Miten esim. juristiopiskelija hyötyy työskentelystä kaupan kassalla?
No toki niin, että jos opintotuet ei riitä eikä lainaa uskalla ottaa, koska työpaikka valmistumisen jälkeen on epätodennäköinen ja jollain on elettävä. Mutta ei se lidlin kassalla työskentely ja opintojen pitkittyminen työmahdollisuuksia omalle alalle paranna. Ei siitä työkokemuksesta olla kiinnostuneita.
Sitten vielä se syntinen opiskelijoiden biletys! Käytännössä ihmiset saavat työpaikkansa verkostojensa kautta ja verkostoja syntyy mm. opiskelijoiden bileissä. Ei Liiterin kassalla.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii työelämätaitoja, miten töissä ollaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, oppii tekemään työsopimuksen, kommunikoimaan työyhteisössä, oppii vastuunottamista, jne, jne.
Nimenomaan tämä. Näitä asioita ei opi kirjasta.
Joo ei, vaan moni oppii jo teininä kesätöistä. Korkeakouluopiskelija saa koulutuksensa mukaiseen työllistymiseen etua vain oman alansa työtehtävistä.
Mistä ne oman alan kesätyöpaikat taiotaan kaikille korkeakouluopiskelijoille?
Oman alan kesätyöpaikkoja omana opiskeluaikana alkoi saamaan vasta kolmannen tai neljäntenä opiskeluvuoden jälkeen. Nykypäivänä kurjan taloustilanteen takia kesätyö paikat ovat vielä tiukemmassa.
Omasta suvusta on viime vuosina valmistunut pari juristia
Tässä nyt ei kylläkään ollut kyse kesätyöpaikasta, vaan siitä että opinnot venyy, kun läpi vuoden pitää tehdä jotain kassatyötä, joka oman alan työnhaussa ei hyödytä mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii työelämätaitoja, miten töissä ollaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, oppii tekemään työsopimuksen, kommunikoimaan työyhteisössä, oppii vastuunottamista, jne, jne.
Nimenomaan tämä. Näitä asioita ei opi kirjasta.
Joo ei, vaan moni oppii jo teininä kesätöistä. Korkeakouluopiskelija saa koulutuksensa mukaiseen työllistymiseen etua vain oman alansa työtehtävistä.
Aika vähän sitä työkokemusta teininä kertyy, muutama kuukausi ehkä.
Ohi aiheen, mutta aiemmin alle 23-vuotiaana tehty työ ei kerryttänyt eläkettä. Kaikilla boomeri-ikäisillä on työkok
Eikö niitä töitä nyt löydykkään kun aina sanotaan että töitä on kun vaan sinne menee? Ei passaa olla ronkeli jos on 30 000 vapaata työpaikkaa. Kesätöitä on tarjolla joka kesä aloilla mihin ei koulutusta tarvitse vaan perehdytys riittää.
Tarvitsee ottaa vähemmän velkaa, jos käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii työelämätaitoja, miten töissä ollaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, oppii tekemään työsopimuksen, kommunikoimaan työyhteisössä, oppii vastuunottamista, jne, jne.
Nimenomaan tämä. Näitä asioita ei opi kirjasta.
Oppiihan nuo vaikka puoli-ilmaisessa oman alan harjoittelussa. Ja jos oikeustieteen opiskelijalla ei ole älynsä puolesta valmiuksia noihin asioihin, miten ihmeessä hän on opiskelupaikan saanut. No ehkä Rovaniemeltä, sieltähän Satonenkin tutkintonsa sai.
Monilla juristeilla on tosi huonot vuorovaikutustaidot, asiakaspalvelu tekee tällöin hyvää ja oppii vuorovaikuttamaan.
Viivakoodin lukemisesta mitään opi... ehkä istumaan paikallaan vaikka perä puutuu ja pissihätä olis kova. Olemaan reagoimatta hankaliin ihmisiin.
