Lue keskustelun säännöt.
Eronneen isän suru lapsen yo-juhlista
07.05.2025 |
Ainoa lapseni saa lakin nyt keväällä. Lapsen äiti järjestää lapselle juhlat entisessä yhteisessä kodissamme. Minä ja minun puoleni harvat sukulaiset emme ole sinne tervetulleita. Juhlat ovat aika isot ja ihan koko päivä kuulemma menee, joten ei kuulemma sovi että samana päivänä minä järjestäisin toiset juhlat. Kuulemma voidaan kuitenkin pitää joku tilaisuus joskus myöhemmin kesällä jos halutaan.
Olen tosi surullinen mutta en halua tehdä asiasta mitään draamaa lapselle kun hänen juhlansahan se on. Ja toisaalta äitinsä luona on enimmäkseen asunut. Onko tämä normaalia ja pitääkö vain kestää?
M53
Kommentit (277)
Kyllä tekin vielä edestänne löydätte mitä nyt kylvätte. Se lapsi kun lentää pesästä ja itsenäistyy ja saa etäisyyttä, tajuaa kyllä teidän aikaan saamat tuhot.
Sitten itkette täällä kun lapset ei tule käymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan nyt isilläkin oikeus juhlia ja olla osallinen juhliin. Järjestä itse omat juhlat teillä sukulaisillesi, varmaan nuorelle sopii. Juhlat voivat olla seuraavana päivänä, tai sitten ennen noita suuria juhlia. Nuori tosiaan on täysi-ikäinen, joten hänhän se päättää. Sinun pitää nyt vain olla aktiivinen itse ja suunnitella nuoren kanssa milloin sinun sukusi juhlii.
Tilanne on ikävä, mutta voin kuvitella että äiti kuittaa tämän myös sinun omana passiivisuutenasi tyyliin Eihän se mitään järjestä. No järjestä! Äläkä odota, että joku muu tekee sen puolestasi.
Voishan ap järjestää juhlat samana päivänä ja vaatia, että ylioppilas ravaa juhlien välillä. Pieni hinta maksettavaksi siitä, ettei isäkin saa juhlansa eikä tule paha mieli isälle. Sehän on tässä tärkeintä, eikö?
Eikö ollut mahtava idea?
Tämä siis oli sarkasmia.
Ajattele lastasi.
Monelle eroperheen lapselle juhlat ovat raskaita ja ahdistavia vanhempien takia. He joutuvat murehtimaan vanhempiensa riitoja ja miettimään miten juhlista selvittäisiin ilman ylimääräistä draamaa.
Valmistumisjuhlat, häät ja ristiäiset ovat tyypillisesti pahimpia. Niiden pitäisi olla iloisia juhlia, ja keskittyä juhlan kohteen toiveisiin, ei vanhempien pillin mukaan hyppimiseen ja vanhempien purkauksiin varautumiseen.
Kavereistani moni on itkenyt kuinka ei pysty pitämään normaaleja juhlia kun vanhemmat riitelevät eivätkä pysty olemaan yhtä aikaa samassa juhlassa. Juhlasta tulee ahdistava, vaikka sen pitäisi tuottaa iloa.
AP:n tilanteessa pitäisin myöhemmin oman tilaisuuden lapselle, tai ähtisin vaikka jollekin pienelle matkalle lapsen toivomaan kohteeseen. Sukulaisten kanssa pitäisin esim kesäjuhlat, joissa voitaisiin juhlistaa kevään ylioppilasta.
Ylioppilas on joka tapauksessa jo aikuinen, eikä näitä tarvitse enää hänen äidin kanssa sopia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tonnien lasku? Höpö höpö nyt taas. Ei yo-juhlista tartte mitään gaalaa tehdä.
Jännästi täällä paasataan, että se joka maksaa, päättää. Eikö ne olekaan sen ylioppilaan juhlat???
On. Ja jos ylioppilas ei sinne isäänsä halua, niin ei tarvitse kutsua.
Ei "halua" kun äiti kysyy 😆 ja äiti on tehnyt oman mielipiteensä tätä ennen hyvin selväksi.
Oksettaa nää itsekkäät vanhemmat!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tekin vielä edestänne löydätte mitä nyt kylvätte. Se lapsi kun lentää pesästä ja itsenäistyy ja saa etäisyyttä, tajuaa kyllä teidän aikaan saamat tuhot.
