***MAALISmasut maanantaihin***

Masussa kaikki hyvin, tytön kokoarvio 3100g, istukka näytti ihan yliaikaiselta, mutta virtaukset hyvät! Käyrälle ei piirtynyt kuin yksi vaivainen supistus, mutta sen jälkeen niitä on riittänyt.

Lääkäri teki sisä tutkimuksen: kohdunkaulaa on paksun reunan verran ja kohdunsuu auki 2,5cm, vauvan pää todella alhaalla, irrotteli siinä hiukan kalvoja ja sen jälkeen onkin supistellut ja veristä limaa valuu! Jospa se lähtö tulisi tänään, tosin salit on kyllä täynnä... Sattuu!! :)



Tukisukkis: onhan olo ihan ok ja vauva aktiivinen? Mitä sä tuolla tavalla menit kaatumaan ;)

tulee muuten tasan 6 vuotta siitä kun alettiin miehen kanssa seurustella, jospa tyttö tiesi ja haluaa sen takia syntyä tänään ;)

Kyselit onko ässillä vaikutusta, mulle seksi saa kivat supistelut aikaiseksi, jos seksin jälkeen makaa 10min jalat kohti kattoa... Varsinkin jos on jo pientä supistelua, niin antaa supistuksiin potkua. Muihin ässiin en usko.

Vauvalla kaikki hyvin eli uusi aika sitten torstaina. Paino-arvio oli 3,7-3,8 kg. Kahdelle sormelle olin auki ja kanavaa jäljellä n. 2 cm, sanoivat kyllä että tänään voi supistella aikaslailla kun kaksi lääkäriä teki sisätutkimuksen... Ei se mitään, supistukset tervetulleita!



Tsemppiä muillekkin :)!



Tinttu 41+5.....

ai salit täynnä. No sit ei ole mun pvä synnyttää, mä kun haluan spinaalin. Sulla kuulostaa lupaavalla, hyvä niin.



Minoon niin läski köntys että kaaduin varmaan siks. on sew vavi vähän liikkkunut ja nyty ei koska mihkään muta kuin selkä ruksaa...



Taidanpa lähteä henkkamaukkaan ostamaan lapsille uusia vaatteita- itselle kun ei viiti kun joutus menemään jättestuuraosastolle...

lähteä poikaa viemään hoitoon ja milloin mennä synnärille, tai onko se synnytys edes käynnissä vai loppuuko nämä, niin kuin ennenkin. Nyt on useamman tunnin supistanut 7 min välein ja kipeitä nää on, mutta on mulla ollut kipeempiäkin supistuksia...??

Soittelin nyt kuitenkin miehelle töihin, että jos lähtis vähän aikaisemmin töistä, sovittiin, että tulle neljältä ja viedään poika hoitoon, varmuuden varalta..

Auto ei inahtanutkaan pihasta ja taksilla reissasin viemään pojat ystävälle ja itseni vyöhyketerapiaan.Sitten siskolta auto lainaksi,koululainen kotoa ja poikia halkemaan.Ja omalle gynelle yhtä juoksua.

kauppaan gynen jälkeen ja ekaa kertaa koko päivänä istun nyt tekemättä mitään.



Ja gynellä=)

3cm auki kohdunsuu(viime viikolla sormelle),kaula kadonnut(viime viikolla 2,5cm).Pyöritteli kipeästi ja sanoi että ihan on kypsää kauraa.Yöstä asti supistellut säännöllisen epäsäännöllisesti.Nyt just aikast kipeesti.AUTS.



Arvioi käteen ettei tunnu isolta vauvalta, 3,5kg.Oma gyneni on entinen äitiyspolin kokenut lääkäri,nykyään yksityisvastaanotto.

Mielenkiintoista kumpi tosi.Ultra vai gynen käsikopelo.

Ultrahan lupaa isoa....



Josko tässä pian pääsis vaivoista!



Tsemppiä meille kaikille loppumetreille!!!

L

Heips!



