Synnytyksen käynnistyksen odottelu ja äitienpäivä
Olen odottamassa esikoistani raskausviikolla 42, synnytyksen käynnistykseen on varattu aika keskiviikoksi. Kuten arvata saattaa, olo on tukala ja kärsimätön. Ajatukset on taukoamatta tulevassa ja tuskastuttaa, kun mitään merkkejä lapsesta ei vielä ole.
Eilinen äitienpäivä tuntui tosi raskaalta, sillä olin toivonut pääseväni sitä itsekin jo viettämään. Sen sijaa whatsapp täyttyi kavereiden ja sukulaisten viesteistä ja kuvista jossa hehkuttivat kuinka ihanan äitienpäivän saivat viettää.
Otettiin kuvat brunsseista, lasten tekemistä lahjoista ja korteista. Itku kurkussa sitten tykkäilin näistä ja kehuin kuinka ihania päiviä he ovatkaan päässeet viettämään. Yksi kaveri vielä laittoi viestiin, että ei haittaa vaikka olen flunssassa, olen sentään äiti.
Voisko joku avata että mitä ihmettä näiden ihmisten päässä liikkuu, kun pistivät näitä viestejä? Teki mieli heittää puhelin seinään ja käytin kaikki voimani, että jaksoin vastailla näihin hehkutuksiin kiltisti.
Kommentit (18)
Et voi olla tosissasi. Miten selviät lapsen elämästä, jos jo ennen syntymää on tuollaista?
Vierailija kirjoitti:
Niin yksityisesti sinulle näitä laittelivat vai johonkin ryhmiin?
Eivät he varmaan tiedä, että olet aivan hermoraunio.
Joo siis nimenomaan yksityisesti pistivät. Ja näitä tuli siis useita päivän aikana.
-ap-
Joku ryhmäwa vai sinulle suoraan lähetetyt viestit?
En ihan ymmärrä miksi äitienpäiväviettoa pitää spämmiä ympäriinsä. Perheen ihan oma yksityinen juhla. Ei mediatapahtuma.
Ei ihme, että ihmiset ovat luopuneet someprofiilien käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Et voi olla tosissasi. Miten selviät lapsen elämästä, jos jo ennen syntymää on tuollaista?
Luultavasti aika hyvin, kuten elämästä tähänkin asti. Mutta se ei tarkoita, etteikö joskus toisten ihmisten käytös ihmetyttäisi ja olisi välillä vaikeampia fiiliksiä.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Joku ryhmäwa vai sinulle suoraan lähetetyt viestit?
En ihan ymmärrä miksi äitienpäiväviettoa pitää spämmiä ympäriinsä. Perheen ihan oma yksityinen juhla. Ei mediatapahtuma.
Ei ihme, että ihmiset ovat luopuneet someprofiilien käytöstä.
Sama juttu, miksi niitä lapsia pitää postailla ja lähetellä sinne tänne. Tärähtänyttä.
Jospa sullekin joskus tulee elämässä vastaan oikeita vaikeuksia
Minulla oli aikoinaan ihan sama tilanne. Laskettu aika oli viikko ennen äitienpäivää ja synnytys käynnistettiin yli viikko äitienpäivän jälkeen. Olo oli tukala, mutta ei se muuta aiheuttanut kuin vtutuksen. Sattumoisin serkulla oli lapsen laskettu aika miltei samana päivänä ja hänen lapsi syntyi ennen sitä.
Muistan, miten aloin itkeä käydessäni työpaikallani, kun ensimmäinen vauva oli viikon myöhässä lasketusta ajasta. En jotenkin jaksanut niitä kyselyjä, että eikö se nyt vieläkään ole syntynyt..? Esikoisen jälkeen syntyi kolme lasta lisää, kakkonen syntyi kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen, mutta silloin se ei tuntunut missään, kun oli jo se yksi lapsi vaatimassa huomiota. Kahta seuraavaa en edes muista, syntyivätkö lähellä, vai kaukana lasketusta ajasta. Mutta ymmärrän tuon, että esikoista odottaa malttamattomasti ja kaikki kyselyt ym. tuntuvat ikäviltä. Kun kuitenkin olet jo noin pitkällä, että odottelet käynnistystä, pian se pikkuinen on jo sylissäsi! Ja kesä on ihanaa aikaa pienen vauvan kanssa, kun ei tarvitse pukea paljoa päälle sen paremmin vauvalle kuin itsellesikään.
Siis mikä sua siinä haittaa, että muut juhlivat äitienpäivää? Ymmärtäisin jos olisit tahattomasti lapseton, mutta nyt olet viimeisilläsi raskaana ja seuraavana äitienpäivänä äiti. Mikä ihme tässä siis risoo?
Vierailija kirjoitti:
Joku ryhmäwa vai sinulle suoraan lähetetyt viestit?
En ihan ymmärrä miksi äitienpäiväviettoa pitää spämmiä ympäriinsä. Perheen ihan oma yksityinen juhla. Ei mediatapahtuma.
