Sinä, joka et pysty kuuntelemaan nykypäivän musiikkia: minkä aikakauden ja minkälainen musiikki miellyttää sinua?

Sekä musiikissa että elokuvissa pidän rajana vuosituhannen vaihdetta. Varmimmin hyvää on ennen 90-lukua tehty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy melkein minkä tahansa aikakauden musiikki, missä lyriikoihin on panostettu. 

Sama täällä. Ihmettelen silti, miksi niihin ei enää oikein panosteta.

Riimeistä ei ole tietoakaan.

 

Mitä oikein tarkoitat? Nykypäivänä eri artisteilla on erilailla tietoa riimeistä.

Kuuntelen 1950-2010-lukujen musiikkia. Pop, rock, EDM, iskelmät jne. 

Kuuntelen lähinnä 90-luvun metallia, lähinnä siis doom/ death /black. Uusiakin bändejä löytyy, mutta tyylillisesti ne edustaa usein sitä ysärimetallia, näitä moderneja räppimetallibändejä en pysty kuuntelemaan. Tavallaan siis kuuntelen vain vanhaa musiikkia tai retroa.

Harvoin löytyy uusia moderneja bändejä, joita jaksaa kuunnella. Tanskalainen Vola on sellainen. Eli poikkeuksia sääntöön löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat nykypäivän musiikilla? Nykyään on useita erilaisia musiikkityylejä.

Varmaan tarkoitettiin piipittävällä, huokailevalla tai inisemällä tai muulla tavalla teennäisesti laulamalla säestettyä autotunepaskaa. Ei näitä nykyajan ns hittejä mitä nyt radiosta tulee.

Esimerkiksi Ella Fitzgeraldin (1917-1996) ja Sarah Vaughanin (1924-1990) esittämä jazzmusiikki: kyllä, kiitos! Esimerkiksi Diana Krallin (s. 1964) ja Norah Jonesin (s. 1979) esittämä jazzmusiikki: ei, kiitos!

Kuuntelin Erika Vikmanin Ich komme -kappaletta noin puolen minuutin ajan. Sitten minun oli pakko keskeyttää kuunteleminen.

Kuuntelen mieluiten barokkiajan musiikkia. Bach ja Händel ym. aikalaiset ovat suosikkejani. Käyn usein kirkkokonserteissa. 

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin Erika Vikmanin Ich komme -kappaletta noin puolen minuutin ajan. Sitten minun oli pakko keskeyttää kuunteleminen.

Yritys hyvä 10.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin Erika Vikmanin Ich komme -kappaletta noin puolen minuutin ajan. Sitten minun oli pakko keskeyttää kuunteleminen. 

Enpä ihmettele! Eihän se musiikkia edes ole, vaan erään naikkosen nolonpuoleinen seksiesitys.🤣

1980-luvun musa

N25

Kuuntelen työpäivän jälkeen Bob Marleyta. Se rentouttaa.

Ysärimusiikki rakkainta itselle, aina ja ikuisesti!

N56

Deep Purplesta Dvořakiin, Sweetistä Schubertiin, Dire Straitsista Dream Theaterin kautta Di Meolaan. Totosta Tšaikovskiin. Ja sen sellaista.

Eniten puhuttelee 80-90-luvut, osin nollari. Uudesta musiikista huomaa kuuntelevansa lähinnä vanhempia bändejä tai niiltä vaikutteita ottavia. En kuitenkaan ryve nostalgiassa vaan etsin itselleni uutta musiikkia kaikilta vuosikymmeniltä. N57

Vierailija kirjoitti:

Käy melkein minkä tahansa aikakauden musiikki, missä lyriikoihin on panostettu. 

Mielenkiintoista, multa taas menee sanat aina kokonaan ohi. Sitten kun joku niistä jotain mainitsee, pitää googlata, että mitäs niissä sanotaankaan.

Kyllähän se sinne 1960-1970-luvulle menee. Sieltä käykin sitten jo lähes mikä vaan aina rankemmasta rokista ihan perus iskelmään.

Kyllä 1960-70 luvuilla tehtiin kauniimpaa musaa. Ajatelkaapa vaikka Simon&Garfunkelia ja Bridge over troubled water...so beautiful.<3

Vierailija kirjoitti:

Sekä musiikissa että elokuvissa pidän rajana vuosituhannen vaihdetta. Varmimmin hyvää on ennen 90-lukua tehty. 

Oma rajani menee niin elokuvissa kuin musiikissakin jossain 80-luvun alkupuolella. Sen jälkeinen elokuva erittäin valikoivaa ja musiikki vieläkin valikoivempaa, päättyen totaalisesti vuosituhannen vaihteen haminoille, mutta ysäriltä ei musiikista voi mainita enää kuin Ultra Bran ja elokuvissa Zucker-Abrahams-Zucker komediat, erityisesti Mies ja alaston ase trilogia.

Kuuntelin vasta 60-luvun suomalaisia euroviisuehdokkaita. Hienoja biisejä oli paljon. Parhaat eivät välttämättä päässet Suomen edustajiksi. Nykyistä poppia en jaksa kuunnella. Tuntuu että kaikki on tehty koulutytöille.