Täällä TAYS:n palvelutalossa kirjottelen.

Pykäsin tossa lauantaiaamuna klo 9:22 ison tytön pihalle: mitat 4020g ja 52cm pipa 34cm. Rv oli 38+5.



Vähän ennen seitsemää aamulla heräsin tosiaan kalvojen poksahdukseen. Siinä kävin nopeasti koneella ja kohta jo kärvistelin tiukan supistuksen kourissa. 4min ja tuli jo seuraava. Soitin isälleni, että tulee hakemaan pojan. Siitä sitten söin pikabanaanin, mies puki ekavekaran, kerättiin kamppeet ja mentiin.

Mulla oli alusta asti tunne, että tää syntyy nopeesti.



Meiltä on onneks vaan vartin matka sairaalaan.

Menin yksin synnärin ovesta, koska mies odotteli mun isää vielä hakemaan esikoista.

Ovesta sisään-supistus, synnärin kohdalla-supistus ja aikotusta, suoraan hisseille-supistus, hissistä ulos-supistus...



Vaihdoin synnytyssalissa vaatteet, neuvolakortti oli miehellä. Siitä sitten käyrille. Olin 4-5cm auki. Vähän aikaa kärvistelin selälläni ja sain kohdunkaulan puudutuksen, mutta pääsin kyljelleni aika pian. Sitten vauvan sydänäänet katosivat, muhun iski paniikki. Olin peppu pystyssä polvillani, ettei vauva tulisi ulos liian aikaisin ja pää tyynyssä imin happea. Mulle laitettiin varuiks kanyyli käteen sektion varalta. Syke palasi (helpotuksen HUOKAUS!) ja takas kyljelleen. Tässä kohtaa mies ehti mukaan.

Puudute vei kaiken kivun etupuolelta, supparit tuntuivat vain häntäluun ympärillä ja alaselässä. Sain lämpimän geelipussin takalistooni, se auttoi onneksi jonkin verran. Jossain kohtaa mun kädet puutuivat ja sormia pisteli. Huuletkin tuntuivat turrilta. Kamala jano oli, mutten saanut kuin huljutella vettä suussa sektiovaaran takia.

Siinä meni muutama kymmenen minuuttia, kun olin jo täysin auki. Sykkeet muuttuivat ensin epäsäännöllisiksi ja katosivat kokonaan.



Huone pölähti täyteen väkeä, mut komennettiin ponnistamaan heti eikä kohta. Lääkäri haetutti imukupin varuiksi. Keuhkot täyteen ilmaa vaan ja piiiitkä rutistus. Olin aivan paniikissa, alakroppa pisti vastaan, kätilö painoi lujaa mahasta ja komensi vaan ponnistamaan. Ponnistus suuntautui kuitenkin oikein vain supistuksen aikana. Lääkäri teki pienen episiotomian. Sitten pinnistin viimeisetkin voimat ja lapsi autettiin ulos ilman imukuppia. Tuli ekana vaan mieleen, että ihanaa nyt se on ulkona! Napanuora oli kertaallen kaulan ympäri. Sitten huolestuin kunnolla kun ei kuulunut pihaustakaan. Napanuora poikkaistiin, nyt ei edes ehtinyt kysyä mieheltä olisiko hän halunnut leikata sen. Joku siinä tokaisi että " potra poika" , oma kätilö korjasi että tyttöhän se on. Muistivat onnitellakin, ennenkuin vauva kiidätettiin lastenlääkärin hoteisiin. Mies sanoi kuulleensa sentään jotain vauvan suusta. Siinä meni muutama minuutti ja vauva tuotiin onneksi rinnalle. Pisteet olivat olleet ensin vain 4, sitten jo 9.



Tyttö imi innokkaasti tissiä heti ja koko (inhottavan) tikkauksen ajan. Jouduin jopa vaihtamaan puolta! Virkeästi katseli maailmaa tummilla silmillään. Tukkakin on melkein musta.



