Miten esim. juristiopiskelija hyötyy työskentelystä kaupan kassalla?
No toki niin, että jos opintotuet ei riitä eikä lainaa uskalla ottaa, koska työpaikka valmistumisen jälkeen on epätodennäköinen ja jollain on elettävä. Mutta ei se lidlin kassalla työskentely ja opintojen pitkittyminen työmahdollisuuksia omalle alalle paranna. Ei siitä työkokemuksesta olla kiinnostuneita.
Sitten vielä se syntinen opiskelijoiden biletys! Käytännössä ihmiset saavat työpaikkansa verkostojensa kautta ja verkostoja syntyy mm. opiskelijoiden bileissä. Ei Liiterin kassalla.
Kommentit (62)
tästä tuli mieleen muu juttu, kuinka moni tajuaa,että ne kaupankassat opiskelee,huikeet loppututkinnot. ntiedän yhyden, huikee mimmi,on oikeustiede plus lääketiede ja kun kassalla moni ei arvaa,kohtelu -tyytöööööö jne. koulutetumpi kuin asiakas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii työelämätaitoja, miten töissä ollaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, oppii tekemään työsopimuksen, kommunikoimaan työyhteisössä, oppii vastuunottamista, jne, jne.
Nimenomaan tämä. Näitä asioita ei opi kirjasta.
Joo ei, vaan moni oppii jo teininä kesätöistä. Korkeakouluopiskelija saa koulutuksensa mukaiseen työllistymiseen etua vain oman alansa työtehtävistä.
Aika vähän sitä työkokemusta teininä kertyy, muutama kuukausi ehkä.
Vierailija kirjoitti:
tästä tuli mieleen muu juttu, kuinka moni tajuaa,että ne kaupankassat opiskelee,huikeet loppututkinnot. ntiedän yhyden, huikee mimmi,on oikeustiede plus lääketiede ja kun kassalla moni ei arvaa,kohtelu -tyytöööööö jne. koulutetumpi kuin asiakas
Nyt oli vähän skitsofreenistä tekstiä😅😅
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan juristille voi olla hyvä tehdä muun alan töitä, jotta ei joudu niin helposti professio-kultapossukerhon kuplaan.
Pikemminkin lääkäriopiskelijoille olisi hyvä. Heille on luvassa olevan täystyöllisyys ja iso palkka pienillä tunneilla. Tältä palstalta olen kuullut, että oikeustieteen tutkinnon suorittaneita on työttöminä. He eivät siis tarvitse nöyryysopastusta, mutta lääkärit tarvitsisivat.
Helsingissä käytännössä kaikki oikeustieteen opiskelijat on omalla alalla harjoittelijoina eli töissä pienellä palkalla ja sen verran pienillä tunneilla, että ehtii opiskelemaankin. Monen kolmannen vuoden opiskelijan palkka on lähes 3500 e/kk. Maakuntayliopistoissa opiskeleville ei lakitoimistot suostu palkkaa maksamaan.
On sopiva meriitti esimerkiksi pääministerin pestiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii työelämätaitoja, miten töissä ollaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, oppii tekemään työsopimuksen, kommunikoimaan työyhteisössä, oppii vastuunottamista, jne, jne.
Nimenomaan tämä. Näitä asioita ei opi kirjasta.
Joo ei, vaan moni oppii jo teininä kesätöistä. Korkeakouluopiskelija saa koulutuksensa mukaiseen työllistymiseen etua vain oman alansa työtehtävistä.
Mistä ne oman alan kesätyöpaikat taiotaan kaikille korkeakouluopiskelijoille?
Oman alan kesätyöpaikkoja omana opiskeluaikana alkoi saamaan vasta kolmannen tai neljäntenä opiskeluvuoden jälkeen. Nykypäivänä kurjan taloustilanteen takia kesätyö paikat ovat vielä tiukemmassa.
Omasta suvusta on viime vuosina valmistunut pari juristia ja yksi kauppatieteen maisteri. Juristeista toinen paiski hommia mäkkärillä vielä viimeisenä opiskeluvuonna, vaikka välillä oli pätkiä oman alan hommissakin. Toinen taas teki keikkaa ravintoloissa vielä päästyään ihan oikeaan alan työpaikkaankin. Kauppatietelijä hankki opiskelurahoja kaupan kassalla ja siivoamalla.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä käytännössä kaikki oikeustieteen opiskelijat on omalla alalla harjoittelijoina eli töissä pienellä palkalla ja sen verran pienillä tunneilla, että ehtii opiskelemaankin. Monen kolmannen vuoden opiskelijan palkka on lähes 3500 e/kk. Maakuntayliopistoissa opiskeleville ei lakitoimistot suostu palkkaa maksamaan.
