Eroon vähättelystä maisteri (AMK) nimikkeellä

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissanne luulette ettei AMK:n porukasta ole opiskelemaan yliopistossa? LOL.

Aika moni menee ammattikorkeakouluun sen vuoksi, ettei pääse yliopistoon. Aika harva menee yliopistoon sen vuoksi, ettei pääse ammattikorkeakouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jestas mitä idioottimaisuutta. Amk-koulutus on kandi-tasoa, ei maisteri. Jos haluaa maisteritason tutkinnon niin  hakee yliopistoon, niin yksinkertaista. 

 

Ei, vaan YAMK nimenomaan on ylempi korkeakoulututkinto, ei kaksitasoa. Maisterin tutkinto se ei ole, mutta ylempi korkeakoulututkinto kuitenkin. Maisteri ja YAMK ovat englanniksi Masters. 

 

 

Jos haluaa maisterin tutkinnon niin menee yliopistoon. YAMK ei ole maisteri edes tutkinnon englanninkielisellä nimikkeellä. Molemmat ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, mutta vain toisista käytetään maisteri-nimikettä. 

Tätä en ole koskaan ymmärtänyt, jos se maisteri-nimike on niin tärkeä, niin miks

Missä käännöksessä on science sana? Että jos jonkun suomalaisen maisterintutkinnon kääntää englanniksi, niin sinne pitää laittaa joku science sana aina perään? Joku kemian maisteri varmaan käännetäänkin Master of Science in Chemistry, mutta luonnontieteiden ulkopuolella ei tuota science sanaa käytetä. Humanisteilla on käytössä MA eli Master of Arts.

Kävinpä omaksi ilokseni katsomassa, miten tutkinnot nimetään Briteissä. Osa sairaanhoitajista valmistuu Master of Science -nimikkeellä yliopistosta. Osa taas nimikkeellä Master of Nursing. Aika hauska, että Briteissä sairaanhoitajat valmistuvat yliopistoista maistereiksi ja siellä on hieman vanhempi korkeakoululaitos kuin täällä. Eli otetaan vaan Briteistä mallia nimitysten suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissanne luulette ettei AMK:n porukasta ole opiskelemaan yliopistossa? LOL.

Niinpä.  Eron tosiaan huomaa, kun käy kokeilemassa vaikka avoimen yliopiston kurssin. Voipa yllättää. 

Ammattikorkeakouluilla korvattiin 1990-luvulla opistoaste.  Nimellisesti koulutus nousi astetta paremmaksi, mutta käytännössä esim. vastavalmistuneiden  insinöörien ja sairaanhoitajien osaaminen heikkeni.  Tämä on totuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulu on lukiota vastaava oppimäärä

AmmattiKORKEAkoulu on se AMK, noin 220-250 opintopistettä ja valmistunut on esim insinöör

Ylempi ammattikorkeakoulu on sitten YAMK joka vastaa oppimäärältään maisterin tutkintoa.

Yliopisto kandi on opintopistemäärältään 180 eli vähemmän kuin AMK (esim insinööri). Kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritetaan vielä maisterin tutkinto joka on oppimäärältään 120.

Hitto että näissä keskusteluissa sekoitetaan aina ammattikoulut, yliopistotutkinnot ja ammattikorkeakoulut keskenään.

Opintopistemäärästä voi jo päätellä paljon, ja opintopisteitä ei saa sekoittaa opintoviikkoihin.

Mitä tarkoitat oppimäärällä?

Maisterin tutkinnon saa suurin piirtein viiden vuoden opiskelemisella. Peruskoulun päättötodistuksen noin yhdeksässä vuodessa. Ihan turha vertailla pituutta, kun si

No opintopisteet ovat korkeakouluissa saman arvoisia- ei siinä mistään ajanjaksosta puhuta kuten alemmilla oppiasteilla.

Esim 5 opintopisteen kurssi ammattikorkeassa vastaa laajuudeltaan 5 opintopisteen kurssia yliopistossa.

Kun yksikkö on sama (opintopiste) niin silloin voidaan tehdä karkeaa vertailua.

