Miten surkea on ollut ihmisen elämä jos edes hautajaisia ei järjestetä?

Jokainen haudataan, usko pois

Ihmisten yksinäsiyys on tältäkin palstalta säännöllisen epässännölisesti vastaan tuleva lmiö. - Ja valitettavasti en näe, että se olisi ainakaam mitenkään merkittävästi muuttumassa parempaan suuntaan (=vähenemässä) Mikä on toisaalt aparadoksaalista koska tuskin koskaan historian aikana ihmsillä on ollyt niin helppoa kuin nyt löytää ja kohdata eritavoin ihmisiö ja ihmisiä. Ja mik vielä erikoisepaa yksinäisiä ihmsiä vaikuttaisi eläväsä na jasuvan eniten alueilla, joissa on suhteessa eniten ihmisiö fyysisesti lähellä eli esimerkiksi suurkaupungeissa.

Sinkkumies

Ap ei nyt saanut kutsua jonkun monttubileisiin. Niin , moni perhe haluaa pitää hautajaiset vain omaisten läsnäollessa.

Olen ollut työni puolesta (sosiaalityöntekijä) järjestämässä hautajaisia joihin ei tullut yhtään omaista.

Vapaaehtoisista Lions-klubilaisista saatiin arkunkantajat ja pappi oli paikalla. Ihan kaunis ja arvokas tilaisuus saatiin aikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jokainen haudataan, usko pois

Näinkin varmastikin. Mutta kyllä sitä itse ykineläjänä (tarkennuksena en ole Ap) olen tietosiesti yrittänyt pitää huolta siitä, että vaikka parisuhdekumppani ja esim omat lapset puuttuu/ puuttuvat rinnaltani eikä heitä eläessäni ole koskaa itselläni ollut, niin yritän elää niin, että kovin montaa kuukautta (tai vuotta) ei menisi siihen että minut löydettäsiin ja saatettaisiin haudan lepoon, jos sattuisin kuolemaan, niin ettei kukaan läheiseni olisi samalla hetkellä paikalla,

 

Mä oon sanonut, että mut pitää polttaa ja tuhkat viedä metsään, omaan siis. Ei hautajaisia!

Minulla on ollut paras elämä itselleni, enkä halua kuoltuani hautajaisia tai hautapaikkaa. En halua velvoittaa yhtäkään lähimmäistäni sosiaalisesti pakollisille käynneille syntymä- ja kuolinpäivinäni haudan ääreen ihmettelemään, että miksi, oi miksi pitää tännekin vaivautua säällä kuin säällä?

"Minä kun kuolen, niin kuolen pois, kuin elänytkään en koskaan ois. Minut voitte unohtaa, voitte unohtaa." -Juice Leskinen - Blues nro 13.

Onhan tuo melkoiseksi rahastukseksi mennyt. Kallista puuhaa on kuoleminen.

Osa ei välttämättä edes halua hautajaisia, siis sitä tilaisuutta jossa on vieraita ja jota ap tuntuu olevan vailla. Eikö vainajan toive ole kunnioittamisen arvoinen? Itse esimerkiksi en mielelläni haluaisi mitään juhlatilaisuutta kuolleen ruumiini ääreen. Toki en ole tulossa sitä tuolloin luonnollisesti (tai yliluonnollisestikaan) estämään mutta oletan, että toiveellani on jotain väliä.

Oma kantaan voi laittaa toiveitaan kuoleman jälkeisestä toivomuksista. Jos niitä nyt kukaan lukee.

Esimerkiksi minä en halua itselleni hautajaisia. Krematoriosta uuniin ja tuhkat hävitykseen. En vain näe mitään pointtia haaskata tuhansia euroja joihinkin monttubileisiin. Haluan rahojeni mieluummin jäävän perillisilleni.

Enkä näe siinäkään järkeä, että maksetaan monta tuhatta euroa maksava hautakivi, jossa joku käy joskus ja jouluna. Ja sitäpaitsi jokainen meistä jää lopulta unholaan oli hautakivi pystytettynä tai ei.

Joku voi pitää ajatustani inhorealistisena, mutta minusta tuo on järkevää ja käytännöllistä.

Onko ne kuolleet sitten tullu valittamaan?

Vierailija kirjoitti:

Jokainen haudataan, usko pois

Eip.

Varattomat usein tuhkataan ja sirotellaan mikäli kunnan sossu maksaa viulut. On pienimmät kulut.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut työni puolesta (sosiaalityöntekijä) järjestämässä hautajaisia joihin ei tullut yhtään omaista.

Vapaaehtoisista Lions-klubilaisista saatiin arkunkantajat ja pappi oli paikalla. Ihan kaunis ja arvokas tilaisuus saatiin aikaan. 

Nykyään varattomat ilman omaisia tuhkataan ja sirotellaan.

- sosiaalitoimi

Tulevaisuudessa alkaa mennä konkurssiin hautaustoimistoja, kun ihmisillä ei ole enää varaa kustantaa lystiä. Polttohautaus tulee koko ajan suositummaksi vaihtoehdoksi ja tuhkille ei enää hankita hautapaikkaa eikä kiveä, vaan ne sirotellaan jonnekin.

Tässä maassa kuoleminen on todella kallista.

No eipä munkaan vanhempien hautajaisiin tullut kuin muutama. Isän hautajaisiin oli luvannut tulla hänen paras kaveri ja me venattiin häntä joku tovi, muttei ukkoa näkynyt. Oli ilmeisesti taas kerran  kännissä tai krapulassa. 

Äitinikään hautajaisiin ei tullut kuin me läheiset, vaikka hän oli aina ollut aivan valtavan tykätty ihminen. Itsekin ihmettelin kuinka äitini hautajaisissa voi olla vain muutama ihminen, vaikka hän oli niin sosiaalinen ja hänellä oli hyvät suhteet kaikkialle, toisin kuin mulla.

Jos äitini hautajaiset oli noin hiljaiset, mun hautajaisissa ei tule sitten olemaan varmaan ketään. En nimittäin ole koskaan ollut suosittu ihminen. Mulla ei ole edes sitä yhtä juoppokaveria, mikä isälläni oli, joka ei kyennyt raahautumaan paikalle hautajaisiin.

Aika isoja ajatuksia herättää hautajaiset 😧

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut työni puolesta (sosiaalityöntekijä) järjestämässä hautajaisia joihin ei tullut yhtään omaista.

Vapaaehtoisista Lions-klubilaisista saatiin arkunkantajat ja pappi oli paikalla. Ihan kaunis ja arvokas tilaisuus saatiin aikaan. 

 

Nykyään varattomat ilman omaisia tuhkataan ja sirotellaan.

- sosiaalitoimi

 

No, tämä tapahtui pari vuotta sitten pienellä paikkakunnalla Lapissa. Lähin silloinen krematorio oli Oulussa. Kalliimmaksi olisi tullut polttohautaus. 

Hyvä tehdä nuotio valmiiksi ennenkuin kuolee niin menee sihen makoilemaan.

Suurten juhlien merkitys on vähentynyt, ei pelkästään hautajaisten. Omassa suvussakin kaikki vanhat ovat esittäneet toiveekseen pienimuotoiset hautajaiset vain lähimpien omaisten kesken tai sitten osa ei halua ollenkaan hautajaisia, eikä kyse ole läheskään aina rahasta tai kustannuksista.

Itse olen suunnitellut jo omat hautajaiseni: ei muistotilaisuutta, tuhkaus, tuhkat vaikka jonnekin metsään