Tunnusta pois: rakastatko enemmän lastasi vai puolisoasi?

Jos vauva pilaa parisuhteen niin se johtuu siitä että mies on ollut vauvan asemassa aiemmin.

Miehen rooli on huolehtia naisesta, kun nainen huolehtii vauvasta. 

Jos tämä dynamiikka on nurinkurinen, miesvauva saa tantrumit ja tulee ero.

Älkää siis naiset alkako holhoamaan aikuisia miehiä.

Mun mielestä tää kysymys on typerä. Mieheni on elämäni tärkein ihmissuhde, meidän onnellinen liitto on lastemme onnellinen lapsuus. Lapsia ja miestä rakastaa ihan eri tavalla, molempia yhtä paljon. Lasten takia uhraudutaan enemmän, tietenkin, kun ovat puolustuskyvyttömiä ja riippuvaisia vanhemmistaan.

lapsiani tietysti, enkä suostuisi edes ottamaan puolisoa, varsinkaan suomalaista naista

naiset on katkeria lapsilleen, kun lapset vie miehen hiomion

Vierailija kirjoitti:

Jos vauva pilaa parisuhteen niin se johtuu siitä että mies on ollut vauvan asemassa aiemmin.

Miehen rooli on huolehtia naisesta, kun nainen huolehtii vauvasta. 

Jos tämä dynamiikka on nurinkurinen, miesvauva saa tantrumit ja tulee ero.

Älkää siis naiset alkako holhoamaan aikuisia miehiä.

kyse on siitä, ettei nainen olekaan enää kaiken keskipiste ja haluaa vetää epäterveellä tavalla huomion itseensä

Vierailija kirjoitti:

lapsiani tietysti, enkä suostuisi edes ottamaan puolisoa, varsinkaan suomalaista naista

naiset on katkeria lapsilleen, kun lapset vie miehen hiomion

Kyllä on suuret kuvitelmat sulla huomiosi tärkeydestä. Lol. 

Tuttavaperheen äiti valitsi uuden puolison lapsen edestä, eikä enää nää lastaan ollenkaan. Eli joillakin näin päin. Sairashan se on kun ei voinut molempia rakastaa..

Jos pitäisi valita, että ampuisinko magnumilla lapselleni niskalaukauksen vai heittäisinkö akkani nälkäiselle susilaumalle, niin akka lähtis susille.

Enpä minä exää rakasta, mutta mun kolme lasta on ihan tärkeimpiä maailmassa. Vaikka ne jo aikuisia onkin.

M25

Vierailija kirjoitti:

Vain täysi idiootti rakastaa kumppania enemmän kuin omia lapsiaan. Sellaisen henkilön voisi viedä saunan taakse ja lopettaa kelvottomana yksilönä.

Mitä ihmettä sinä horiset? Kauhea aggressio siitä, jos joku kokee jollain lailla jonkin asian.

Mene itte sinne saunan taakse vääntämään kättä ittes kanssa. Kumpi voitti? Kumpi voitti!

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tää kysymys on typerä. Mieheni on elämäni tärkein ihmissuhde, meidän onnellinen liitto on lastemme onnellinen lapsuus. Lapsia ja miestä rakastaa ihan eri tavalla, molempia yhtä paljon. Lasten takia uhraudutaan enemmän, tietenkin, kun ovat puolustuskyvyttömiä ja riippuvaisia vanhemmistaan.

No omat lapseni ovat kyllä aikuisia, eivätkä todellakaan puolustuskyvyttömiä tai minusta riippuvaisia. Silti antaisin edelleen oman henkeni tai terveyteni, jos he sen sijaan saisivat ne pitää.

Vierailija kirjoitti:

Jos pitäisi valita, että ampuisinko magnumilla lapselleni niskalaukauksen vai heittäisinkö akkani nälkäiselle susilaumalle, niin akka lähtis susille.

Noh - onhan se valintatilanne tämäkin.

Rakastan lastani enemmän kuin vaimoani, ja hänkin rakastaa lastamme enemmän kuin minua.

Kahta aikuista lastani tietenkin. Puoliso on eri asia. Rakastan häntäkin toki, mutta saman verran kuin itseäni. Me olemme molemmat uhrattavisa lastemme puolesta, mutta ei toisin päin. 

Vierailija kirjoitti:

Jos pitäisi valita, että ampuisinko magnumilla lapselleni niskalaukauksen vai heittäisinkö akkani nälkäiselle susilaumalle, niin akka lähtis susille.