Tosin, olen käynyt sekä yliopiston että amk,n ja molemmissa on sekä hyviä että huonoja kursseja. Molemmissa löytyy myös 5op kursseja jotka ovat ihan helppoja, ja molemmissa löytyy myös 5op kursseja jotka on älyttömän vaikeita ja aikaa vieviä.

Aika monella se valinta lukion jälkeen on joko amk tai yliopisto. Itse kävin molemmat erikseen.

Ei sillä ole mitään merkitystä etteikö olisi päässyt jompaan kumpaan. Suurimmalla osalla vaan haaveissa on sen tyyppinen työ, että siihen soveltuvampi koulutus on amk. Tiedän useamman ylioppilaan jotka kirjoottivat useita älliä, jotka eivät edes hakeneet  koskaan yliopistoon kun urahaaveet olivat muualla. Ovat myöhemmin opiskelleet mm DI.

Mitä v*un väliä? Ei näitä voi asettaa mihinkään arvojärestykseen kun työelämän tarpeethan sen sanelee mistä on missäkin hommassa hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Aika monella se valinta lukion jälkeen on joko amk tai yliopisto. Itse kävin molemmat erikseen.

Ei sillä ole mitään merkitystä etteikö olisi päässyt jompaan kumpaan. Suurimmalla osalla vaan haaveissa on sen tyyppinen työ, että siihen soveltuvampi koulutus on amk. Tiedän useamman ylioppilaan jotka kirjoottivat useita älliä, jotka eivät edes hakeneet  koskaan yliopistoon kun urahaaveet olivat muualla. Ovat myöhemmin opiskelleet mm DI.

Mitä v*un väliä? Ei näitä voi asettaa mihinkään arvojärestykseen kun työelämän tarpeethan sen sanelee mistä on missäkin hommassa hyötyä.

Kyse on siitä, kuten aloituksesta ja otsikosta voi lukutaitoinen havaita, että joku amk-pelle haluaa itselleen maisteri-tutkintonimikkeen.  Tykkäisi DI:t siitä, että insinööri (yamk) alkaa käyttää nimikettä diplomi-insinööri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissanne luulette ettei AMK:n porukasta ole opiskelemaan yliopistossa? LOL.

Aika moni menee ammattikorkeakouluun sen vuoksi, ettei pääse yliopistoon. Aika harva menee yliopistoon sen vuoksi, ettei pääse ammattikorkeakouluun.

Ja harva maisteri yrittää hämärtää tutkintonimikettään siinä toivossa, että häntä luultaisiin ammattikorkean käyneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ammattitutkinto, eikä sitä pidä samaistaa maisterin tutkintoon, mikä on tieteellinen tutkinto.

AMK on laadultaan täysin erilainen ja..pitkälti roskaa.

Kiva tietää, että opiskelemani asiat ovat roskaa. 

t:sh-opiskelija 

Mene lukemaan terveystieteitä yliopistoon, niin huomaat eron.

Niin, että sun mielestä sairaanhoitajat opiskelee roskaa eikä heitä tarvita. Myöskin ensihoitajat opiskelee roskaa. Muista tämä sitten jos joskus joudut onnettomuuteen tai sairastut vakavasti. Ei ole vain lääkärit jotka sua hoitaa. 

t:sh-opiskelija 

Onko sh-opiskelijalla korvien väli kunnossa? Yhdessäkään virkkeessä en ole e

Tuolla aiempi kirjoittaja kirjoitti AMK-tutkintojen olevan roskaa. Lisäksi miksi vertaat kahta ihan eri tutkintoa?

No opintopisteet ovat korkeakouluissa saman arvoisia- ei siinä mistään ajanjaksosta puhuta kuten alemmilla oppiasteilla.

Esim 5 opintopisteen kurssi ammattikorkeassa vastaa laajuudeltaan 5 opintopisteen kurssia yliopistossa.

Kun yksikkö on sama (opintopiste) niin silloin voidaan tehdä karkeaa vertailua.

Tosin, olen käynyt sekä yliopiston että amk,n ja molemmissa on sekä hyviä että huonoja kursseja. Molemmissa löytyy myös 5op kursseja jotka ovat ihan helppoja, ja molemmissa löytyy myös 5op kursseja jotka on älyttömän vaikeita ja aikaa vieviä.

