Miksi lapsille opetetaan, että vahinkoja ei tarvitse korvata?

Kuka tuollaista muka lapsilleen opettaa? Emme me ainakaan. 

Miten tätä koulumaailmassa opetetaan?

Vahinko on korvattava tavaran hankintahinnalla. Tahallaan särettyyn lisätään sakkoja hankintahinnan päälle rangaistukseksi.

Vähän ot. Eskarissa oli lelupäivä. Lapsen lelu katosi. Ymmärrän sen, että omalla riskillä. Kyse ei ollut arvokkaasta lelusta, mutta tietenkin se oli lapselle tärkeä. Sitä en ymmärrä,  ettei eskarissa edes yritetty selvittää katoamista. Ei edes kyselty oliko joutunut jonkun matkaan vahingossa.

Siksi koska uhkailuun perustuva kasvatus ei ole tätä päivää. Tärkeintä on tukea lapsen tunnetaitoja siten, että hän löytää jatkossa rakentavamman tavan ilmaista tunteitaan.

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska uhkailuun perustuva kasvatus ei ole tätä päivää. Tärkeintä on tukea lapsen tunnetaitoja siten, että hän löytää jatkossa rakentavamman tavan ilmaista tunteitaan.

Oikea elämä ei toimi tällä tavalla. Jos aikuisena rikot suutuspäissäsi toisen omaisuutta, olet kyllä korvausvelvollinen ja siinä ei mikään tunnelässytys auta, se on maksettava.

Luultavasti ongelma oli siinä että varas olin joku eskaritädin lellikki. Jos olisi mennyt toisinpäin niin tapahtumaa oltaisiin selvitelty kunnes tavara olisi löytynyt.

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska uhkailuun perustuva kasvatus ei ole tätä päivää. Tärkeintä on tukea lapsen tunnetaitoja siten, että hän löytää jatkossa rakentavamman tavan ilmaista tunteitaan.

Miksi tunnetaitoja ei voisi tukea samalla kun opetetaan, että teoilla on myös seurauksensa? Jos rikot, korvaat rikotun asian, joko rahalla tai työllä, ja opettelet siinä samalla jonkun rakentavamman tavan ilmaista tunteita, ettei tarvitse elää elämää korvaamiskierteessä. 

Nykyään ihmiset ovat myös sellaisia että vika on aina kaikissa muissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska uhkailuun perustuva kasvatus ei ole tätä päivää. Tärkeintä on tukea lapsen tunnetaitoja siten, että hän löytää jatkossa rakentavamman tavan ilmaista tunteitaan.

Miksi tunnetaitoja ei voisi tukea samalla kun opetetaan, että teoilla on myös seurauksensa? Jos rikot, korvaat rikotun asian, joko rahalla tai työllä, ja opettelet siinä samalla jonkun rakentavamman tavan ilmaista tunteita, ettei tarvitse elää elämää korvaamiskierteessä. 

Kyllä koulussa joutuu korvaamaan, jos tahallaan jotain rikkoo. Sitä en tiedä, mihin tämä aloitus perustuu. 

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska uhkailuun perustuva kasvatus ei ole tätä päivää. Tärkeintä on tukea lapsen tunnetaitoja siten, että hän löytää jatkossa rakentavamman tavan ilmaista tunteitaan.

Mikä siinä on uhkailua? 

Jossain oli juttu kiinteistönvälittäjistä ja mihin he törmäävät näytöillä. Joku kertoi että näytölle tulleen perheen lapsi oli piirtänyt tussilla asunnon pinnoille eikä vanhemmat olleet moksiskaan. Miten joku voi olla noin törkeä ja olla korvaamatta vahinkoa?

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska uhkailuun perustuva kasvatus ei ole tätä päivää. Tärkeintä on tukea lapsen tunnetaitoja siten, että hän löytää jatkossa rakentavamman tavan ilmaista tunteitaan.

Eihän laskun lähettäminen ole mikään uhkaus. Se on lasku joka pitää maksaa ja hyvään kasvatukseen kuuluu, että viikkorahat ovat jäissä kunnes lasku on maksettu. Uhkailukin toimii hyvin, jos toteuttaa uhkauksen. Sitten se ei toimi, jos sluibaa eikä uskalla toteuttaa sitä. Lapsella rima vaan nousee siitä. Lapsi tietää kyllä milloin on voitolla ja lapsi ei saa voittaa vanhempaansa vastaan aloittamaansa kapinaa.

En tiedä. Olen aikuisiällä törmännyt useampaan mieheen, jotka ovat rikkoneet asioita, tehneet rikoksia ja jopa pyytäneet tyyliin paitaa päältäni, sekä minulta rahaa. Osa on kyllä jotain joskus tarjonnutkin.