Verkostoituminen on opiskelijaelämässä se tärkein juttu. Edes ne opinnot eivät ole niin tärkeitä. Vähän hankalaa juttu jos on liian ujo tai intrvertti. Lisäksi asian tärkeyttä ei vätltämättä tajua vielä opiskeluaikana vaan vasta jälkikäteen. Hanttihommista ei ole mitään hyötyä muuta kuin paikkaamaan akuuttia rahapulaa. Muuten ei mitään hyötyä.. Haittaa on koska voi hidastaa valmistumista. Tietysti jos on aikeissa perustaa esim. yrityksen jollekin toimialallle ja haluaa tutustua toimialaan ihan lattiatasolta lähtiien, niin silloiin siinä voi olla ihan oikeaa hyötyäkin.
Omaan alaan liittyvät harjoittlelupaikat on tietty ihan tärkeitä mutta noiden varaan voi olla vaikeaa mitenkään toimeentuloaan rakentaa varmaan.
Suomessa opiskelijoiden kannattaisia asua halvalla jossain asuntoloissa ja valmistua vain nopeasti niin kuin muissakin maissa tehdään. Amerikassa ja monissa muissa maissa ihmiset ovat yliopistossa yleensä 4 vuotta. Vain ne jotka opiskelevat lääkäreiksi, juristeiksi tai akateemisiksi tutkijoiksi ovat yleensä pidempään. Amerikassa jo 4 vuodessakin saa kerrytettyä aika mukavat opintovelat.
Vierailija kirjoitti:
Verkostoituminen on opiskelijaelämässä se tärkein juttu. Edes ne opinnot eivät ole niin tärkeitä. Vähän hankalaa juttu jos on liian ujo tai intrvertti. Lisäksi asian tärkeyttä ei vätltämättä tajua vielä opiskeluaikana vaan vasta jälkikäteen. Hanttihommista ei ole mitään hyötyä muuta kuin paikkaamaan akuuttia rahapulaa. Muuten ei mitään hyötyä.. Haittaa on koska voi hidastaa valmistumista. Tietysti jos on aikeissa perustaa esim. yrityksen jollekin toimialallle ja haluaa tutustua toimialaan ihan lattiatasolta lähtiien, niin silloiin siinä voi olla ihan oikeaa hyötyäkin.
Omaan alaan liittyvät harjoittlelupaikat on tietty ihan tärkeitä mutta noiden varaan voi olla vaikeaa mitenkään toimeentuloaan rakentaa varmaan.
Suomessa opiskelijoiden kannattaisia asua halvalla jossain asuntoloissa ja valmistua vain nopeasti niin kuin muissakin maissa tehdään. Amerikassa ja monissa muissa maissa ihmiset ovat yliopistossa yleensä 4 vuotta. Vai
Jätät nyt huomiotta normaalin ihmisen seksintarpeen. Jotkut haluavat kokeilla mahdollisimman useaa, ja mikä olisikaan siihen parempi paikka kun korkeakoulu, jossa ihmiset ovat seksuaalisesti halukkaimmillaan
Jos sinun pitäisi valita työntekijä kahdesta vastavalmistuneesta, kumman ottaisit:
1. Henkilö, joka on valmistunut neljässä vuodessa ja tehnyt oman alan töitä edes lyhyen aikaa.
2. Henkilö, joka on opiskellut 8 vuotta, mutta työkokemusta tuntitöistä kaupan kassalla on runsaasti.
Minä valitsisin henkilön 1, koska hän on osoittanut sitoutumista alaan, älykkyyttä ja määrätietoisuutta. Sellainen nuori ihminen kyllä oppii myös ne työelämätaidot ja asiakaspalvelutaidot oman alan töissä nopeasti (jos niissä ylipäätään on puutteita). Joka tapauksessa aika perustehtävistä vastavalmistunut aina aloittaa ja on ohjauksen tarpeessa työpaikan kuvioiden suhteen.