No ei ne ole samanarvoista nähneetkään. Olen sosiaalityöntekijä. Sisko kävi sosionomin opinnot. Minä opiskelin lakia, psykologiaa, yhteiskuntatieteitä. Hänellä oli siellä tanssia, muskarilauluja ja savenvalantaa joukossa ihan huolella. 

Vierailija kirjoitti:

No opintopisteet ovat korkeakouluissa saman arvoisia- ei siinä mistään ajanjaksosta puhuta kuten alemmilla oppiasteilla.

Esim 5 opintopisteen kurssi ammattikorkeassa vastaa laajuudeltaan 5 opintopisteen kurssia yliopistossa.

Kun yksikkö on sama (opintopiste) niin silloin voidaan tehdä karkeaa vertailua.

Tosin, olen käynyt sekä yliopiston että amk,n ja molemmissa on sekä hyviä että huonoja kursseja. Molemmissa löytyy myös 5op kursseja jotka ovat ihan helppoja, ja molemmissa löytyy myös 5op kursseja jotka on älyttömän vaikeita ja aikaa vieviä.

 

No ei ne ole samanarvoista nähneetkään. Olen sosiaalityöntekijä. Sisko kävi sosionomin opinnot. Minä opiskelin lakia, psykologiaa, yhteiskuntatieteitä. Hänellä oli siellä tanssia, muskarilauluja ja savenvalantaa joukossa ihan huolella. 

Juuri näin. Ammattikorkeakoululaiset eivät ymmärrä, että Suomessa yliopisto tarkoittaa tiedeyliopistoa.

Vierailija kirjoitti:

JOS aasi syntyy hevostallissa, onko se sitten hevonen? Miettikääpä sitä..

Sun argumentithan alkavat olla samaa tasoa kuin Sinimustan liikkeen tyypeillä.

Miksi yliopistoihmiset vaativat yksinoikeuden "maisteri"-sanaan? Eikö tuo ole aika lapsellista? Millä he perustelevat vaatimuksensa?

Vaahtoavatko he myös uimamaistereille? "Et saa käyttää sanaa 'maisteri'!!! Et ole valmistunut YLIOPISTOSTA!!!

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissanne luulette ettei AMK:n porukasta ole opiskelemaan yliopistossa? LOL.

Meillä TKK:lla moni vaihtoi AMKiin, koska ei päässyt läpi perusmatikoita ja -fysiikoita. En tiedä yhtään, joka olisi vaihtanut AMKista TKK, koska AMK oli liian vaikea.

Vierailija kirjoitti:

Amk-pelleilyn vuoksi en koskaan sano, että minulla on korkeakoulututkinto vaan akateeminen loppututkinto.  Riittää, kun vilkaisee amk- ja yamk-tutkielmia, ero on valtava yliopistojen graduihin verrattuna.

Ja jos ihan rehellisiä ollaan, en pidä kauppakorkeakoulujen maisteritutkintoja jostain markkinoinnista minään akateemisena tutkintona.

Sama täällä. Jos joku puhuu korkeakoulututkinnosta tai korkeakouluopinnoista, on 99% varmasti kyseessä amk-lainen. Ihan kuin heitä itseäänkin hävettäisi ammatti-etuliite ja yritetään olla samaa porukkaa akateemisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi yliopistoihmiset vaativat yksinoikeuden "maisteri"-sanaan? Eikö tuo ole aika lapsellista? Millä he perustelevat vaatimuksensa?

Vaahtoavatko he myös uimamaistereille? "Et saa käyttää sanaa 'maisteri'!!! Et ole valmistunut YLIOPISTOSTA!!!

Maisteri on tutkintonimike yliopistossa suoritetulle ylemmälle korkeakoulututkinnolle. Tätä kaikkea säädellään lainsäädännöllä.

Loistava idea kaikille ammattikorkeakoululaisille, että suorittavat uimamaisterin tutkinnon.  Se tuo suurta lohtua, kun äly ja lahjakkuus ei riittänyt avamaan yliopiston ovia.