Jos nämä olisivat joidenkin käänteiden kautta ainoat jäljelle jääneet vaihtoehdot, oma mieheni valitsisi varmasti samoin. Sen sijaan ex-miehestäni en olisi ihan varma. Kyllä joutuisin ihan tosissani jännittämään, lähteekö lapsemme vai hänen uusi puolisonsa.

Nuo ei ole vertailukelpoisia, eli vastauksen tulisi olla että molempia yhtä paljon.

Sen sijaan minulla oli avovaimo joka kolme kertaa suhteen aikana kysyessäni että ketä hän rakastaa eniten maailmassa, vastaukseksi tuli edesmennyt sukulaisen lapsi, hänen sisarensa, sekä edesmennyt kissa.

Minä olin vasta neljäntenä, ja silloinkin vasta sitten kun kysyin että mihin minä mahdun. Minua hän ei olisi muutoin edes maininnut.

Kolme kertaa kysyin muutaman vuoden välein ja kolmannella kerralla pakkasin laukut ja häivyin. Itsekkyys on ominaisuus jota ei voi parantaa.

Vierailija kirjoitti:

Enpä minä exää rakasta, mutta mun kolme lasta on ihan tärkeimpiä maailmassa. Vaikka ne jo aikuisia onkin.

M25

Nuorena olet sitten lapset tehnyt.

Parisuhde on aina vapaaehtoinen ja perustuu molempien osapuolten tahtoon. Ja jopa sattumaan, kun on satutti törmäämään ja päädytty yhteen. Parisuhde voi aina myös päättyä kertaheitolla, jos vaikka se toinen jättää sinut.

Oma lapsi on oma jälkeläinen, ihminen, joka on syntynyt sinusta, ainakin 17 ensimmäistä vuottaan sinusta riippuvainen lapsi, ja jonka huolenpidosta pitää huolta myös hormonaalinen toiminta.

Ihminen on häiriintynyt, jos pystyy asettamaan puolison lasta korkeammalle tai kykenee rakastamaan puolisoaan enemmän. Läheisriippuvuutta tai muuta ripustautumista vähintään. 

Tottakai rakastan lastani enemmän kuin mitään muuta/ketään muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde on aina vapaaehtoinen ja perustuu molempien osapuolten tahtoon. Ja jopa sattumaan, kun on satutti törmäämään ja päädytty yhteen. Parisuhde voi aina myös päättyä kertaheitolla, jos vaikka se toinen jättää sinut.

Oma lapsi on oma jälkeläinen, ihminen, joka on syntynyt sinusta, ainakin 17 ensimmäistä vuottaan sinusta riippuvainen lapsi, ja jonka huolenpidosta pitää huolta myös hormonaalinen toiminta.

Ihminen on häiriintynyt, jos pystyy asettamaan puolison lasta korkeammalle tai kykenee rakastamaan puolisoaan enemmän. Läheisriippuvuutta tai muuta ripustautumista vähintään. 

Olipas typoja ja autocorrectia, piti tietysti kirjoittaa mm. 18 vuotta, ei 17 😄

Vierailija kirjoitti:

Nuo ei ole vertailukelpoisia, eli vastauksen tulisi olla että molempia yhtä paljon.

Sen sijaan minulla oli avovaimo joka kolme kertaa suhteen aikana kysyessäni että ketä hän rakastaa eniten maailmassa, vastaukseksi tuli edesmennyt sukulaisen lapsi, hänen sisarensa, sekä edesmennyt kissa.

Minä olin vasta neljäntenä, ja silloinkin vasta sitten kun kysyin että mihin minä mahdun. Minua hän ei olisi muutoin edes maininnut.

Kolme kertaa kysyin muutaman vuoden välein ja kolmannella kerralla pakkasin laukut ja häivyin. Itsekkyys on ominaisuus jota ei voi parantaa.

Ehkä se on se kuuluisa autismi, mutta minusta tuo ei ole mikään loukkaantumisen aihe. Kysymys on toki itsessään huono, mutta jos nyt pakko olisi jotenkin matemaattisesti asia pyöräyttää, vastaukseni saattaisi olla samaan suuntaan. Rakastin ensimmäistä koiraani äärimmäisen paljon, se oli siinä elämäntilanteessa todella kaikki kaikessa. Äitini menee myös korkealle, samoin siskoni ja hänen lapsensa. He kaikki asettuvat jollain yleisellä rakkausmittarilla korkeammalle kuin puolisoni, jota tietenkin rakastan todella paljon, koko 20 vuoden yhteiselon ajalta. Voisin myös sanoa mieheni olevan tärkein ihmissuhteeni. Mutta tuollainen "ketä rakastat eniten maailmassa" on omituinen kysymys. Älä kysy sitä, jos et halua kuulla vastausta.