Millainen sosiaaliturva on Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa?

Se on juuri sellainen, mitä Orpo-Puran hallitus ajaa meillekin. Ruotsin tukipolitiikka ja Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa.

Esim. Tanskassa saa vain yhtä tukea ja sillä on itse maksttava vuokransa ja elämisensä. Eli aika paljon yksinkertaisempi eikä niin holhoava kuin meillä.

 Tanskassa  oli ainakin ennen hyvä palvelu: jos ei pärjännyt rahoillaan, niin siellä sosiaalityöntekijä jalkautui halukkaille neuvomaan, miten pärjää sillä rahalla, minkä saa. Esimerkiksi  miten voi luopua kalleista tv-kanvaista, miten ostaa halvempia lääkkeitä, miten voi ansaita  vähän lisää rahaa jne.

Tanskassa ei ole juurikaan irtisanomiturvaa, irtisanominen on nopeaa ja helppoa. Työttömyysturva on porrastettu, alkuun hyv, mutta asteittain pienenee. Maksimimäärä saada työttömyysturvaa on 2 vuotta.

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa sosiaaliturva on laaja, mutta järjestelmät eroavat toisistaan rahoituksen, hallinnon ja painotusten suhteen. Tässä tiivis katsaus:

RUOTSI:

Ruotsin sosiaaliturva on laaja ja kattaa terveydenhuollon, vanhempainvapaat, työttömyysturvan, asumistuet ja eläkejärjestelmän. Se perustuu veroihin ja on vahvasti valtion hallinnoima. Vanhempainvapaa on erityisen pitkä (yhteensä 480 päivää/pari). Ruotsi panostaa tasa-arvoon ja varhaiseen tukeen.

NORJA:

Norja yhdistää korkean elintason öljytuloilla rahoitettuun hyvinvointimalliin. Sosiaaliturva kattaa samat osa-alueet kuin Ruotsissa, mutta panostukset ovat usein suuremmat. Norjan malli perustuu myös veroihin ja julkiseen sektoriin, ja siinä korostetaan universaaleja etuuksia.

TANSKA:

Tanskassa on ns. flexicurity-malli: työsuhteet ovat joustavia, mutta turvaverkko on vahva. Työttömyysturva on antelias, mutta siihen vaaditaan usein jäsenyys työttömyyskassassa. Terveydenhuolto on julkista ja verorahoitteista. Tanska panostaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

SAKSA:

Saksan sosiaaliturva on enemmän vakuutuspohjainen. Etuudet, kuten sairausvakuutus, eläke ja työttömyysturva, perustuvat työsuhteeseen ja palkasta perittäviin maksuihin. On myös perusetuuksia, kuten Bürgergeld, joka turvaa perusturvan pitkäaikaistyöttömille. Järjestelmä on monimutkaisempi ja byrokraattisempi kuin Pohjoismaissa.

Kaikissa näissä maissa sosiaaliturva turvaa perustarpeet, mutta Pohjoismaissa korostuvat universaalit palvelut ja Saksassa työperusteiset vakuutukset. Haluatko vertailutaulukon tai syvempää tarkastelua jostain maasta? T. Tekoäly

Vierailija kirjoitti:

 Tanskassa  oli ainakin ennen hyvä palvelu: jos ei pärjännyt rahoillaan, niin siellä sosiaalityöntekijä jalkautui halukkaille neuvomaan, miten pärjää sillä rahalla, minkä saa. Esimerkiksi  miten voi luopua kalleista tv-kanvaista, miten ostaa halvempia lääkkeitä, miten voi ansaita  vähän lisää rahaa jne.

Kyllä meillä Suomessakin saa tuollaista sosiaaliohjausta. Ei sitä sosiaalityöntekijä itse lähde tekemään, mutta lähettää ohjaajan sitä tekemään. Kaikkein holtittomille voidaan myöntää jopa tukihenkilöä rahankäyttöön.

Ruotsissa asumistukea maksetaan vain lapsiperheille.

