Onko muita, jotka ovat menettäneet mielenkiintonsa alkoholiin?

Lopetin kokonaan noin 40 vuotiaana. En nauttinut humaltumisen tunteesta, se tuntui vain pahalta.  Nyt kohta 20 vuotta ilman

Minä  🙋 Yritin jouluna juoda lasillisen viiniä, jätin juomatta ja loppu meni muutaman viikon päästä viemäriin. Pääsiäiseksi ostin ruokapöytään kaupan 8% viiniä, kun ajattelin, että miedompi maistuisi paremmin. Mutta ei maistunut. Sairastuin kesällä vakavasti ja silloin alkoholi jäi pakostakin ja sen jälkeen en ole alkoholista syttynyt. Ennemmin juon tölkillisen pepsimaxia, kun muut juovat alkoholipitoisia juomia, eikä haittaa yhtään. 

Lopetin muutama vuosi sitten. Ei ole tullut ikävä vieläkään. 

Olen juonut viimeksi alkoholia laivalla tammikuussa 2023 pari mansikkamargarita-drinkkiä seuran vuoksi eikä kyllä ole mitenkään ikävä tullut vaikka välillä esim. risottoon tarvitsisi valkkariakin mutta en sitten ole ostanut.

En juuri juonut ennenkään, kun vertaa vaikka lapsuudenystäviini joiden kauppaostoksissa on kaljalava liki joka kerta. Mikä pakko noin paljon ottaa kun lapsiakin ja perus talo ja 2 autoa jne elämää? Eikö siinä olisi rahanmenokohteita muitakin?

Kn krapuloista katosi uutuudenviehätys, silloin loppui alkoholinkin käyttö.

Ei tee koskaan mieli juoda kotona. Vähätkin oluet vanhentuneet ja viinipullosta en tiedä, onko vielä juotavaa. Pari kolme kertaa vuodessa tulee juotua seurassa ruuan kanssa lasi tai kaksi viiniä. Krapulaa en halua enää koskaan kokea. Harmittaa, että nuorempana tuli juotua viikonloppuisin ihan liikaa. Montakohan aivosolua siinäkin tuhoutui.

Olin tuossa vuoden ilman alkoholia ja sitten vedin kännit. Ei ollut mitenkään ihmeellistä. Oli muutama päivä tosi huono olo. Taidan jatkaa tuota juomattomuutta kun se tuo enemmän hyvää oloa.

Vierailija kirjoitti:

Minä  🙋 Yritin jouluna juoda lasillisen viiniä, jätin juomatta ja loppu meni muutaman viikon päästä viemäriin. Pääsiäiseksi ostin ruokapöytään kaupan 8% viiniä, kun ajattelin, että miedompi maistuisi paremmin. Mutta ei maistunut. Sairastuin kesällä vakavasti ja silloin alkoholi jäi pakostakin ja sen jälkeen en ole alkoholista syttynyt. Ennemmin juon tölkillisen pepsimaxia, kun muut juovat alkoholipitoisia juomia, eikä haittaa yhtään. 

Joo Pepsi Max on parempaa 😀. 

Ap

Lopetin joitakin vuosia sitten. Huomasin lopulta että alkoholi alkoi väsyttämään minua. Yritin olla pirteä juhlissa, mutta olinkin väsynyt ja lo oli pöhnänen. Samoin tuli pienestäkin alkoholin määrästä päänsärky. Joskus juon jonkun alkoholittoman juoman.

Ei

No onhan kaltaisiani paljonkin näköjään! 

Ap

Mulle on aina tullut alkoholista vain sekavahko, huono olo. Vuosikausia käytin sitä lääkkeenä, jonka avulla viihdyin huonossa seurassa. Ja huonossa suhteessa. Lopetettuani näin todellisuuden ja aloin elää oikeasti mielekästä elämää. 

Tykkäisin kyllä juoda silloin tällöin, mutta yhdestäkin annoksesta seuraava yö on kamala. Kuorsausta, heräilyä, vatsakipuja. Ei vaan ole sen arvoista.

Jätin alkoholin, sillä haitat ylittivät hyödyt. Alkoholin kanssa ei ollut niin hauskaa, että olisi sen avulla kestänyt ne darrat. Lisäksi saan valtavasti kaikkia tyhmiä ideoita humalassa. Esimerkiksi saatan pitää hyvänä ajatuksena kaverien kanssa kaupungissa kävellessäni oikoa matkanteossa ja hypätä 20 metriä korkealta sillalta alas asfaltille ja kuvitella, että siinä ei käy mitään. Muutenkin se "muiden mieliksi juominen" on tyhmää.

Täällä yksi! Odotan nyt toista lastamme ja edellisestä raskaudesta ei ole paljoa aikaa ja lisäksi välissä Imetys niin en ole juonut pisaraakaan alkoholia n. puoleentoista vuoteen. Ja olen huomannut että en kaipaa sitä yhtään. Olen oluen ystävä, mutta nykyään on niin hyviä alkoholittomia oluita, että ne toimivat tosi hyvin. En ole päättänyt että nyt ryhdyn absolutistiksi, mutta en usko että mulla on tämän raskauden ja imetyksen jälkeen mitään tarvetta tai mielenkiintoa juoda alkoholia, välttämättä ollenkaan. Ehkä joku samppanja/kuohuviini jossain juhlissa tai miksei joku vehnäolut, mutta en kaipaa yhtään alkoholin aiheuttamaa humalatilaa tai edes pientä hiprakkaa parista annoksesta. 

Ilo ilman alkoholia on teeskentelyä, sanotaan.

Itse koen niin, että on iloa ja iloa. Hetkellinen, nousuhumalan tuottama "ilo" on jotain ihan muuta kuin se alkoholittomuuden avittama ilo yleisolotilana. Voin rehellisesti sanoa, että olen todella iloinen siitä, että jätin alkoholin - niin mukavia hetkellisiä mielialoja kuin se tarjosikin - jo pari vuotta sitten. Tämä on sitä "iloa", jota en olisi saavuttanut alkoholinkäyttöaikoinani, edes "välipäivinä".

Toivon, että jos täällä on ihmisiä, jotka miettivät, käyttävätkö kenties alkoholia liikaa, he rohkaistuisivat olemaan vaikka 2-3 viikkoa kokonaan ilman. Ottaisivat ihan vain kokeena. Olen aika varma, että sen kolmen viikon jälkeen suurin osa ajattelee, että kyllä kannatti ja alkoholi jää kokonaan pois tai ainakin se humalahakuinen juopottelu.

Juon joka päivä illallisella lasin viiniä. Varmaan ero on siinä edellä oleviin kommentoijiin että alkoholi ei ole ongelma minulle. Suurin osa edellisistä joivat itsensä humalaan.