Ensimmäinen vauvavuosi takana
-Yhteiset iltakävelyt jäivät (henkinen yhteys huonontunut koska helppo jutella syvällisiä rauhallisessa ilta tunnelmassa)
-Seksi vähentynyt paljon. Naisella haluttomuutta ja itse halukas kunnes tulen kotiin. Koti ja lapsen läsnäolo viel fiilikset
-Treffit ja yhdessä tekeminen vähentyneet huomattavasti. Ennen muutaman kerran viikossa. Nyt muutaman kerran vuodessa.
-Töitä teen enemmän kuin koskaan ja silti rahoja vaikea saada riittämään.
Ollaan tosi ylpeitä ja onnellisia lapsesta mutta muu elämä on melkosen kuollutta...
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa, että millaiset odotukset siitä lapsiarjesta sitten on ollut, kun ajatukset on nyt tuollaisia? Luulis hölmömmänkin tajuavan, ettei vauvan kanssa ihan samalla tavalla enää asiat tapahdu kun ilman.
Terveydellistä syistä hankittiin lapsi nopeammalla aikataululla sillä todella halusimme lapsen ja olemme nyt onnellisia. Mutta elämättä jäänyt elämä surettaa joskus
Mitäs se nykyinen on, jos ei elämää? Onko sinulle vain tietynlainen elämä elämää?
Sinua vaivaa FOMO.
Aloittaja ei vissiin pahemmin ole perhe-elämään osallistunut. Oletkos pitänyt omia vanhempainvapaapäiviä?
Vierailija kirjoitti:
Nämä ap:n kaltaiset aloitukset ovat niin noloja. 25 vuotta sitten syntyi kaksoset, eikä koskaan olisi tullut mieleen avautua, kun on niin surkeaa, vaikeaa ja saamatonta. Eipä juuri olisi ollut aikaakaan.
Nykyiset vanhemmat ovat aikamoisia silkkiperseitä. Aika aikansa kutakin.
Yhyy yhyy. Tais sunkin elämä mennä pilalle kun tulikin kaksoset.
Vierailija kirjoitti:
Muualla maailmassa vauva laitetaan vaunuihin nukkumaan ja lähdetään ravintolaan syömään, iltakävelylle, kauppaan ym. Miksi suomessa ei ole näin? Miksi täällä toitotetaan sitä että vauvan kanssa täytyy aina olla samat rutiinit päivästä toiseen ja sitten ollaan kodin vankina illat kun vauva nukkuu.
Mä viis veisasin noista rutiineista. Toki aamula heräiltiin ja illalla yöunet alkoi suunnilleen samaan aikaan, mutta yhtrnä iltana ne tapahtui kotona omassa sängyssä ja seuravana vaikka kaupungilla vaunuissa. Päiväuniakaan ei kellotettu vaan annettiin vauvan mennä omalla rytmillän. Toisinaan nukkui vain yhdet 3,5 tunnin päiväunet ja joku toinen päivä kolme x tunnin unet. Vauvavuosi ei ollut lainkaan raskasta kun pystyttiin menemään ja tulemaan aikuisten aikataulujen mukaan.
Juuri näin. Jotkut kuvittelevat että pitää kököttää kotona ja tehdä kaikki lapsilähtöisesti minuuttiaiktsululla kunnes lapsi menee kouluun.
Lapsen voi ottaa mukaan siihen omaan elämään luonnollisena osana.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ap:n kaltaiset aloitukset ovat niin noloja. 25 vuotta sitten syntyi kaksoset, eikä koskaan olisi tullut mieleen avautua, kun on niin surkeaa, vaikeaa ja saamatonta. Eipä juuri olisi ollut aikaakaan.
Nykyiset vanhemmat ovat aikamoisia silkkiperseitä. Aika aikansa kutakin.
Asioista valittavia vanhempia on ollut aina. Se että sinä pärjäsit kaksosten kanssa 25 vuotta sitten ei tarkoita etteikö jotkut muut silloin olisi avautuneet ja valittaneet ja ollut vaikeaa.
Nyt isyysvapaat käyttöön ja sassiin. Äiti pääsee päivä-aikaan yksin (luk-sus-ta) vaikka shoppailemaan, salille tai mitä tahansa. Sinä huolehdit teidän pienestä silloin. Etkä pommita äitiä viesteillä ja / tai puheluilla. Toisena päivänä sinä lähdet vaikka sukuloimaan lapsen kanssa, jotta äiti saa olla kotonakin ihan rauhassa. Ja tätä toistat sitten säännöllisesti isyysvapaidenkin jälkeen, esim. lomilla ja viikonloppuisin.