Nyt neiti on tarkkailussa ja saa antibiootteja, lämmöt ovat olleet koholla, ja tulehdusarvot myös. Tänään ultrattiin sydän, löytyi 2,8mm reikä, mutta onneksi lihasalueelta tällä kertaa. On siis mahdollista että reikä umpeutuu/pienenee itsestään (toisin kuin esikoisen tapauksessa sanottiin, ähäkutit, sehän pieneni silti!).

Hyvin jaksaa syödä tissiä, olen lyspänyt vain kerran.



En aio kotiutua vielä huomenna, muahan ei ulos heitetä!



T: Hanne ja " Alina"

Täällähän on moni ihan lähtökuopissa. Onnea matkaan vaan möhkis ja Leanna! Niin ja muutkin jotka on menossa ja jotka hätäpäissäni unohdin. Onnea myös kaikille vauva-arkea nauttiville.



Meidän pojan leikkausaika tuli, ja ensi tiistaina on h-hetki. Eli maanantaina mennään osastolle, ja tiistaiaamuna leikataan. Pitäkää peukkuja, että kaikki menee hyvin :)



Meillä oli muuten eilen laskettu aika, eli poika on tänään korjatussa iässä yhden päivän ikäinen. Todellisuudessa tulee ensi perjantaina 3kk :)

onnnnea paaljon - mieletön kokemus, onneksi teillä kaikki hyvin!!!



Voimia toipumiseen

Hannne: meillähän oli sit aikalailla samanoloinen kokemus. Kirjoitin tonne synnytyspuolelle just omat kokemukset. Mua inhotti se, ettei itse saanut päättää miten päin olis, siinä pyöritettiin ympäri ja hoettiin, että kiire on saada vauva ulos. Vasta jälkeenpäin tajusin, että olikin suht vakavaa toi kiireellisyys. Mies (enempi tajuissaan), on varmaankin ollut aikalailla kauhuissaan, kun mitään ei voi tehdä.



Leanna: voimia ja jospa ens yönä oliskin sun vuoro.



Möhkis(kö) se oli suppareitten kourissa, äläpä vitkuttele liian pitkälle.



-m-

En ennättänyt lukea isoja pinoja läpi joten olen aivan pihalla mitä on tapahtunut ja kenelle on vauva tullut. Kahlaan läpi ne kunhan ennätän. Olen tänään kotiutunut iki-ihanan ja meidät kaikki hurmanneen nyytin kanssa.



Minulle tuli sitten lähtö lauantaiaamuna ja olinkin synnärillä 4.30. Supistukset alkoivat ennen kolmea aika vauhdilla ja ambulanssilla komeasti lähdettiin. Epiduraalin ja ilokaasun voimalla syntyi ihana prinsessamme klo 8.04 :) Viikkoja oli tasan 41+0.

Synnytys oli positiivinen kokemus, kirjoitan kertomusta tuonne synnytyspuolelle kunhan tästä suinkin kerkeän.



Neidin mitat olivat komeat 4162 g ja 49 cm, päänympäryskin hurjat 37 cm! Voimme molemmat loistavasti.



Tsemppiä vielä teille jotka odotatte, kyllä se odotus vielä palkitaan :)



Zeldatar

Rimma taitaa olla tositoimissa.



Kirjoitin äsken kilometriviestin, mutta sähköt katkes hetkellisesti jo neljännen kerran enkä nyt enää jaksa raapustaa ;)



Täällä kuitenkin ollaan yhtenä ja kipeet supparitkin ovat kadonnet. Olo on ihan paksukainen eikä voimia ole yhtään... Huomenna olis neuvolakin, mutta tuskin siellä mitään uutta ilmenee...



Suppareita, synnytyksiä ja jaksamisia kaikille!



telma ja vaavero 38+5

Herra syntyi 13.3. klo 10.34 (rv 41+1)

3700g, 50cm, ja hattu 35cm

Tultiin tänään kotiin kun oli keltasuusjuttuja ja muita kontrolleja.

Nyt on kaikki hienosti.