Sitten itkette täällä kun lapset ei tule käymään.
Käykö ap:n lapsi hänen luonaan? Mainitsi, että lähinnä on lapsi äitinsä luona asunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna menisin koululle juhlaan kukan ja lahjan kanssa, onnittelisin siellä ja sopisin lapsen kanssa että sunnuntaina on sinun luona juhlat sinun suvun puolelle. Sinne tilaat kakut ja muut ja järkkäät kunnon juhlat, vaikka pienemmälle porukalle.
Ymmärrän todella että olet surullinen ja harmittaa, niin itsekin olisin. Meillä myös ero vuosia sitten ja vanhimmat yo-juhlat nyt tulossa, ei muuten tunneta halua olla muuten kuin lasten asioissa tekemisissä mutta tällaiset juhlat järjestetään ja juhlitaan sulassa sovussa. Takana jo kolmet rippijuhlat näin. Kummankin suvun puoli myös tulee ja kaikki on toiminut hyvin. Uusia kumppaneita ei juhliin tosin tuoda vaikka muuten ovat lasten kanssa jonkunverran tekemisissä. Kummallakaan ei ole uutta avoliittoa tahoillaan mutta pitkäaikaiset uudet kumppanit.
Vaikeita juttuja nämä, toivottavasti löytyy ratkaisu!
Miksi niin monelle on täysin mahdoton ajatus, että ylioppilas itse ei halua isäänsä juhliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monelle on täysin mahdoton ajatus, että ylioppilas itse ei halua isäänsä juhliin?
Ei kai se mahdoton ajatus ole, mutta miksi olettaa, että tässä tapauksessa on kyse siitä, kun mikään ei siihen viittaa. Turha tehdä tuollaisia oletuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä erovanhemmat järjestäisi lapsensa hautajaiset jos niin huonosti kävisi?
laskettaisiinko lapsi kahdesti monttuun jotta kaikki saa oman juhlansa vai voitaisiinko jo lapsen eläessä käyttäytyä kuin sivistyneet ihmiset ja järjestää yhdet juhlat jonne kaikki lapsen tärkeät ihmiset ovat tervetulleet.
(poissulkien väkivaltarikolliset)
Olen miettinyt asiaa. Lapsemme meinasi kuolla. Totta kai hautajaiset olisi järjestetty yhdessä, mutta minua olisi jälleen kerran satutettu eksän taholta. Olen satavarma, että hän olisi vaatinut päästä arkulle ensimmäisenä uuden uusperheensä kanssa. Kun minä äitinä olisin halunnut myös. Lapsi asui enemmän minun luonani, minä häntä sairaalassa ja lääkäreillä käytin 80-90 % ajasta. Eksä olisi silti katsonut olevansa oikeutettu arkulle ekana. Se olisi repinyt minuun vielä syvemmät haavat.
Kun sinulla on noin paska eksä, kannattaa laittaa realistiset haaveet (=pääsee arkun ääreen) ja olla provosoitumatta mistään ja ainakin olla kinaamatta toisen kanssa, näyttämättä kipuaan ja esittämättä toiveitaan ja yhteys niin lähelle nollaa kuin mahdollista.
Nuo nauttivat siitä energiasta, minkä toinen heittää hukkaan heidän napinpainalluksiensa vuoksi. Se energia kannattaa keskittää muuhun.
T. Psykoopaatin lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista. Onko ero kuinka tuore?
Niissä yo-juhlissa joissa olen ollut ja päivänsankarin vanhemmat ovat olleet eronneet, on aikaa erosta jo vuosia ja kaikki paikalla ainakin näennäisesti sulassa sovussa. Kyräilyäkään ei ole ollut. Vanhemmat mahtuneet samaan valokuvaankin. Tosin on vietetty jouluakin yhdessä isolla porukalla niin, että eronneet vanhemmat ovat molemmat mukana ja ero ollut tuolloin tuore. Tiedän, että katkeruutta on taustalla mutta siitä huolimatta menty lapsi edellä.
Omat appivanhemmat eronneet myös ja ovat olleet meidän häissä ja uusine puolisoineen toistensa 50-vuotisjuhlissa jne.