Onnea, eka vuosi on jo takana! Enää ehkä 7 vuotta edessä, siis jos ette erehdy tekemään toista. Nuorimman ollessa noin 8-v. alat taas saada jossain määrin omaa aikaa ja elämän, tosin et sellaista kuin haluaisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ap:n kaltaiset aloitukset ovat niin noloja. 25 vuotta sitten syntyi kaksoset, eikä koskaan olisi tullut mieleen avautua, kun on niin surkeaa, vaikeaa ja saamatonta. Eipä juuri olisi ollut aikaakaan.
Nykyiset vanhemmat ovat aikamoisia silkkiperseitä. Aika aikansa kutakin.
Asioista valittavia vanhempia on ollut aina. Se että sinä pärjäsit kaksosten kanssa 25 vuotta sitten ei tarkoita etteikö jotkut muut silloin olisi avautuneet ja valittaneet ja ollut vaikeaa.
Esimerkiksi museot ja ravintolat on oikein hyviä paikkoja nähdä, kuinka avuttomia, välinpitämättömiä ja itsekeskeisiä nykyisin vanhemmat ovat. Kaikki tämä heijastuu lasten käytöksissä. Pahimpia ovat islojen ja aavojen kovaääniset ja muista piittaamattomat äidit. Omat nuoret aikuiset lapsetkin ovat tätä todistaneet ja ihmetelleet.
Yritä siinä iskänä peesata tällaista mammaa lapsineen 😂😂😂
Tsemppiä. 20 vuotta niin helpottaa.
Tuollaista se vanhempana oleminen on. Kaikki omat tarpeet jää toiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se vanhempana oleminen on. Kaikki omat tarpeet jää toiseksi.
Alussa varmaan, mutta eikö se ole ihan normaalia vastuullista vanhemmuutta.
Hyvin menee. Olemme ehtineet jatkaa harrastuksiakin jonkun verran.
Unta on vähemmän, muuten ei suuria muutoksia. En tajua miten lapsen kanssa kotona olo estäisi yhteistä aikaa.
Kai kävelylle voi lähteä rattaiden kanssa tai olla sisällä?
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä. 20 vuotta niin helpottaa.
😅
Kuulostaa siltä että sinä olet ongelma. Annatko hoitoapua tai teetkö kotitöitä? Negatiivisuus ohjaa muuhun perheeseen. Turha odottaa seksiä tuolla asenteella.
Itsellä vauvavuosi takana ja en vaihtaisi mihinkään.
Luulin, että aloitus käsittelee vuoden palstailua vauvalla. Otsikko ja teksti täsmää täysin.
Palsta korvaa yhteiset iltakävelyt ja seksin, parisuhde koetuksella.
Oletko ihminen, jonka elämä ei saa muuttua? Tottakai elämä lasten myötä muuttuu. Ensimmäisen kohdalla muutos tuntuu isoimmalta. Mutta osallistu perhearkeen ja hoida lapsiasi. Silloin vaimokin jaksaa ja voi paremmin, silloin seksiäkin on enemmän. Yhteiset kävelylenkit voivat muuttua joksikin muuksi. Kun lapsi kasvaa voit tehdä enemmän myös hänen kanssaan ja saat taas erilaista sisältöä elämääsi. Järjestä lastenhoitaja ja menkää treffeille, se on vain järjestely kysymys.
Meillä lapset jo isoja ja edelleen on seksiä ja yhteisiä hetkiä. Arki muuttuu koko ajan, kun on lapsia. Riippuu sinusta onko se sinulle rikkaus vai rasite.
Taidatte ottaa vähän liikaa stressiä siitä lastenhoidosta. Lapsiperheessä lapset pitää ottaa huomioon, mutta ei koko elämän tarvitse pyöriä lapsentahtisesti. Meillä se ei edes onnistu, kun lapsia on kolme. Pakko on nuorimmankin ollut sopeutua.
Tärkeintä on, että te kumpikin vanhempi osallistutte ja kannatte vastuunne yhteisen perheen hyväksi. Silloin jaksatte, ettekä väsy. Väsyneenä kaikki tuntuu vaikeammalta.
Lapsen voi hyvin laittaa rattaisiin ja lähteä koko perhe lenkille.
Lapsi kannattaa nukuttaa teidän vanhempien vieressä, niin kenenkään ei tarvitse heräillä ja nousta ylös öisin. Lapsi kaipaa yöllä eniten turvallisuutta ja aikuisen läsnäoloa. Vieressä lapset nukkuvat yleensä hyvin. Lapsi siirtyy helposti omaan sänkyyn, kun perusturvallisuus on kunnossa.
Seksiä voi harrastaa muuallakin kuin sängyssä ja mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Ja se on hyvä muistaa, että pikkulapsiaika kestää vain hetken.
Nämä ap:n kaltaiset aloitukset ovat niin noloja. 25 vuotta sitten syntyi kaksoset, eikä koskaan olisi tullut mieleen avautua, kun on niin surkeaa, vaikeaa ja saamatonta. Eipä juuri olisi ollut aikaakaan.
Nykyiset vanhemmat ovat aikamoisia silkkiperseitä. Aika aikansa kutakin.