Vierailija kirjoitti:

 Tanskassa  oli ainakin ennen hyvä palvelu: jos ei pärjännyt rahoillaan, niin siellä sosiaalityöntekijä jalkautui halukkaille neuvomaan, miten pärjää sillä rahalla, minkä saa. Esimerkiksi  miten voi luopua kalleista tv-kanvaista, miten ostaa halvempia lääkkeitä, miten voi ansaita  vähän lisää rahaa jne.

Tuon minäkin haluaisin oppia, miten ostaa halvempia lääkkeitä? Tässä ei kai mitään katukauppaa kuitenkaan tarkoiteta? Apteekissa aina väittävä, että tämä on halvinta mitä lääkäri on suostunut suosittelemaan, mutta minä haluaisin vielä halvempaa, mutta en katukauppiaalta kuitenkaan.

Saksa:

työttömyystukea ei saa ilman opiskeluja, yritystä ja työn perässä muuttoa

Bürgergeld, jos ei muuta tuloa

Lapsilisä 255,-

En tiedä sosiaaliturvasta mutta luin juuri jutun sairaanhoitajasta, joka käy Norjassa töissä periaatteella viikko töissä, viikko kotona.

Työnantaja maksaa matkat ja majoituksen työpaikkakunnalla, ja tietysti huomattavasti suomalaista parempaa palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Saksa:

työttömyystukea ei saa ilman opiskeluja, yritystä ja työn perässä muuttoa

 

Ja Suomessa työttömyystukea et saa, jos opiskelet tai yrität tai teet mitään muutakaan aktiivista tilanteesi eteen. Pitää vaan avuttomana maata sohvalla päivät pitkät ja syrjäytyä kunnolla.

Täällä on kaikki pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Yleisesti ottaen parempi. Tanskassa huomattavasti parempi. Suomen sosiaaliturva alkaa olemaan Bulgarian tasolla ja heikkenee vielä tämän hallituksen aikana huomattavasti. Suomi voidaan kohta lukea johonkin muuhun kuin pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. 

Sosiaaliturvan ei tarvitsekaan olla hyvä. Tärkeintä on, että ihmiset tekevät töitä.

Vierailija kirjoitti:

Suomen sosiaaliturva on sen verran monimutkainen verkko, ettei sitä voi suoraan verrata muihin maihin

Ai niinkuin millä tavoin monimutkaisempi kuin muissa maissa?

Tanskassa saa tienata 500 euroa ennen kuin se alkaa vaikuttamaan tukiin. Tuoen suuruus on noin 1400 euroa ja se sisältãã asumistuen. Lisäksi jokaisella on oma henkilökohtainen työllisyyspalvelujen työntekijä joka auttaa löytämään nopeasti töitä ja työllisyyspalveluista ovat yhteydessä työnhakijoihin vähintään 1-2 kertaa kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Tanskassa  oli ainakin ennen hyvä palvelu: jos ei pärjännyt rahoillaan, niin siellä sosiaalityöntekijä jalkautui halukkaille neuvomaan, miten pärjää sillä rahalla, minkä saa. Esimerkiksi  miten voi luopua kalleista tv-kanvaista, miten ostaa halvempia lääkkeitä, miten voi ansaita  vähän lisää rahaa jne.

Tuon minäkin haluaisin oppia, miten ostaa halvempia lääkkeitä? Tässä ei kai mitään katukauppaa kuitenkaan tarkoiteta? Apteekissa aina väittävä, että tämä on halvinta mitä lääkäri on suostunut suosittelemaan, mutta minä haluaisin vielä halvempaa, mutta en katukauppiaalta kuitenkaan.

Minä sain jokin aika sitten tuollaista ohjausta. Sossun viranomainen kertoi miten voisin säästää rahaa paremmin jos irtisanon suoratoistopalvelut ja jätän ulkomaan matkat ja ravintoloissa käymiset. Mutta kun kerroin ettei minulla ole tuollaisia kulija, niin se kuitenkin kun en "suostunut yhteistyöhön" eli luopumaan kuluista joita minulla ei ole. Koin koko neuvonnan turhaksi ja mikroagresdiiviseksi.

Ministeri Satonen kertoo Tanskan mallista: