Voiko shokkioireet tulla vasta myöhemmin? Lapsen onnettomuus.
Pari päivää sitten lapsen käteen tuli avomurtuma. Siinä tilanteessa osasin toimia ihmeen järkevästi ja rauhallisesti vaikka poika itki ja huusi kuin syötävä. Ambulanssissa sairaalaan mulla oli edelleen ihmeen rauhallinen olo, mutta miehen kanssa kun tehtiin sairaalassa läpsystä vaihto niin mulle tuli yhtäkkiä sairaalan pihalla todella huono olo ja oksentelin kun odotin kyytiä kotiin. Kotona tuo koko tilanne pyöri koko ajan mielessä vaikka yritin ajatella muuta. Nyt jo helpottanut, mutta huomaan, että olen paljon tarkempi ja suojelevaisempi esikoista ja keskimmäistä kohtaan.
Kommentit (16)
Shokki on elimistön keino suojautua kivulta. Ei sulla oo voinu olla shokkia
Noin se on todennäköisempääkin, kun välitön vastuu väistyy. Vanhempana kuitenkin keskittyy täysillä oman lapsen turvallisuuteen ja mieli sysää omat tunteet taustalle.
Voi tulla ja usein tuleekin. Tai ainakaan ei huomaa olevansa shokissa/järkyttynyt tilanteen ollessa päällä, vasta kun stressi purkaantuu.
Siinä kun hokee itselleen superrauhallisena "olen täysin kunnossa, olen täysin kunnossa" niin saattaa jo älytä että nyt en muuten ole ihan tolkuissani.😄
Vierailija kirjoitti:
Siltähän tuo kuulostaa. Mitä tapahtui?
Kuopus oli jostain syystä saanut kaverin kanssa idean kiipeillä puussa. Ilmeisesti sitten oli saanut idean hypätä alas, mutta hyppy oli mennyt pieleen ja hän oli pudonnut käden päälle. Käsi oli kahdesta kohti murtunut ja toisesta kohdasta tuli luu ihosta läpi. Näytti todella ilkeältä.
Vierailija kirjoitti:
Shokki on elimistön keino suojautua kivulta. Ei sulla oo voinu olla shokkia
"sanalla tarkoitetaan myös esimerkiksi reaktiota äkilliseen henkiseen iskuun. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltähän tuo kuulostaa. Mitä tapahtui?
Kuopus oli jostain syystä saanut kaverin kanssa idean kiipeillä puussa. Ilmeisesti sitten oli saanut idean hypätä alas, mutta hyppy oli mennyt pieleen ja hän oli pudonnut käden päälle. Käsi oli kahdesta kohti murtunut ja toisesta kohdasta tuli luu ihosta läpi. Näytti todella ilkeältä.
Huh. Onneksi ei tullut niskoilleen. Toivottavasti hän paranee pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltähän tuo kuulostaa. Mitä tapahtui?
Kuopus oli jostain syystä saanut kaverin kanssa idean kiipeillä puussa. Ilmeisesti sitten oli saanut idean hypätä alas, mutta hyppy oli mennyt pieleen ja hän oli pudonnut käden päälle. Käsi oli kahdesta kohti murtunut ja toisesta kohdasta tuli luu ihosta läpi. Näytti todella ilkeältä.
Huh. Onneksi ei tullut niskoilleen. Toivottavasti hän paranee pian.
Onneksi ei. Oli paljon tuuria matkassa. En varmaan vieläkään tajua miten vaarallinen tilanne tuo on ollut. Jos jotakin hyvää, niin onneksi olin tuolloin kotona enkä asuntonäytöllä. Siinä olisi voinut kaverillekin tulla isompi hätä. Ja mun pojalle tottakai.
Sokki on verenkierron häiriö. Se ei sulle tule takautuvasti, koska sitä ohjailee autonominen hermosto.
Enempi tuossa on kyse mielen järkkymisestä, voisko puhua stressireaktiosta.
Sanni16kerava
Vierailija kirjoitti:
Shokki on elimistön keino suojautua kivulta. Ei sulla oo voinu olla shokkia
Niin. Sillä lapsella on varmaan ollu shokki mutta ei sulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltähän tuo kuulostaa. Mitä tapahtui?
Kuopus oli jostain syystä saanut kaverin kanssa idean kiipeillä puussa. Ilmeisesti sitten oli saanut idean hypätä alas, mutta hyppy oli mennyt pieleen ja hän oli pudonnut käden päälle. Käsi oli kahdesta kohti murtunut ja toisesta kohdasta tuli luu ihosta läpi. Näytti todella ilkeältä.
Kannattaa tämän jälkeen kieltää puussa kiipeily.
Ihmiset on kriisitilanteissa erilaisia. Minulla on tuo sama, eli tunteeni menee sivuun niin kauan kuin tarvitaan toimintaa kriittisten asioiden ratkaisemisen. Olen hiljainen, tyyni ja tehokas. Tunteet tulee myöhemmin.
Vieläkö nykytenavat osaa kiivetä puuhun? Ettei olis provo
Näin siinä käy. Esikoisemme vietiin aikoinaan ambulanssilla sairaalaan, olin itse rauhallisuus. Muutamaa viikkoa myöhemmin kuullessani hälytysajoneuvon äänen, alkoivat kyyneleet virrata. Silloin ei lapsellani onneksi enää ollut mitään hätää.
Voi tulla, ja hyvin usein tuleekin. Kun asian eteen pitää toimia nyt heti, niin silloin ihminen keskittyy siihen mitä pitää tehdä juuri nyt. Henkinen järkytys siitä mitä tapahtui iskee usein kaikkein pahiten vasta siinä vaiheessa kun ei enää ole pakkoa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltähän tuo kuulostaa. Mitä tapahtui?
Kuopus oli jostain syystä saanut kaverin kanssa idean kiipeillä puussa. Ilmeisesti sitten oli saanut idean hypätä alas, mutta hyppy oli mennyt pieleen ja hän oli pudonnut käden päälle. Käsi oli kahdesta kohti murtunut ja toisesta kohdasta tuli luu ihosta läpi. Näytti todella ilkeältä.
Kannattaa tämän jälkeen kieltää puussa kiipeily.
Ei, vaan kannattaa harjoitella hyppäämistä.
Siltähän tuo kuulostaa. Mitä tapahtui?