Ei tikin tikkiä tarvittu:)

Laitan synnäriä kun ehdin.

Voimia kaikille kärvistelijöille!!

t. raikku ja poika 6pv.

Onnittelut vauvautuneille!!



Omia murheita...Kävin tosiaan tänään ultrassa painoarviossa ja tarkistettiin myös kohdunsuun tilanne. Kohdunsuu oli sormelle auki ja 1 cm pitkä, lääkäri käsitteli sitä vähän että jos edistyisi tilanne.

Vauvan painoarvio oli 2800g, eli sama kuin ultrassa 2 viikkoa sitten..nyt tuli iso huoli puseroon!!! Pään ja reisiluun koko oli hitusen kasvanut mutta vatsanympärys oli kaventunut vastaten viikkoa 34. Sanoi että voi olla mittaajastakin kiinni, mutta laittoi varmuuden vuoksi lähetteen eteenpäin. Kertokaa pliis jos tiedätte mistä voisi johtua ettei vauva ole 2 viikossa kasvanut? Istukan virtaukset oli ok. Voiko istukan toiminta heiketä jotenkin (oon kuullu että voi kalkkeutua tai jotain), vai mistä voisi olla kyse?

Lääkäri sanoi ettei syytä huoleen, mittavirheen sisään menee nuo luvut mutta mä ooon kyllä tosi huolissani!! Onneksi sentään vauva liikkuu hyvin...



Lilia tasan 39

Huoh. Olen vieläkin ihan väsy, viime yönä kutisi niin pirusti, en saanut nukuttua. Nyt on sentään jo päikkärit takana, mutta eipä siitä olo niin kamalasta kohentunut. Eli valitusta luvassa.



Aamulla kävin antamassa taas verinäytteen sappihappoja varten, siellä oli tietysti joku harjoittelija, joka sitten ensin koitti etsiä suonta toisesta kädestä, ei löytynyt (kaikki muut on aina löytäneet tosi helposti), ja vaihtoi sitten kättä ja paineli taas hyvän aikaa, ja sitten kyseli siltä ohjaajaltansa että oliskohan tässä nyt sitten hyvä kohta, ja sitten paineli taas, ja viimeinkin sitten otti sen neulan käteensä, itse pistäminen ei tuntunut, mutta en tiedä kuinka se sen neulan sinne laittoi kun koko sen ajan kun verta tuli niin tuntui kun joku olisi sitä suonta kiskonut, eli siis ihan hirveeltä, noh onneksi otettiin vaan yksi putkellinen. Mutta että kaikista niistä neljästä näytteenottohuoneesta mun piti osua just siihen jossa on joku harjoittelija.



Tänään mulle luvattiin soittaa sieltä äitipolilta niitä viime viikkoisia sappihapon tuloksia. No venasin sitten kahteentoista asti, ja soitin sitten itse kun ei mitään kuulunut, ja kuitenkin halusin ne tietää. Sieltä vastas joku mukava kätilö ja otti mun tiedot ylös ja sanoi menevänsä itse katsomaan ne tulokset ja kysymään lääkäriltä ja soittavansa sitten takasin. No eipä kuulunut soittoa kahteen tuntiin, ja sitten soitin sinne taas itse, kun mies oli menossa iltavuoroon, ja ei sinne olisi sitten mennyt jos mulle oltais jotain tehty. No kun sain taas jonkun kiinni niin kävi ilmi ettei kukaan ollut mun tuloksia vielä mistään katsonut, tää puhelimeen vastannut sitten haki ne jostain ja kiikutti läkärille, venasin sen koko ajan siinä puhelimessa. Arvot olivat koholla, mutta vielä " turvallisella alueella" mitä sitten tarkoittaakin. Eli siis ihan rauhassa saan kotona taas vain odotella.



Mulla ei ole tälle viikolle edes neuvolaan aikaa, kun se oli niin varma silloin viime viikolla että käynnistetään ettei antanut uutta aikaa. Noh toivottavasti soittaa tällä viikolla ja antaa uuden ajan, se on tosin paikalla enää ke ja to tällä viikolla.