Mun mielestä pitäisi vanhempien pystyä unohtamaan keskinäiset riidat siksi aikaa että lapsen juhlat hoituvat lasta kunnioittaen. Näyttää, että aikuisia tässä ollaan ja lapsi on tärkeämpi kuin omat tunteet.
suomalainen nainen on ahne vieraannuttaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan nyt isilläkin oikeus juhlia ja olla osallinen juhliin. Järjestä itse omat juhlat teillä sukulaisillesi, varmaan nuorelle sopii. Juhlat voivat olla seuraavana päivänä, tai sitten ennen noita suuria juhlia. Nuori tosiaan on täysi-ikäinen, joten hänhän se päättää. Sinun pitää nyt vain olla aktiivinen itse ja suunnitella nuoren kanssa milloin sinun sukusi juhlii.
Tilanne on ikävä, mutta voin kuvitella että äiti kuittaa tämän myös sinun omana passiivisuutenasi tyyliin Eihän se mitään järjestä. No järjestä! Äläkä odota, että joku muu tekee sen puolestasi.
Voishan ap järjestää juhlat samana päivänä ja vaatia, että ylioppilas ravaa juhlien välillä. Pieni hinta maksettavaksi siitä, ettei isäkin saa juhlansa eikä tule paha mieli isälle. Sehän on tässä tärkeintä, eikö?
Eikö ollut mahtava idea?
<
Eiköhän ole kaikille tullut selväksi että äiti se on tässä kuviossa, joka ei lastaan ajattele!
Isä on tuonut esiin, ettei aio käyttää lastaan pelinappulana.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan nyt isilläkin oikeus juhlia ja olla osallinen juhliin. Järjestä itse omat juhlat teillä sukulaisillesi, varmaan nuorelle sopii. Juhlat voivat olla seuraavana päivänä, tai sitten ennen noita suuria juhlia. Nuori tosiaan on täysi-ikäinen, joten hänhän se päättää. Sinun pitää nyt vain olla aktiivinen itse ja suunnitella nuoren kanssa milloin sinun sukusi juhlii.
Tilanne on ikävä, mutta voin kuvitella että äiti kuittaa tämän myös sinun omana passiivisuutenasi tyyliin Eihän se mitään järjestä. No järjestä! Äläkä odota, että joku muu tekee sen puolestasi.
Voishan ap järjestää juhlat samana päivänä ja vaatia, että ylioppilas ravaa juhlien välillä. Pieni hinta maksettavaksi siitä, ettei isäkin saa juhlansa eikä tule paha mieli isälle. Sehän on tässä tärkeintä, eikö
Ei tässä ole kuin ap:lla faktat tiedossa. Muilla vain se, miten ap on asian muotoillut. Kun omassa lähipiirissä on kovin hyvä manipulaattori, niin pienellä epäilyksellä suhtautuu näihin kovin puhtaisiin pulmusiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tekin vielä edestänne löydätte mitä nyt kylvätte. Se lapsi kun lentää pesästä ja itsenäistyy ja saa etäisyyttä, tajuaa kyllä teidän aikaan saamat tuhot.
Sitten itkette täällä kun lapset ei tule käymään.
Käykö ap:n lapsi hänen luonaan? Mainitsi, että lähinnä on lapsi äitinsä luona asunut.
Ehkä? Mistä sen tietää? Ainakin ap selvästi asettaa lapsen edun omansa edelle. Se on hyvä lähtökohta.
Sit on nää "mitä niistä juhlistakin tulee kun pitää jauhaa paskaa ja riidellä koko aika" - vanhemmat.
Vinkki vitonen: ottakaa pää pois perseestänne ja olkaa riitelemättä.
Mutta se ei onnistu, kun on joku dna:han koodattu pakko haastaa riitaa. Eikö juhlatilassa mitään muuta seuraa ole kuin se oma ex, jonka seuraan pitää ängetä? Esim vaikka se päivänsankari? Miten edes ehditte riitelemään? Itse hädintuskin ehdin kaikkien vieraiden kanssa jutella juhlissa.
Meillä minä olen järjestänyt ja maksanut kaikki juhlat ml. yo-juhlat. Olen kutsunut niihin exän ja hänen sukunsa. Olen ajatellut, että tämä on lapsen etu. Minusta on itsekästä jättää isä pois juhlista, ellei se sitten ole lapsenkin toive. Sen sijaan isä voi varsin hyvin järjestää sukulaisillensa juhlat ihan oma-aloitteisesti. Hän voi kysyä aikuiselta lapseltaan päivätoivetta ja siitä se sitten lähtee. Isät on monesti edelleen todella passiivisia olentoja lapsiensa elämässä. Ottakaa aktiivinen asenne, niin ei teitä sivuuteta.
