Puolet kansasta on keskimääräistä tyhmempiä. Kuka myöntää kuuluvansa siihen tyhmempään puoleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä vaativaa matematiikkaa, että puolet on tyhmempiä kuin toinen puoli.

Sitten jos on 60% tyhmempiä, niin vain 40% on fiksumpia.

Toivottavasti siihen tilanteeseen ei ikinä päädytä.

80% kansasta on keskivertoa tyhmempiä. Tämä selittyy sillä, että jäljellejäävä 20% on niin paljon älykkäämpiä että nostavat keskiarvon tuon 80% yläpuolelle mikäli et ymmärtänyt miten tämä on mahdollista.

Tuo olisi periaatteessa mahdollista mutta ei älykkyys oikeasti jakaudu noin. Vaan niin että valtava enemmistö on siinä ihan keskiarvon molemmin puolin ja mitä kauemmaksi siitä mennään suuntaan tai toiseen niin määrä laskee heti jyrkästi.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina saanut äo-testeistä huipputuloksia, mutta en ole menestynyt elämässä mitenkään erityisesti. Synnyin köyhänä, kuolen köyhänä. Eli kuulun siihen menestymättömään puoliskoon, eikä älykkyydellä taida olla siinä suurta merkitystä. Juu ja opintoja on sekä yliopistosta että amk:sta.

Ihan joka tutkimuksessa älykkyydellä ja elämässä menestymisellä on suora korrelaatio. Sinulle on annettu eväät elämään, mutta ikävä kyllä et ole osannut niitä oikein käyttää ehkä muiden ongelmien vuoksi. Mutta varmaa on, että köyhyys ei ole yksi niistä. Suomessa yksikään huippuälykäs ei jää köyhäksi jollei ole esim. mielenterveysongelmia, tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutussuunta ei kyllä kerro paljonkaan viisaudesta tai tyhmyydestä. Ihminen voi olla tohtori tai maisteri ja silti melkoinen typerys.

No, kyllä se todella paljon kertoo. Totta kai on tilastollisia poikkeuksiakin olemassa. Mutta jos otetaan tuhat tohtoria ja tuhat ammattikoulun käynyttä niin hyvin isot erot näiden ryhmien välillä löytyy älykkyydessä ja viisaudessa!

Ilmeisesti et ole itse tohtori, kun yrität perustella väitettäsi sillä, että joku yksittäinen tohtori voi silti olla melkoinen typerys. Juuri tuollaisia kommentteja laukoo henkilö, joka ei ymmärrä todennäköisyyksistä ja tilastollisista merkittävyyksistä mitään!

No, tosiasiahan on se, että monille tohtoreille tuottaa vaikeuksia ymmärtää, mikä muodostaa objektiivisen todellisuuden. Tervejärkinen ihminen ymmärtää että tosimaailma on reaalimaailma, jossa ihmiset elää tosiasiallisesti, ja tämä reaalimaailma muodostaa objektiivisen todellisuuden. Ei ole mitään empiiristä näyttöä siitä, että tohtorit olisivat erityisen tervejärkisiä yksilöitä.

En pahemmin vertaile itseäni muihin ihmisiin, mutta tunnen itseni usein tuskastuttavan tyhmäksi. Asiaa pahentaa se, että olen myös tosi laiska.

Paperilla, ulkopuolisen silmin, vaikutan aivan erilaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä vaativaa matematiikkaa, että puolet on tyhmempiä kuin toinen puoli.

Sitten jos on 60% tyhmempiä, niin vain 40% on fiksumpia.

Toivottavasti siihen tilanteeseen ei ikinä päädytä.

80% kansasta on keskivertoa tyhmempiä. Tämä selittyy sillä, että jäljellejäävä 20% on niin paljon älykkäämpiä että nostavat keskiarvon tuon 80% yläpuolelle mikäli et ymmärtänyt miten tämä on mahdollista.

Tuo olisi periaatteessa mahdollista mutta ei älykkyys oikeasti jakaudu noin. Vaan niin että valtava enemmistö on siinä ihan keskiarvon molemmin puolin ja mitä kauemmaksi siitä mennään suuntaan tai toiseen niin määrä laskee heti jyrkästi.

 

Niinhän tuo Bellin käyrä taitaa osoittaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin lukion jälkeen töihin raksalle. Olin kirjoittanut kiitettävät paperit, mutta kun sitä menoa katsoi, niin kyllä raksalla ne amistyypit ovat aika viisaita. Heiltä löytyy ainakin hyvä matikkapää, kun pitää mittoja laskea, ja pitää tehdä näitä laskuja melko nopeasti. Sähkömiehistä puhumattakaan, eivät ne tyhmiä ole

Näistä ammateista älykkäät on niitä, joilta työt ei lopu. Tyhmemmät sitten puolestaan ovat niitä, jotka kansoittavat tytöttömyystilastoja, oli suhdanne sitten mikä tahansa.

