Mitä tehdä, olen niin väsynyt deittailuun, olen epätoivoinen
Miten hyväksyä etten ikinä enää löydä kumppania? Enkä saa ikinä perhettä. Miksi tässä kävi näin. Olen oikeasti vähän masentunut jopa asian takia. Mitä järkeä on elämässä? Koko ajan vaan märkiä rättejä naamalle deittimaailmassa, miten kauan ihmisen pitää tämmöistä jaksaa?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä karkota mahdollista kumppania välittömillä tulevaisuuden suunnitelmilla ja listaamalla asioita mitä vaadit toisen tekevän sinun hyväksi parisuhteessa ja tee selväksi että kannat oman kortesi kekoon etkä vain odota että toinen rakentaa keon sinulle käytettäväksi
Ei edes ole mitään mahdollista kumppania, kun en ikinä pääse edes toisille treffeille! Ensitreffejäkin on vähän.
ap
Kuten sanoin älä katkoista mahdollista kumppania, älä karkoita edes niillä ensitreffeillä minkä selvästikin nyt teet.
Ihan uteliaisuuttani kysyn että kerrotko sinä niillä ensi treffeillä kuinka monta lasta teette ja missä sekä millaisessa asunnossa asutte ja millaisia lemmikkejä teillä tulee olemaan ja missä te käytte lomalla ja mitä te harrastatte yhdessä? Nuo on ne keinot millä minut saa karkotettua kun itse en ainakaan ala elämään jonkun toisen kirjoittaman käsikirjoituksen mukaan
Jo sadattuhannet, ellei peräti miljoonat ihmiset ovat keksineet ratkaisun ongelmaasi: jää kotiin. Kotona voit köllötellä rauhassa ja nauttia vaikka kupin kahvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä karkota mahdollista kumppania välittömillä tulevaisuuden suunnitelmilla ja listaamalla asioita mitä vaadit toisen tekevän sinun hyväksi parisuhteessa ja tee selväksi että kannat oman kortesi kekoon etkä vain odota että toinen rakentaa keon sinulle käytettäväksi
Se nainen käyttää sitä kekoa miehen lasten kasvatukseen. Se on se diili. Jos nainen ei tarvitse tätä, niin ei hän tarvitse miestäkään. Miehen täytyy helpottaa naisen elämää, nostaa hänen taakkansa, jotta nainen voi keskittyä lastenhoitoon.
Jos tämä ei kiinnosta vaan etsit jotain "hauskanpitoa" niin mene suosiolla h uoriin ja lopeta tavallisten naisten kiusaaminen.
Ja tässä on se syy minkä takia saamme jatkuvasti lukea ja kuunnella sitä naisten valitusta ja vinkumista somessa että missä on kunnon miehet ja miksi en saa miestä vaikka kuinka yritän ja miksi en pääse naimisiin vaikka kuinka haluan.
Kun hakee vain maksajaa, mahdollistajaa, tekijää eli käytännössä orjaa ei koskaan saa eikä löydä puolisoa. Puoliso kulkee rinnalla elämän ylä ja alamäessä samalla kun auttaa keksimään keinot miten ne mäet päästään eikä vain käskyjä mäen reunalla että keksi keinot millä viet minut nuo mäet mennen tullen ettei minun tarvi tehdä mitään asian eteen
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään oikotietä: ulkonäkö. Tee kaikkesi sen eteen, mitä pystyt. Lakkaa deittailemasta vuosi ja panosta niin kauan ulkonäköön, että olet taas mielestäsi valmis deittimarkkinoille. Koska netissähän kuitenkin sitä seuraa haet valokuvan perusteella ja avulla.
Sanosin tähän saman, jonka edellä jo kirjoitin. - Epätoivoisuus ei ole kovin puoleensa vetävää. Ja mieti nyt itsekin haluaisitko oikeasti kumppanin, jossa merkittävintä olisi hänen ulkonäkönsä? Sen sijaan suosittelen sitä, mitä itsekin olen vasta viime vuosian oppinut tai paremmin opetellut tekemään: Tekemään omia valintoja ja päätöksiä, jota tuottavat itselle hyvää mieltä ja iloa.