Onpa ihmisillä huono itsetunto, että pitää muita mollata. Olen siis yliopistosta valmistunut maisteri. Ei ne yliopistot nyt kovin kummosia ja hienoja ole. Aika vähällä lopulta sieltä läpi pääsee. Yliopistossa on myös paljon aika tyhmiäkin ihmisiä. Ihmiset opiskelevat alaansa yleensä kiinnostusten ja työuratoiveiden perusteella ja silloin nämä tekijät määrittävät sitä, että hakeutuuko yliopistoon tai amkiin. Tärkeintähän on tehdä jotain, mistä itse pitää.

Täällä ei nyt osata erottaa tutkintoja:

Amk-tutkinto = alempi korkeakoulututkinto

Ylempi AMK-tutkinto = ylempi korkeakoulututkinto

Yliopisto: kandidaatin tutkinto = alempi korkeakoulututkinto

Maisterin tutkinto = ylempi korkeakoulututkinto

Lisensiaatin tutkinto = ylempi korkeakoulututkinto + lisäopintoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissanne luulette ettei AMK:n porukasta ole opiskelemaan yliopistossa? LOL.

Meillä TKK:lla moni vaihtoi AMKiin, koska ei päässyt läpi perusmatikoita ja -fysiikoita. En tiedä yhtään, joka olisi vaihtanut AMKista TKK, koska AMK oli liian vaikea.

Niinpä, ensin pitää päästä opiskelijaksi yliopistoon ja sitten vielä saada tentit, harjoitustyöt, labrat jne. läpi.  Niiden on helppo huudella, joilla ei ole mitään käsitystä yliopistojen luonnontieteiden (kemia, fysiikka ja matematiikka) ja tekniikan opintojen vaikeudesta.

Vierailija kirjoitti:

Onpa ihmisillä huono itsetunto, että pitää muita mollata. Olen siis yliopistosta valmistunut maisteri. Ei ne yliopistot nyt kovin kummosia ja hienoja ole. Aika vähällä lopulta sieltä läpi pääsee. Yliopistossa on myös paljon aika tyhmiäkin ihmisiä. Ihmiset opiskelevat alaansa yleensä kiinnostusten ja työuratoiveiden perusteella ja silloin nämä tekijät määrittävät sitä, että hakeutuuko yliopistoon tai amkiin. Tärkeintähän on tehdä jotain, mistä itse pitää.

Jonkun merkonomin tai tradenomin kirjoitus...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissanne luulette ettei AMK:n porukasta ole opiskelemaan yliopistossa? LOL.

Meillä TKK:lla moni vaihtoi AMKiin, koska ei päässyt läpi perusmatikoita ja -fysiikoita. En tiedä yhtään, joka olisi vaihtanut AMKista TKK, koska AMK oli liian vaikea.

Niinpä, ensin pitää päästä opiskelijaksi yliopistoon ja sitten vielä saada tentit, harjoitustyöt, labrat jne. läpi.  Niiden on helppo huudella, joilla ei ole mitään käsitystä yliopistojen luonnontieteiden (kemia, fysiikka ja matematiikka) ja tekniikan opintojen vaikeudesta.

Vielä kandivaiheessa on helppo olla sitä mieltä, että yliopisto-opiskelu on helppoa ja kivaa, ja onhan se. Erityisen usein helppoudesta kuulee niiltä, jotka ovat suorittaneet liudan johdanto- ja höpöttelykursseja ja päässeet perusopintojen makuun. Meno kyllä muuttuu useimmilla aloilla tuon kuherruslukukauden jälkeen.

Vähättelyä kuuluu myös silloin, kun "lähdetään sellaisiin töihin, joissa sitä gradua ei tarvita". Toisin sanoen lähdetään töihin, kun gradun tekeminen tai peräti aloittaminen käy ylivoimaiseksi. Oikeasti kuitenkaan kukaan ei jätä viiden vuoden opintoja kesken viime metreillä, jos suinkin pystyy ne suorittamaan loppuun. 

Nykyisin on saatavilla lievästi uskottavampi tekosyy, kun maisterivaiheeseen pitää hakeutua erikseen: voi kertoa, että ei ollut tarkoituskaan tehdä kandia enempää.