Älykkäät myös osaa ruotsi kielen, koska se opetettiin pakolla ja se ei ole älykkään kapasiteetille uhka tai tilaa vievä prosessi.

Hyvin tarkan seulan voi tehdä ja huomata että älykkäät oppivat ruotsin kielen ihan ilman mitään vaivaa. Ihan itsestään.

Hölmöläiset ja keskiverron tyypit eivät onnistuneet.

Poistoon! 

Meikä on sigma mut suurin osa on iha cooked. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutussuunta ei kyllä kerro paljonkaan viisaudesta tai tyhmyydestä. Ihminen voi olla tohtori tai maisteri ja silti melkoinen typerys.

Tohtorin tai maisterin ÄO on kyllä erittäin harvoin alle 100, eli ei heitä kyllä typeryksiksi voi väittää. Välillä 100 - 110, voi kyllä hyvin olla tohtori tai maisteri ja he kyllä saattavat olla vertaisryhmässään hieman "typeryksiä". Näitä löytyy kuitenkin yleensä vain tietyiltä aloilta, kuten yhteiskuntatieteellisiltä, tms. pilipalitieteistä. Luonnontieteellisellä puolella he harvemmin pärjäävät.

Muistan kun eräs omien sanojensa mukaan dippainssi kertoi palstalla jotenkin näin: miten hänen äo:nsa on 89, mutta valmistui kun teki vaan sen eteen kaksi kertaa enemmän töitä kuin muut.

Onko häppäri häppäri vaikka siinä ei ole majoneesia?

"Ihan joka tutkimuksessa älykkyydellä ja elämässä menestymisellä on suora korrelaatio."

Tilastollinen korrelaatio ei tarkoita mitään muuta kuin että on todennäköisempää menestyä älykkäänä kuin jos ei ole älykäs. Mikään tae mistään se ei ole varsinkaan jos on elämässä muuten huonommat eväät tai ei omaa yritteliästä ja eteenpäinpyrkivää luonnetta.

Kehitysvammaisten asuntolassa huudan kovaa, että haluan syödä paljon hyvää ruokaa. Sellaista kuin pizza, hampurilaiset, makkara, paistetut kananmunat, juusto, kinkku ja ennen kaikkea lihaa. Huudan kovaa, kiroilen, uhkailen, riehun, ruokalassa heittelen tuoleja, rikon ikkunoita, hakkaan nyrkeillä ovia, uhkailen hoitajia, rikon ja heittelen tavaroita, lyön toisia asukkaita, menen toisten asukkaiden huoneisiin rikkomaan tavaroita ja koko ajan kovaa huudan. Yölläkin huudan, riehun, hakkaan asukkaiden ovia nyrkeillä kun en pääse huoneisiin kun ovet ovat lukossa ja käyn yöhoitajan kimppuun huutaen, että tapan kaikki. Olen monta kertaa repinyt hoitajia tukasta ja lyönyt niitä, heitellyt hoitajia tavaroilla ja uhannut tappaa kaikki hoitajat ja asukkaat. Yritän sytyttää asuntolan tuleen, riehun, rikon ikkunoita, heittelen tuoleja ruokalassa ja usein heittelen ruoatkin lattialle. Miksi minulle ei tehdä omia ruokia, vaikka olen jo yli 3 vuotta koko ajan huutanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutussuunta ei kyllä kerro paljonkaan viisaudesta tai tyhmyydestä. Ihminen voi olla tohtori tai maisteri ja silti melkoinen typerys.

Tohtorin tai maisterin ÄO on kyllä erittäin harvoin alle 100, eli ei heitä kyllä typeryksiksi voi väittää. Välillä 100 - 110, voi kyllä hyvin olla tohtori tai maisteri ja he kyllä saattavat olla vertaisryhmässään hieman "typeryksiä". Näitä löytyy kuitenkin yleensä vain tietyiltä aloilta, kuten yhteiskuntatieteellisiltä, tms. pilipalitieteistä. Luonnontieteellisellä puolella he harvemmin pärjäävät.

Onko sinulla lähdettä tälle väittämälle?

Kannattaa muistaa, että PUOLET koko väestöstä on alle 100 joukossa. Olen aivan varma, että siihen joukkoon mahtuu tuhansia maistereita. Koulumenestys on ensisijaisesti kiinni sitkeydestä ja ahkeruudesta, ei niinkään älykkyydestä. Tottakai pitää olla tietty perustason älykkyys jotta pärjää, mutta ei tarvitse mikään poikkeuksellisen lahjakas olla pärjätäkseen. Etenkään jos on luonteeltaan ahkera ja periksiantamaton! Ahkeruudella päihittää älykkyyden etenkin peruskoulu/lukio tasolla ihan heittämällä!