Mä teen paljon maistereiden rekrytointeja. Minusta on kamalaa, kun välillä tulee vastaan hakijoita, joilla ei ole mitään työkokemusta. CV:ssä ainoat työt ovat 2 vko TET-jakso yläasteella. Kyllä se vuosien kassatyö antaa paljon lotettavamman kuvan henkilöstä.
Oma poika on kaupan kassa ja yliopisto-opiskelija. Hänelle iso etu oli jo se, että vuokranantaja valitsi kuulemma hänet, koska hänellä oli vakituinen työ kaupassa jo 19-vuotiaana.
Työelämätaitoja tuossa tosiaan oppii. Ihmisten kanssa toimimista, vastuuta ja ymmärrystä työelämästä ja "normaalista" palkasta.
Kyllähän se on hienoa siinä huomata miten p*sk*s*kki elelee.
Oppii sanomaan päivää JS juttelemaan erilaisille ihmisille ja näkee monenlaista tyyppiä
työksmuissa on MO ia huikeita tyyppejä JS voi saada ystäviä monen alan opiskelijoista
oppii laskemaan päässä js toimimaan ripeästi
koskaan ei voi tietää mistä on hyötyä olipa minkä alan opiskelija vaan
Höpö höpö, mitään verkostojen kautta työpaikkoja bilettämisen kautta. Kaikkea kanssa. Kyllä se on ihan ne työkokemukset, todistus ja haastattelut, jotka merkitsee. Kukaan bilekånnikaveri sua muista saari palkkaa. Itsekin on sitä työpaikkaansa samaan aikaan etsimässä, kilpailevan hakijana. Jos on satsannut opiskeluun ja elänyt ihmisiksi ramppaamatta bileissä, saa sen työpaikan varmimmin.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, mitään verkostojen kautta työpaikkoja bilettämisen kautta. Kaikkea kanssa. Kyllä se on ihan ne työkokemukset, todistus ja haastattelut, jotka merkitsee. Kukaan bilekånnikaveri sua muista saari palkkaa. Itsekin on sitä työpaikkaansa samaan aikaan etsimässä, kilpailevan hakijana. Jos on satsannut opiskeluun ja elänyt ihmisiksi ramppaamatta bileissä, saa sen työpaikan varmimmin.
Tämä! Ne bilekännääjät on yhtä luusereita, kun säkin sillä hetkellä, ja aikanaan kilpailee sun kanssa samoista työpaikoista. Aika paska diili kaikkinensa.
Vierailija kirjoitti:
Mä teen paljon maistereiden rekrytointeja. Minusta on kamalaa, kun välillä tulee vastaan hakijoita, joilla ei ole mitään työkokemusta. CV:ssä ainoat työt ovat 2 vko TET-jakso yläasteella. Kyllä se vuosien kassatyö antaa paljon lotettavamman kuvan henkilöstä.
Oma poika on kaupan kassa ja yliopisto-opiskelija. Hänelle iso etu oli jo se, että vuokranantaja valitsi kuulemma hänet, koska hänellä oli vakituinen työ kaupassa jo 19-vuotiaana.
Työelämätaitoja tuossa tosiaan oppii. Ihmisten kanssa toimimista, vastuuta ja ymmärrystä työelämästä ja "normaalista" palkasta.
Meillä on pojan CV:ssä monen kesän työt isän firmassa. Koskaan ei ole tarkistettu, onko poika edes ollut töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii työelämätaitoja, miten töissä ollaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, oppii tekemään työsopimuksen, kommunikoimaan työyhteisössä, oppii vastuunottamista, jne, jne.
Nimenomaan tämä. Näitä asioita ei opi kirjasta.
Oppiihan nuo vaikka puoli-ilmaisessa oman alan harjoittelussa. Ja jos oikeustieteen opiskelijalla ei ole älynsä puolesta valmiuksia noihin asioihin, miten ihmeessä hän on opiskelupaikan saanut. No ehkä Rovaniemeltä, sieltähän Satonenkin tutkintonsa sai.