Puhumaan ja kohtelemaan itseä hyvin. Toki määrätty itsekriittisyys ja itsensö arviointi on hyvä säilyttää Tai ainakaan en itse ainakaan yritäkään päästä siitä eroon. Pelkästään siihen tähtääminen että itseä muuttamalla -itseisarvoisesti ja sanan mukaisesti- ei kuullosta luonnolliselta ja hyvältä, kosk aitse kuitenkin joutuu ottamaan teositaan ja valinnoistaan vastuun.
Et voi sanella tosielle tai vaatia ja pakottaa toista ihastumaan ja rakastumaan itseesi vain siksi, että teet niin tai noin; ole mieluummin koko Nainen oma,aito itsesi kuin kynnysmatto, joka epätoivosiesti ja vimmatusti haluaa vain saada kumppanin keinolla millä hyvänsä, jonka uskoisi miellyttävän sitä omaa rakasta ja erityistä. Sanon näin vaikka tietysti on niinkin, että on luontevampaa aloittaa itsestä kuin odottaa ja vaatia muiden muuttuvan oman toiveen tai vaatimuksen mukaiseksi, Mutta on ihmisten aliarviointia, jos kuvittelee ja uskoo voivansa tehdä vain tekoja ja toimia itselleen,joiden kautta ikäänkuin palkinnoksi voisi saada kumppanin - kumppanin, jsota viekä tänään ei ole muuta kuin haaveita ja unelmia.
Parisuhde on yhteistyötä ja yhteistyö on sitä että kaikki osapuolet joustaa omista vaatimuksista että yhteistyö pelaa. Jos ei kykene yhteistyöhön ei kykene myöskään parisuhteeseen
Ala nyky tilanteessa etsiä uutta työpaikkaa! Masennuksesi siirtyy äkkiä työtilanteeseen ja ei kiitos sähköposteihin.
Vierailija kirjoitti:
Ala nyky tilanteessa etsiä uutta työpaikkaa! Masennuksesi siirtyy äkkiä työtilanteeseen ja ei kiitos sähköposteihin.
Ohis En ole Ap. Mutta työtön kyllä. Ja taas tuli muistutuksena, kuinka työttömänä sitä en koe edes ansaitsevani rakkautta ja parisuhdetta. - Olen haaveillut ja unelmoinut niin kumppanin löytämisestä kuin omista lapsista. Mutta "taa" työttömänä ollessani olen n. kertaa myös huokaissutm että kenties on kuitenkin parempi, että olen ja elän sinkkuna. Miten nämä kaikki asiat tuntuukin aina toisinaan kasautuvan.......
Vierailija kirjoitti:
Laske rimaa
Riman alentaminen aiheuttaa vain sen mikä minulla on nyt, eli olen huonossa suhteessa TAAS. Annan miehen kohdella minua huonosti kerran, ei väkivaltaa tms vaan jotain epäkohteliasta tai jotain joka osoittaa ettei hän kunnioita minua, ja siitä lähtee ketju joka jatkuu ja jatkuu. Älä missään nimessä alenna rimaa.
Ja siis piti sanoa etten minäkään tiedä miten tässä näin kävi, perhettä en halua, mutta en voi käsittää miksi en edes rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis piti sanoa etten minäkään tiedä miten tässä näin kävi, perhettä en halua, mutta en voi käsittää miksi en edes rakkautta.
Sittenhän meitä on ainakin kaksi.... Mutta tuskin olemme ainoat, Ehkä ensi kesänä kaikki on toisin
Tuo deittailu on puuduttavaa kun haluaisi jo eteenpäin siihen oikeaan, normaaliin ja kunnolliseen parisuhteeseen yhden ihanan ihmisen kanssa eikä vaan tutustua koko ajan johonkin uuteen ihmiseen.