Ei ihme, että ihmiset ovat luopuneet someprofiilien käytöstä.
Minusta on kyllä kiva nähdä kuvia tutuista perheistä onnellisena. Itse en lähetä, enkä ole koskaan lähettänyt, kuvia meidän perheen äitienpäivän vietosta kenellekkään, äiti olen ollut nyt 23v. Ja ap:lle: voisiko olla, että tuttusi nimenomaan ajattelivat turhautumistasi ja lähettivät niitä kuvia ajatuksella, että "tsemppiä ja rakkautta, kohta toi on ohi ja pääset itse asiaan, ja tältä se sitten tuntuu?" Voisiko olla, että taka-ajatus muulla maailmalla sua kohtaan EI OLE v****leva? Terkuin itsekkin esikoista 42+1 rvlle saakka odottanut.
Pistän aloituksen raskaushormonien piikkiin.
Siis mikä oli ongelma?
Valitettavasti lapsen syntymän aikaa ei yleensä itse saa valita. Omat lapseni on syntyneet ennen laskettua aikaa, ei keskosina kuitenkaan. Ei sekään ollut kauhean kivaa kun piti jännittää ehditäänkö sairaalaan, mitään kivunlievitystäkään en ehtinyt saada. Mieluummin olisin odotellut rauhassa ja saanut sen varmuuden tunteen että pääsen synnyttämään sairaalassa, missä on aina apu lähellä. Toinen lapsi on syntynyt noin viikko äitienpäivän jälkeen ja toinen juhannuksena, mutta eipä se aika mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ryhmäwa vai sinulle suoraan lähetetyt viestit?
En ihan ymmärrä miksi äitienpäiväviettoa pitää spämmiä ympäriinsä. Perheen ihan oma yksityinen juhla. Ei mediatapahtuma.
Ei ihme, että ihmiset ovat luopuneet someprofiilien käytöstä.
Minusta on kyllä kiva nähdä kuvia tutuista perheistä onnellisena. Itse en lähetä, enkä ole koskaan lähettänyt, kuvia meidän perheen äitienpäivän vietosta kenellekkään, äiti olen ollut nyt 23v. Ja ap:lle: voisiko olla, että tuttusi nimenomaan ajattelivat turhautumistasi ja lähettivät niitä kuvia ajatuksella, että "tsemppiä ja rakkautta, kohta toi on ohi ja pääset itse asiaan, ja tältä se sitten tuntuu?" Voisiko olla, että taka-ajatus muulla maailmalla sua kohtaan EI OLE v****leva? Terkuin itsekkin esikoista 42+1 rvlle saakka odottanut.
Tottakai tää voi olla ajatus siellä viestien takana. Ja sinänsä ihan mielenkiintoista että joku vois nähdä sen noin. Itse en varmaan olisi uskaltanut edes lähestyä vastaavassa tilanteessa olevaa kaveria äitienpäivänä kun itse tiedän, miten piinaavaa odottelu on.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Muistan, miten aloin itkeä käydessäni työpaikallani, kun ensimmäinen vauva oli viikon myöhässä lasketusta ajasta. En jotenkin jaksanut niitä kyselyjä, että eikö se nyt vieläkään ole syntynyt..? Esikoisen jälkeen syntyi kolme lasta lisää, kakkonen syntyi kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen, mutta silloin se ei tuntunut missään, kun oli jo se yksi lapsi vaatimassa huomiota. Kahta seuraavaa en edes muista, syntyivätkö lähellä, vai kaukana lasketusta ajasta. Mutta ymmärrän tuon, että esikoista odottaa malttamattomasti ja kaikki kyselyt ym. tuntuvat ikäviltä. Kun kuitenkin olet jo noin pitkällä, että odottelet käynnistystä, pian se pikkuinen on jo sylissäsi! Ja kesä on ihanaa aikaa pienen vauvan kanssa, kun ei tarvitse pukea paljoa päälle sen paremmin vauvalle kuin itsellesikään.
Esikoista odottaessa minä ilmoittelin epämääräisesti lasketun ajan muille, että eiköhän synny viimeistään ensi kuussa. Ihan sen takia, että tiesin kyselyiden ja uteluiden käyvän hermoilleni. Jo np ultrassa laskettua aikaa oltiin aikaistettu siitä kuukaustisten mukaan lasketusta. Esikoinen syntyi sitten reilusti etuajassa ja osa sukulaisista oli huolissaan sitten sen takia.
Miten ajattelit selviytyä kun se niin haluttu sota vihdoin syttyy?
Eli pahoitit mielesi koska lapsesi ei ole syntynyt vielä etkä voinut viettää äitienpäivää mutta muut viettivät? Jeesus soikoon mistä teitä sikiää.
Niin yksityisesti sinulle näitä laittelivat vai johonkin ryhmiin?
Eivät he varmaan tiedä, että olet aivan hermoraunio.