Monilla juristeilla on tosi huonot vuorovaikutustaidot, asiakaspalvelu tekee tällöin hyvää ja oppii vuorovaikuttamaan.
Onko ns. rajaton?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä käytännössä kaikki oikeustieteen opiskelijat on omalla alalla harjoittelijoina eli töissä pienellä palkalla ja sen verran pienillä tunneilla, että ehtii opiskelemaankin. Monen kolmannen vuoden opiskelijan palkka on lähes 3500 e/kk. Maakuntayliopistoissa opiskeleville ei lakitoimistot suostu palkkaa maksamaan.
Sellaset iltatarinat siellä. Tunnen itse useammankin oikkariopiskelijan, joiden luokalta yksikään ei ole alansa töissä. Hyvä, jos ovat töissä ollenkaan😅😅
Oikeustieteellisessä ei ole mitään luokkia, joten keitä sinä siis oikeastaan tunnet? Iso osa tuntemistani oikeustieteen opiskelijoista on töissä Espalla, työnimike on trainee. Harmi, jos sinun luokkamuotoisissa opinnoissa olevat tuttusi eivät osaa hakea nytkin vapaana olevia paikkoja.
ottaa viherpunikki jäsenkirjan voi päästä jopa pääministeriksi.
Aika harva haluaa palkata oikeustieteen opiskelijan. Sitä ei voi kusettaa tai kohdella väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä käytännössä kaikki oikeustieteen opiskelijat on omalla alalla harjoittelijoina eli töissä pienellä palkalla ja sen verran pienillä tunneilla, että ehtii opiskelemaankin. Monen kolmannen vuoden opiskelijan palkka on lähes 3500 e/kk. Maakuntayliopistoissa opiskeleville ei lakitoimistot suostu palkkaa maksamaan.
Sellaset iltatarinat siellä. Tunnen itse useammankin oikkariopiskelijan, joiden luokalta yksikään ei ole alansa töissä. Hyvä, jos ovat töissä ollenkaan😅😅
Oikeustieteellisessä ei ole mitään luokkia, joten keitä sinä siis oikeastaan tunnet? Iso osa tuntemistani oikeustieteen opiskelijoista on töissä Espalla, työnimike on trainee. Harmi, jos sinun luokkamuotoisissa opinnoissa olevat tuttusi eivät osaa hakea nytkin vapaana olevia paikkoja.
Etelä-Espoon pallossa vai Espan lavalla?😅😅 No, siinä on tuleville käsienheiluttelijoille mukavaa pikkunäpertelyä aspatyössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä käytännössä kaikki oikeustieteen opiskelijat on omalla alalla harjoittelijoina eli töissä pienellä palkalla ja sen verran pienillä tunneilla, että ehtii opiskelemaankin. Monen kolmannen vuoden opiskelijan palkka on lähes 3500 e/kk. Maakuntayliopistoissa opiskeleville ei lakitoimistot suostu palkkaa maksamaan.
Sellaset iltatarinat siellä. Tunnen itse useammankin oikkariopiskelijan, joiden luokalta yksikään ei ole alansa töissä. Hyvä, jos ovat töissä ollenkaan😅😅
Oikeustieteellisessä ei ole mitään luokkia, joten keitä sinä siis oikeastaan tunnet? Iso osa tuntemistani oikeustieteen opiskelijoista on töissä Espalla, työnimike on trainee. Harmi, jos sinun luokkamuotoisissa opinnoissa olevat tuttusi eivät osaa hakea nytkin vapaana olevia paikkoja.
Onhan siellä samana vuonna aloittaneet, jotka tekevät opintojaan suurinpiirtein samassa järjestyksessä.
-eri
Monilla juristeilla on tosi huonot vuorovaikutustaidot, asiakaspalvelu tekee tällöin hyvää ja oppii vuorovaikuttamaan.