Meillä on huutava pula keskivertoälykkäistä.

Vierailija kirjoitti:

Ajatus siitä, että tosiasiallinen älykkyys jakautuu normaalijakauman eli Gaussin käyrän mukaisesti, on todennäköisesti väärä. Satunnaisvaihtelu jakautuu usein normaalisti, mutta psykologiset ja taloudelliset ilmiöt log-normaalisesti. Se hyväksytään, että luovuus jakautuu log-normaalisesti ja se, että huippuälykkyys jakautuu log-normaalisesti. Älykkyysosamäärätestissä on kyllä jotain vikaa, jos se tuottaa testiälykkyysosamääräjakauman, joka on normaalijakautunut.

Ei siis hyväksy ajatusta, että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. 

Ei se oikeastaan ole mielipidekysymys vaan todellisuudesta tehty havainto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutussuunta ei kyllä kerro paljonkaan viisaudesta tai tyhmyydestä. Ihminen voi olla tohtori tai maisteri ja silti melkoinen typerys.

Tohtorin tai maisterin ÄO on kyllä erittäin harvoin alle 100, eli ei heitä kyllä typeryksiksi voi väittää. Välillä 100 - 110, voi kyllä hyvin olla tohtori tai maisteri ja he kyllä saattavat olla vertaisryhmässään hieman "typeryksiä". Näitä löytyy kuitenkin yleensä vain tietyiltä aloilta, kuten yhteiskuntatieteellisiltä, tms. pilipalitieteistä. Luonnontieteellisellä puolella he harvemmin pärjäävät.

Muistan kun eräs omien sanojensa mukaan dippainssi kertoi palstalla jotenkin näin: miten hänen äo:nsa on 89, mutta valmistui kun teki vaan sen eteen kaksi kertaa enemmän töitä kuin muut.

Tuolla logiikalla pystyy sitten valmistumaan kasvatustieteen tohtoriksi, vaikka älykkyysosamäärä olisi 70. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tutkitusti alle 100 ÄO, löytyy kuitenkin tutkinto ja ammatti yliopistosta. 

Tätä en yhtään ihmettele kun tunnen todella daijuja akateemisesti kouluttautuneita. Tosin uskovat itse olevansa välkkyjä.

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla lähdettä tälle väittämälle?

Kannattaa muistaa, että PUOLET koko väestöstä on alle 100 joukossa. Olen aivan varma, että siihen joukkoon mahtuu tuhansia maistereita. Koulumenestys on ensisijaisesti kiinni sitkeydestä ja ahkeruudesta, ei niinkään älykkyydestä. Tottakai pitää olla tietty perustason älykkyys jotta pärjää, mutta ei tarvitse mikään poikkeuksellisen lahjakas olla pärjätäkseen. Etenkään jos on luonteeltaan ahkera ja periksiantamaton! Ahkeruudella päihittää älykkyyden etenkin peruskoulu/lukio tasolla ihan heittämällä!

Pelkästään lukion käyneiden äo oli keskimäärin 112. Maistereiden äo:n keskiarvo on tuota korkeampi. Totta kai työllä voi pärjätä yksilöt, mutta nyt puhutaan tilastollisesti ihmisryhmistä! Eli ei kannata ottaa keskusteluun mukaan yksittäisiä poikkeuksia!

Persut ovat niitä tyhmempiä, ja mut vähän viisaampia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla lähdettä tälle väittämälle?

Kannattaa muistaa, että PUOLET koko väestöstä on alle 100 joukossa. Olen aivan varma, että siihen joukkoon mahtuu tuhansia maistereita. Koulumenestys on ensisijaisesti kiinni sitkeydestä ja ahkeruudesta, ei niinkään älykkyydestä. Tottakai pitää olla tietty perustason älykkyys jotta pärjää, mutta ei tarvitse mikään poikkeuksellisen lahjakas olla pärjätäkseen. Etenkään jos on luonteeltaan ahkera ja periksiantamaton! Ahkeruudella päihittää älykkyyden etenkin peruskoulu/lukio tasolla ihan heittämällä!

Pelkästään lukion käyneiden äo oli keskimäärin 112. Maistereiden äo:n keskiarvo on tuota korkeampi. Totta kai työllä voi pärjätä yksilöt, mutta nyt puhutaan tilastollisesti ihmisryhmistä! Eli ei kannata ottaa keskusteluun mukaan yksittäisiä poikkeuksia!

Vuosittain Suomessa pääsee ylioppilaaksi noin 35 000 henkilöä. Näistä puolella äo on ALLE 112, eli 17 500 henkilöllä. Yksinkertaisesti pääteltynä tuohon joukkoon mahtuu todella monta kenellä äo jää alle 100. Puhutaan helposti tuhansista uusista ylioppilaista joka vuosi jotka ovat väestön keskimäärää alempana (äo alle 100).