Minusta tuntuu, että ihmisiä ei kasvateta nykyään. Ja ne, jotka tästä käytöstapojenkin puutteesta öyhöttävät ovat niitä, jotka eivät tuo tuliaisia, sanovat törkykommentteja, eivät pidä katsekontaktia ja käyttäytyvät monella tapaa itse ala-arvoisesti.

En oikein jaksa enää tutustua ihmisiin tästä syystä. Hirveä selvitys, että millaisessa kulttuurissa tuokin nyt on kasvanut. Loukkaat sitä kun et noudata jotain juuri hänen perheelleen spesifiä hokkus-pokkus-rituaalia, ja sitten hän itse loukkaa sinua vaikkapa äksyilemällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska uhkailuun perustuva kasvatus ei ole tätä päivää. Tärkeintä on tukea lapsen tunnetaitoja siten, että hän löytää jatkossa rakentavamman tavan ilmaista tunteitaan.

Eihän laskun lähettäminen ole mikään uhkaus. Se on lasku joka pitää maksaa ja hyvään kasvatukseen kuuluu, että viikkorahat ovat jäissä kunnes lasku on maksettu. Uhkailukin toimii hyvin, jos toteuttaa uhkauksen. Sitten se ei toimi, jos sluibaa eikä uskalla toteuttaa sitä. Lapsella rima vaan nousee siitä. Lapsi tietää kyllä milloin on voitolla ja lapsi ei saa voittaa vanhempaansa vastaan aloittamaansa kapinaa.

Joidenkin mielestä seurauksista sanominenkin on uhkaus. Siis jos teolla on laillisia seurauksia, niin "sinä uhkailet minua". Selväähän se, että ainoa joka tuossa käyttäytyy väärin on se joka rikkoi ja sen jälkeen alkaa öyhöttämään korvausvaatimuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska uhkailuun perustuva kasvatus ei ole tätä päivää. Tärkeintä on tukea lapsen tunnetaitoja siten, että hän löytää jatkossa rakentavamman tavan ilmaista tunteitaan.

Miksi tunnetaitoja ei voisi tukea samalla kun opetetaan, että teoilla on myös seurauksensa? Jos rikot, korvaat rikotun asian, joko rahalla tai työllä, ja opettelet siinä samalla jonkun rakentavamman tavan ilmaista tunteita, ettei tarvitse elää elämää korvaamiskierteessä. 

Kyllä koulussa joutuu korvaamaan, jos tahallaan jotain rikkoo. Sitä en tiedä, mihin tämä aloitus perustuu. 

Varmaan siihen, että jos rikot jotain naapurilta tai kaverilta niin ei korvata? Koulun auktoriteettia kunnioitetaan, vertaisten päälle paskotaan.

Ihan samaa potaskaa levittävät aikuiset työpaikoilla, somessa jne: väittävät, että jos tökkää marketin pihalla toiseen autoon, niin ei tarvitse ilmoittaa. Kyllä tarvitsee, vakuutusyhtiöön ensimmäisenä. Jo vahingonkorvauslaki velvoittaa korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Liikennevakuutuslaki säätää asiasta myös.

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska uhkailuun perustuva kasvatus ei ole tätä päivää. Tärkeintä on tukea lapsen tunnetaitoja siten, että hän löytää jatkossa rakentavamman tavan ilmaista tunteitaan.

Siis syy-seuraussuhteista keskusteleminen on "uhkailua"? No miten sitten kerrot lapselle, että jos lyöt niin oikeuslaitos kyllä rankaisee sinua? Koska niin se tekee. Tulee sakkoa ja korvausta, maine menee ja merkintä rekisteriin, jonka vuoksi on karenssista joistakin ammateista. Poliisin "vanhana tuttuna" saa myös erityiskohtelua.

Minun vanhempani sai minut kiinni varastamisesta joskus ja me menimme kyseiseen kauppaan maksamaan tuotteen, enkä saanut myöskään pitää sitä. Kyllähän se siinä tilanteessa tuntui kurjalta, mutta miten lapsi muuten oppii yhteiskunnan säännöt, jos mistään ei koskaan seuraa mitään?

Riippuu kai mitä se on. Vahinko on vahinko. Tahallinen rikkominen eri juttu, mutta se voi kertoa turhautumisesta ja ahdistuksesta, että muut aiheuttavat sitä tai ympäristö - vaatimukset liiallisia. Teini-iässä osa ahdistuu.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kai mitä se on. Vahinko on vahinko. Tahallinen rikkominen eri juttu, mutta se voi kertoa turhautumisesta ja ahdistuksesta, että muut aiheuttavat sitä tai ympäristö - vaatimukset liiallisia. Teini-iässä osa ahdistuu.

Kyllä vahingotkin pitää korvata. Ei se sen toisen vika ole että sinä töhöät, vaan omasi. Ole varovaisempi jatkossa, niin ei tarvitse maksaa.