Jos nyt joku jaksoi näin pitkälle valituksiani lukea, niin kiitos siitä ja voisin jopa siitä hyvästä keksiä pari plussaa, ettei ihan koko viesti ole pelkkää valitusta. =)



+ Oma olo on kutinaa lukuunottamatta tosi hyvä, jos osaisin voisin vaikka heitellä kärrynpyöriä

+ Mies ei olekaan tänään myöhän töissä, oli auto hajonnut

+ Telkusta tulee tänään Huippumalli haussa ja Big Love (minäkö tv:n orja?! ;) )



vauvaa odotellessa sohvi84 39+6

(hei! huomennahan jo SE päivä, kumpa tuo pikkuinenkin sen muistaisi!)

Plussia;

+mies on vihdoin ja viimein ( 3kk oli poissa)kotona, ja kuorsaa nyt sängyssä

+ mä en joudu meneen synnytykseen yksin

+poika sai tuliaisix sen hain hampaan ja on ihan 7' ssä taivaassa

+mä söin äsken lild' n suklaa vanukasta joka oli ihan tajuttoman hyvää

+++ mulla on nyt kaikki siis ok!!



Duppis:

Mulla on jo nyt valmiix peukut pystyssä teidän puolesta!!



Rimmalle voimia tulevaan.Toivottavasti noi supparit kantaa maaliviivalle asti.



Hannnelle suuret onnittelut pikku neidistä. Todella vauhdikas ja hurja synnytys sulla:)



Zeldattarelle onnea pikku prinsessasta!!



Raikulle onnea pikku miehestä!



(.)Mä kävin neuvolassa aamulla ja se uus neuvola täti oli ihan kiva.Kun se mittaili tota mun masua ja tunnusteli vauvaa,ni se meinas et tää mun vauva syntyis ihan ajallaan.

Miten se voi sanoa pelkästään tunnustelemalla milloin vauva syntyy ja milloin ei?

Verenpaine oli hyvä, pissa puhdas ja nyt sf-36 eli laskenut aika paljon viime kerrasta,voi myös johtua mittaajasta kun saa eri lukeman.

Varattiin nyt kuitenkin ens viikolle neuvola aika jos tää mun vaavi ei haluakkaan pois yksiöstään parasta ennen-päivänä.

Vieläkään ei supistele,eikä mitään valu mistään.

Kai se on taas kerrasta poikki menoa.

Mä niin toivoisin et tällä kerralla synnytys olisi nopeampi eikä mikään 18H maratooni.



Ukko oli kyl todella huvittuneen näkönen kun näki mut ja mun masun täydessä komeudessaan.Viime joulukuussa kun mä olin viel niin pieni tost keskeltä ja tadaa nyt mä olen järkyttävän iso!! ;)))



Nyt vähän vois kattoo telkkarii ja sit nukkumaan.



Hanan

Hurjan ihanaa, kun aletaan kaikki kohta poksahtaa! :) Ettei siis tosiaan jää kukaan sinne juhannukseen ja jouluun saati eskari-ikään saakka raskaaks sittenkään.. ;)



VAROKAA ILKEITÄ HORMONEJA!!

Mulla ei ennen synnytystä heitellyt mitenkään paljon, mut voi herran jestas nyt! Tää on ihan kamalaa. Mä oikeesti toivon, että teillä on yhtä ihanat puolisot kuin mulla. En meinaan taatusti vois näin hyvin näiden olojeni ja mielialavaihtelujeni kanssa, jos mies ei ois noin uskomaton tuki.



Eilen sanoin miehelle, että on kamalan paha olla. Fyysisesti välillä heikottaa, oksettaa, huippaa, nälättää tai sit ei nälkää tunnu ollenkaan ja saatan unohtaa syödä, jolloin taas heikottaa jne. Henkisesti taasen on paha mieli, paha olla, ahdistaa, itkettää jne.