Vierailija kirjoitti:
Sinuna menisin koululle juhlaan kukan ja lahjan kanssa, onnittelisin siellä ja sopisin lapsen kanssa että sunnuntaina on sinun luona juhlat sinun suvun puolelle. Sinne tilaat kakut ja muut ja järkkäät kunnon juhlat, vaikka pienemmälle porukalle.
Ymmärrän todella että olet surullinen ja harmittaa, niin itsekin olisin. Meillä myös ero vuosia sitten ja vanhimmat yo-juhlat nyt tulossa, ei muuten tunneta halua olla muuten kuin lasten asioissa tekemisissä mutta tällaiset juhlat järjestetään ja juhlitaan sulassa sovussa. Takana jo kolmet rippijuhlat näin. Kummankin suvun puoli myös tulee ja kaikki on toiminut hyvin. Uusia kumppaneita ei juhliin tosin tuoda vaikka muuten ovat lasten kanssa jonkunverran tekemisissä. Kummallakaan ei ole uutta avoliittoa tahoillaan mutta pitkäaikaiset uudet kumppanit.
Vaikeita juttuja nämä, toivottavasti löytyy ratkaisu!
Kyllä niistä juhlista pitää ylioppilaan kanssa sopia jo aiemmin kuin ilmoittaa koululla että sunnuntaina on sitten meillä juhlat. Hänhän se juhlakalu on.
Ei jestas, mitä mä just luin! Lapsi meinannut kuolla ja äityli miettii katkerana sitä, että lapsen isä OLISI SAATTANUT mennä arkulle ensin, jos uhka olisi konkretisoitunut ja lapsi kuollut?!
Ei helkkari soikoon, miten sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä erovanhemmat järjestäisi lapsensa hautajaiset jos niin huonosti kävisi?
laskettaisiinko lapsi kahdesti monttuun jotta kaikki saa oman juhlansa vai voitaisiinko jo lapsen eläessä käyttäytyä kuin sivistyneet ihmiset ja järjestää yhdet juhlat jonne kaikki lapsen tärkeät ihmiset ovat tervetulleet.
(poissulkien väkivaltarikolliset)
Olen miettinyt asiaa. Lapsemme meinasi kuolla. Totta kai hautajaiset olisi järjestetty yhdessä, mutta minua olisi jälleen kerran satutettu eksän taholta. Olen satavarma, että hän olisi vaatinut päästä arkulle ensimmäisenä uuden uusperheensä kanssa. Kun minä äitinä olisin halunnut myös. Lapsi asui enemmän minun luonani, minä häntä sairaalassa ja lääkäreillä käytin 80-90 % ajasta. Eksä olisi silti katsonut olevansa oikeutettu arkulle ekana. Se olisi rep
"Realistiset toiveet" = päästä lapsensa arkun äärelle
Jep jep!
Vierailija kirjoitti:
Ei jestas, mitä mä just luin! Lapsi meinannut kuolla ja äityli miettii katkerana sitä, että lapsen isä OLISI SAATTANUT mennä arkulle ensin, jos uhka olisi konkretisoitunut ja lapsi kuollut?!
Ei helkkari soikoon, miten sairasta.
Vielä puuttuis et menis lapselle:
"Oli se hyvä ettet kuollu, kun mä niin pelkäsin, et isäs pääsis arkulle ensin!!!"
En enää ihmettelis yhtään.
Onhan nyt isilläkin oikeus juhlia ja olla osallinen juhliin. Järjestä itse omat juhlat teillä sukulaisillesi, varmaan nuorelle sopii. Juhlat voivat olla seuraavana päivänä, tai sitten ennen noita suuria juhlia. Nuori tosiaan on täysi-ikäinen, joten hänhän se päättää. Sinun pitää nyt vain olla aktiivinen itse ja suunnitella nuoren kanssa milloin sinun sukusi juhlii.
Tilanne on ikävä, mutta voin kuvitella että äiti kuittaa tämän myös sinun omana passiivisuutenasi tyyliin Eihän se mitään järjestä. No järjestä! Äläkä odota, että joku muu tekee sen puolestasi.