

Vierailija
19.03.2007 |

" Jos sinä ja isi eroaisitte, sinun äiti pitäis muuttaa pois. Isi jaksaa paremmin olla meidän kanssa."



Isi on ollut taas paljon poissa, reissuhommissa. On juuri parhaillaankin. Samaan aikaan hänellä on ollut pientä uskottomuusviritystä, tosin vain virtuaalista sellaista sähköpostiviestittelyn muodossa, jo puolentoista vuoden ajan minun tietämättäni.



Olen luullut, että olen selvinnyt edes äitinä hyvin. Nyt tuntuu, että hajoan ihan kerta kaikkiaan. Ja ensimmäistä kertaa elämässäni ymmärrän niitä äitejä, jotka ottavat ja lähtevät ja jättävät lapsensa. Jos lapsiltakin saa tuollaista kommenttia, niin helvetti, olkoot. Tämän parempaan minä en pysty.



Mutta jos lähtisin, kuten lapseni toivoo, olisin kaikkien ihmisten silmissä hylkiö, raaka, tunteeton, julma, itsekäs peto. Vaikka oikeasti olen vain ihan loppuun ajettu ja perhe ja lapset ovat olleet minulle kaikki kaikessa.

Kommentit (32)

Vierailija
21/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

välillä tulee tosi mustia hetkiä. Olen esim. nähnyt parina viime yönä painajaisia siihen liittyen. Ja voin kertoa, että uskottomuusepäilyt ja reissuhommat eivät ole mikään maailman ihanin yhdistelmä. Lasten ei pitäisi tietää koko jutusta mitään, mutta ehkä ne vaistoaa jotain ja reagoivat sitten omalla tavallaan. Tosi kivaa, että isi saa sitten kaiken kunnian. Isi reissaa ja kirjoittelee ihquja sähköposteja nettituttavalle, ja kummasti " jaksaa sitten paremmin" ... :(

Ok, mä yritän rauhoittua, olen jo vähän rauhallisempi, kai... ap

Vierailija:


Onko se uskottomuusviritys tullut ilmi ihan lähiaikoina? Sekin varmasti painaa sua!

Ja enempää kuin parhaansa on vaikea tehdä! Sitä tietty voi levänneenä ja rauhoittuneena analysoida mitä voisit tehdä eri tavalla mutta nyt rauhoituhan, jookos?

Vierailija
22/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä siis täysin aiheen vierestä, sorry..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta ei heitä voinut arvostella lapsenakaan, vaan piti kaikki pitää sisällä.



Siksi kannustan erityisesti puhumiseen, koska ei sekään ole hyvä, ettei voi mitään palautetta antaa.

Vierailija
24/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

arvostella sinua? Anteeksi nyt kauheasti 30 mutta vanhempasi kuulostavat kauhean tiukoilta. On hyvä jos kotona saa näyttää tunteita, negatiivisiakin. Missä sitä ihminen sitten esim. itkisi jos ei kotonaan??

Vierailija
25/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestäni suhteesi lapseen on nimenomaan hyvä, kun hän uskaltaa sanoa noin suoraan ajatuksiaan. Juttele lisää, saattaa olla että huomenna asiat ovatkin lapsen mielessä ihan toisin päin. Älä tosissasi ota!

Vierailija
26/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän piti lähteä pääsiäisenä porukalla Lappiin. Äiti voiskin ottaa siksi ajaksi omaa aikaa ja tutkailla asioita ihan rauhassa täällä kotona. Pyytäisin parhaan kaverin iltaa istumaan ja avaisin viinipullon.

Jos sillä sais jotain valoa tähän tilanteeseen, niin ei olis liian suurta itsekkyyttä multa. (Jonkun mielestä taatusti on.) ap

Vierailija:


Voisko sitä mitenkään järjestää? Viikon loma sulle, näin alkajaisiksi. Oot liian väsynyt selvästi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun poika 5v. esim. sanoi mulle tässä yks päivä ettei tykkää musta yhtään. Taidettiin muistaakseni vääntää kättä iltapesusta. Jassoo totesin, tykkäät tai et niin nyt pestään hampaat..

En ymmärtänyt itse yhtään sydämistyä tuosta episodista ;)

Vierailija
28/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Meidän piti lähteä pääsiäisenä porukalla Lappiin. Äiti voiskin ottaa siksi ajaksi omaa aikaa ja tutkailla asioita ihan rauhassa täällä kotona. Pyytäisin parhaan kaverin iltaa istumaan ja avaisin viinipullon.

Jos sillä sais jotain valoa tähän tilanteeseen, niin ei olis liian suurta itsekkyyttä multa. (Jonkun mielestä taatusti on.) ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuntuu hyvin vaikealta uskoa. Huominen päivä sen kai näyttää.



Ja mun täytyis saada koottua itseni, ettei lapsi luule, että pystyy oikeasti romahduttamaan äidin sanomisillaan eikä uskalla sitten sanoa mitään.



Mä laitoin miehelle tekstarin noista sanoista. Todella toivoisin, että hänkin tajuais puhua tästä tilanteesta lapsen kanssa ja selittäis lapselle, mistä johtuu, että isi jaksaa paremmin. Ja sillä lailla, että mun ei tarvis laittaa sanoja suuhun, vaan mies ymmärtäis ITSE, mistä tässä on kysymys. ap

Vierailija
30/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja on eri asia, jos lapsi tiuskaisee tuollaista jonkin riidan yhteydessä kuin että hän sanoo sen aivan rauhallisesti, harkitusti kesken iltapalan, kun juuri ollaan oltu ilta yhdessä ja pelailtu yms. ihan normaalia. ap

Vierailija:


Mun poika 5v. esim. sanoi mulle tässä yks päivä ettei tykkää musta yhtään. Taidettiin muistaakseni vääntää kättä iltapesusta. Jassoo totesin, tykkäät tai et niin nyt pestään hampaat..

En ymmärtänyt itse yhtään sydämistyä tuosta episodista ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


arvostella sinua? Anteeksi nyt kauheasti 30 mutta vanhempasi kuulostavat kauhean tiukoilta. On hyvä jos kotona saa näyttää tunteita, negatiivisiakin. Missä sitä ihminen sitten esim. itkisi jos ei kotonaan??

Vierailija
32/32 |
19.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuon tyyppisen sanomisen tarkasta sisällöstä. Lapsi elää sitä hetkeä, ja on hyvä, että uskaltaa ilmaista sen, mikä mieleen juolahtaa just sillä hetkellä. Olet itse niin rikki tällä hetkellä, mikä on syynä siihen, että lapsen sanominen vaikuttaa niin paljon mielialaasi. Rauhallisena et varmaan juuri noteeraisi, hymähtäisit vain. Juttele vielä uudelleen lapsen kanssa, niin huomaat kyllä sen.



Meillä kotona 5-, 7- ja 9-vuotiaat, ja kaikenlaista sitä kuulee. Isä meillä on ' kivempi' , esim. lupaa erilaisiin asioihin aina kysytään häneltä, kun myöntävä vastaus on paljon varmempi. Isä leikkii ja touhuaa, mutta jospa joutuisi pitämään huolta käytännön asioista yhtään enempää, kyllä se ' kivuus' kuivuisi kokoon tosi nopeasti!



Terv. no 31 tai 32, hymähtelijä