Sanoin, että itkettää. Päätin sitten itkeä, jos se helpottaa. Itkin molemmat kädet täynnä nenäliinoja, että kun kaikki on ihan älyttömän hyvin niin tuntuu helvetin typerältä se, että itkettää näin kovasti.



Purin sitten kaikenlaisia asioita, joita mielessä liikkuu ja itkin ja itkin ja mies tuki mua ja lohdutti. Hänestä on ollut ihan hurjasti apua vauvan kanssa ja muutenkin ihan kaikessa ja mä oon niin kovin ylpeä siitä, että mulla on tollai mies ja sitäkin piti itkeä.

Itse en halua tiuskia tai muuten huonosti kohdella ketään, mutta tuntuu vaan että oon liian väsynyt nätisti sanomaan ja sitäkin itkin. Huusin, että mä haluan takasin kiltiksi ihmiseksi ja kysyin, että tuleehan musta vielä kiltti ihminen uudestaan, kun tää loppuu? Mies oli varma, että tulee. :)



Näin jälkikäteen tuntuu taas ihan typeriltä nää itkut, mutta parempi näemmä antaa vaan tulla ja purkaa ulos puhumalla näitä asioita eikä vaan koittaa olla iloinen ja peitellä oloaan. Itse otin aiemmin puheeksi synnytyksenjälkeisen masennuksen, kun tähän pelkäsin sairastuvani, mutta nyt tuntuu siltä, ettei näin tule käymään koska osaan puhua asioista. Mies joutunee koville, mutta hänelle mun hyvinvointi on tärkeintä, joten kuuntelee mieluusti mun höpinät.



Asiasta kukkapurkkiin: Tänään käytiin sairaalassa uudelleen lääkärintarkastuksessa ja vauva voi tosi hyvin. Lääkäri ja kätilö olivat yllättyneitä reippaasta pojasta ja loistavasta painonnoususta. Lähes 200g notkahti paino alas syntymän jälkeen ja se noussut jo takaisin, vain kahdessa päivässä. Loistavaa supermaitoa mulla. ;)



Päivä muuten mennyt hyvin, nukutaan ja syödään ja itsekin olen ottanut jo useammat päikkärit ja olo mitä mainioin. Viime yökin meni loistavasti, vaikkakin herra päästi meidät nukkumaan vasta kolmelta. Itse nukuin kahteen saakka ja mies kahdesta eteenpäin, mutta poika meni unille ja heräsi syömään vain viideltä. Aiemman yönhän hän siis valvoi aamukuuteen saakka ja täällä ei oikein kukaan nukkunut. Nyt siis toivotaan taas vähän parempaa yötä.



Maitoa menee paljon, syö kovin usein. Nukkuu edelleen tissille eli jää syönti vähän kesken sen takia. Pissiä tulee paljon ja kakkaakin noita vaippoja (useimmiten kolme vaippaa vartin sisään) ihan kivasti roskiin. Mies just ihmettelikin, että kuka jaksaa niitä kestovaippoja käyttää tota tahtia, mitä meilläkin noita kertiksiä menee..? Onneks on tervettä kuitenkin kakkia noin paljon. :D



Nyt äkkiä huippumallien pariin, kun vielä ehtii telkkua katsoa ennenkö poika herää iltaseurustelulle.



Papu ja Hermanni 4 päivää

Mulle kättärin lääkäri sanoi, että se vatsanympärys on juuri se mihin EI kannata tuijottaa. Kuulemma se on just se mitta mikä heittää useimmiten, johtuen siitä, että vauva harjoittelee hengitysliikkeitä, ja se mitta muuttuu ihan sen mukaan onko sisään vai ulos harjoitus menossa. Jos vaikka yhtään lohduttaisi :)

Osashan se Z:kin synnyttää ;). Mä en osaa.

Joo eli edelleenkin täällä, supistukset loppui, tää on aivan uskomatonta!

Lähdetään anoppilaan yöksi, eli musta ei välttämättä kuulu mitään, nuolen haavojani..