Oikeastaan suht sama juttu kuin työnhaun kanssa eli jossain vaiheessa se työnhaku alkaa puuduttamaan ja tuntumaan vastenmieliseltä ja raskaalta kun hakemusten väsäämisen ja lähettelyn sijaan haluaisi ihan vaan käydä töissä.
Mä en tajua miksi maailma (tai ainakin suomi / eurooppa) piti muuttaa tällaiseksi?
Rimaa kannattaa itseasiassa liki aina nostaa eikä laskea.
Vierailija kirjoitti:
Tuo deittailu on puuduttavaa kun haluaisi jo eteenpäin siihen oikeaan, normaaliin ja kunnolliseen parisuhteeseen yhden ihanan ihmisen kanssa eikä vaan tutustua koko ajan johonkin uuteen ihmiseen.
Oikeastaan suht sama juttu kuin työnhaun kanssa eli jossain vaiheessa se työnhaku alkaa puuduttamaan ja tuntumaan vastenmieliseltä ja raskaalta kun hakemusten väsäämisen ja lähettelyn sijaan haluaisi ihan vaan käydä töissä.
Mä en tajua miksi maailma (tai ainakin suomi / eurooppa) piti muuttaa tällaiseksi?
Toisaalta juuri tässä, ainakin Suomessa on sinkkuna elämisessä ainakin omasta ("9") mielestä paljon myös hyvää. - Tuskin koskaan aiemmin historian aikana on voinut elää näin hyvää elämää sinkkuna. - Tai ainakin luullakseni useimmat meistä voi. Ei ole pakko pariutua, esimerkiksi taloudellisesta pakotteesta suurimman osan ei ole pakko pariutua uskonnollsien vakaumuksen tai muun ismin tai aatteen pakottamana. Kumppania voi hakea ja etsiä mitä moninaisimmilla tavoilla (, jossa toki on vaara, että osa jää tähän "etsintään" koukkuun ja riippuvaiseksi kun alkaa uskoam että aina seuraavan sormen heilautuksen päässä voi olla uusi kiinnostavampi kumppaniehdokas.) Parisuhdekumppani voi olla niin naine kuin mies joidenkin meielstä vaikka molemmat kun haluavat muodostaa polyamorisia suhteita tms.
Mutta joo. Kyllä kumppanin hakeminen voi myös käydä työstä mutta kuten edellä kirjoitin, niin Ap saattais tarvita "kumppanin metsästyksessä" enemmän ja vähemmän pitkän tauon, koska epätoivosiuus ei ole kovin puoleensa vetävää ja pahimmillaan on silloin altin niin katkeroitumiselle kuin mahd. hyväksiköytölle. - En väitä, että olsin itse immuuni mahd. hyväksikäytölle rakkauden nälkäistä ja väsynyt voi olla helppo uhri. Ja siten minäkin potentiaalinen uhri. Yritä tässä nyt sitten pysyä mielikirkkaana. No aamulla taas puhdasta paitaa päälle ja leuka rintaan ja pää ylös!
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on kilttimiehenä oleminen.
Se on just näin.
Poista vaan kaikki mahdolliset deittipalvelut/sovellukset ja anna asian vaan olla. Näin minäkin tein. Jotkut on vain tarkoitettu elämään yksin. Hae lohtua ottamalla kissa/koira. Kyllä se siitä alkaa helpottamaan
Deittailun prime time ajoittuu touko-elokuulle. Siihen panokset. Epätoivo ja epävarmuus eivät lisää vetovoimaa. Nosta ap rimaa. Jos kuka tahansa kelpaa, ei suhde toimi pidemmän päälle.
käy tapahtumissa,matkoilla.kokeile uusia harrastuksia.nauti elämästä yksinkin. sattumalta voi löytyä kumppani kun kokeilet uusia juttuja.hyväntekeväisyys,kirkko, jne uudet jutut, jota et ole kokeillut.
Olen eri mutta olen ajat sitten jo laskenut riman häkellyttävän alas, esim. Ulkonäön suhteen ei käytännössä mitään, ainoa kriteerini on että huonoja käytöstapoja en siedä, silti olen edelleen sinkku.