Sellaset iltatarinat siellä. Tunnen itse useammankin oikkariopiskelijan, joiden luokalta yksikään ei ole alansa töissä. Hyvä, jos ovat töissä ollenkaan😅😅
Työnteko muulla kuin omalla alalla on opettavaista. Opintojen pitkittyminen ei ole ongelma jos se johtuu tärkeän työn tekemisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii työelämätaitoja, miten töissä ollaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, oppii tekemään työsopimuksen, kommunikoimaan työyhteisössä, oppii vastuunottamista, jne, jne.
Nimenomaan tämä. Näitä asioita ei opi kirjasta.
Joo ei, vaan moni oppii jo teininä kesätöistä. Korkeakouluopiskelija saa koulutuksensa mukaiseen työllistymiseen etua vain oman alansa työtehtävistä.
Aika vähän sitä työkokemusta teininä kertyy, muutama kuukausi ehkä.
Ohi aiheen, mutta aiemmin alle 23-vuotiaana tehty työ ei kerryttänyt eläkettä. Kaikilla boomeri-ikäisillä on työkokemusta joka ei kerryttänyt eläkettä, että turha nyt kadehtia vanhempia eläkkeensaajia.
Joka ajalla on omat haasteensa. Työttömänäkin voi arvostaa itseä ja pitää itsensä työkuntoisena eikä menettää elämänhallintaa. Tsemppiä kaikille, kunnioittakaa itseänne ja muita. Älkää väheksykö mitään töitä.
Äitini toivoi minusta juristia mutta minusta tulikin jurristi.
-Arska
Verkostoja syntyy myös vankilassa, joten juristiopiskelija hyötyy eniten ryöstämällä sen kaupan kassan. Sisäpiiriin pääsemisestä on myös siinä hyötyä. Sen jälkeen juristiopiskelijan cv:ssä lukee sisäpiiri- ja verkostomestari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii työelämätaitoja, miten töissä ollaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, oppii tekemään työsopimuksen, kommunikoimaan työyhteisössä, oppii vastuunottamista, jne, jne.
Nimenomaan tämä. Näitä asioita ei opi kirjasta.
Oppiihan nuo vaikka puoli-ilmaisessa oman alan harjoittelussa. Ja jos oikeustieteen opiskelijalla ei ole älynsä puolesta valmiuksia noihin asioihin, miten ihmeessä hän on opiskelupaikan saanut. No ehkä Rovaniemeltä, sieltähän Satonenkin tutkintonsa sai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii työelämätaitoja, miten töissä ollaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, oppii tekemään työsopimuksen, kommunikoimaan työyhteisössä, oppii vastuunottamista, jne, jne.
Nimenomaan tämä. Näitä asioita ei opi kirjasta.
Joo ei, vaan moni oppii jo teininä kesätöistä. Korkeakouluopiskelija saa koulutuksensa mukaiseen työllistymiseen etua vain oman alansa työtehtävistä.
Aika vähän sitä työkokemusta teininä kertyy, muutama kuukausi ehkä.
Ohi aiheen, mutta aiemmin alle 23-vuotiaana tehty työ ei kerryttänyt eläkettä. Kaikilla boomeri-ikäisillä on työkokemusta joka ei kerryttänyt eläkettä, että turha nyt kadehtia vanhempia eläkkeensaajia.
Heillä sentään oli mahdollisuus saada työtä ja siitä eläkettä, joten kyllä saa kadehtia.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan juristille voi olla hyvä tehdä muun alan töitä, jotta ei joudu niin helposti professio-kultapossukerhon kuplaan.
Tunnen varatuomarin, joka oli tuoreena ylioppilaana vuoden metsurina siihen aikaan, kun siihen hommaan pääsi ilman erityistä koulutusta. Oli kovasti opiskelumotivaatio sen jälkeen kohentunut.
Nykyään ei kannata valmistua ennen kuin on varmassa tiedossa alan työpaikka. Muuten helposti tippuu työttömyyslimboon ja jo vuoden päästä on jo uudet tuoreet valmistuneet hakemassa samoja paikkoja ja kiilaavat ohi "tuoreine tietoineen".
Saa varmaan motivaatiota opiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ei kannata valmistua ennen kuin on varmassa tiedossa alan työpaikka. Muuten helposti tippuu työttömyyslimboon ja jo vuoden päästä on jo uudet tuoreet valmistuneet hakemassa samoja paikkoja ja kiilaavat ohi "tuoreine tietoineen".
Lisäksi opiskelijaa katsotaan työnhaussa paremmin kuin työtöntä valmistunutta. Myökin opiskeljaetujen takia kannattaa viivyttää valmistumista niin pitkään kuin on tarve
ASiakasPAlvelu. Palvelualoilla