. . . <:3 )--- Syyskuunsissien LA / SU

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=&m=9846511&p=1&tmode=…

Olin eilen lääkärissä viikon kestäneen vatsataudin takia. En ole oksentanut vaan kamala ripuli vaivannut kamalan mahakivun kera. No ohjeita noudatten olen syönyt ja juonut ja kuitenkin sitten olin päässyt kuivumaan. Onneksi en niin paljoa, että olisi pitänyt tippaan laittaa. Samalla löytyi taas pissatulehdus, tällä kertaa entistä pahempi. Lääkekuurilla siis TAAS. . .



Muuten olo on ihan ok. Juuri söin aamupalan minkä lapset olivat laittaneet ja höpötin puoliksi kiukuttelevan äijän kanssa joka sitten viime yönä päätti nukkua alakerrassa. . . Olin kuulema käskenyt jäädä sinne, ja peeaskanmarjat! No sama se, pääsipä tuo nuorin kaikkuun, kun näki taas pahaa unta ja olisi halunnut mut viereensä nukkumaan. Sanoin etten mahdu niin toinen söpösti sanoi et voinhan mä lattialla nukkua : )



Siinä kuulumisia näin lyhykäisesti.



PippuriMamma & " MatiasMatilda" 15+6

Hieman kansainvälisyyskasvatusta...





Japanilainen ja lappalainen siemailivat tunturissa ystävyyden maljoja.



Sekaisin heiteltiin niin sakea kuin votkaakin. Vaikka molemmat perusluonteeltaan rauhallisia ja kohteliaita ovatkin, jossakin vaiheessa ryypiskelyä miesten välille sukeutui riita, joka riistäytyi käsikähmäksi.



Japanilainen kumautti ensin. Lappalainen heräsi tunnin päästä ja kysyi:

- Mikä se oli?

- Se oli karatelyönti, se on sieltä meiltä päin, japanilainen kertoi.



Tappelu jatkui ja japanilainen kumautti uudestaan. Lappalainen heräsi tunnin päästä ja kysyi.

- Mikä se oli?

- Se oli karatepotku, se on sieltä meiltä päin, japanilainen kohteliaasti kertoi.



Kahina jatkui ja lappalaisenkin isku osui. Japsi heräsi kahden päivän päästä teholla ja kysyi:

- Mikä se oli?

- Hiacen tunkki. Sekin on sieltä teiltä päin, Lapin äijä valisti.

Pikasesti tulin moikkaamaan.Huomenna yritän päästä lukemaan pinot ja kommentoimaan.

Meille on n 3 tunnin päästä tulossa vieraita ja pitäis vielä siivota vaikka mitä :O Ja sen lisäksi tehdä tarjottavia.



Omaa napaa: pikkasen alkanu tuntumaan iltaisin ja aamuisin liikettä masussa ku makaan sängyssä.Mutta ei vielä niin kamalan selviä liikkeitä,että niitä voi 100% varmuudella niiksi sanoa.



Näin unta,että olin synnyttämässä ja just ennen sitä hetkeä ku piti alkaa ponnistaa vauva kääntyi sivuttain masussa.Ja vauvan jalat ja pää näkyi ihon läpi ku punki siellä itseään ympäri.Kätilö sano,että tää johtuu siitä ku mulla on niin iso kohtu.Sitte jouduin sektioon jota pelkäsin todella paljon.Leikkaussalit oli täynnä ja mulle tehtiin sektio käytävällä.Piti vaan odottaa miestäni paikan päälle ku oli työmatkalla Pariisissa.



Onneks heräsin ennen ku alkoivat leikkaa;)



mutta nyt jatkaa tätä kaaoksen raivaamista.



Aurinkoa elämään kaikille.



AuringonTytär rv 14+6

Mut laiskottaa ja väsyttää. Nousin jo 6 aamulla, enkä saanu tietenkään enää unta.



Ehkä mä oottelen iltapäivään kun mies tulee, niin se saa vähän tiskata ja siivota :) *hyvä suunnitelma*



Dumle toivottelee myös aurinkoa päivään!

Menin aikaisin nukkumaan, kun väsytti niin pirusti. Heräsin yli tunti sitten ja nyt ei väsytä enää ollenkaan...



Pirpsulle suuret pahoittelut keskenmenosta! :( Kyllä pisti vihaksi sinun saama kohtelu sairaalassa. Jaksamisia kovasti toivon!



emmaliinalle onnea tuleviin häihin! :)



umalle jaksamista migreenin kanssa!



leannalle ja Vaniljalle tervetulotoivotus!



levinia ja Berry: Hyvä, että teillä ei enempää kovia vuotoja enää ole ollut! :)



dumle: Onnittelut siskontytöstä! :)



Buuffa kyseli sokerirasituksesta. Itse kävin siis ke. Jano oli jonkinasteinen, kun piti olla 12 h juomatta. Verinäytteitä otettiin yhteensä 3, kaikki kyynärtaipeesta. Ensin paastinäyte, sitten piti juoda n. 2 lasillista sokerilitkua (yök, siitä tuli huono olo n. 10 minuutiksi), sitten 1 h odottelua, uusi näyte ja taas 1 h odottelua ja viimeinen näyte.



Omaan napaan ei sitten niinkään hyvää. :( Oon tällä hetkellä ihan masentunut. Torstain np-ultrassa saatiin sikiön niskaturvotusarvo selkeästi yli " sallitun" . Maanantaina istukkanäytteeseen. Taas. Esikon kanssa kävin ja oli sen verran ikävä kokemus, etten olisi halunnut uudestaan. Mutta eniten surettaa se, että taas on hirveä pelko persiissä, jos vauva todetaankin pahasti vammaiseksi tms. En voi kestää ajatusta, että pitäisi jotain ratkaisuja sitten miettiä. :' ( Tuntuu niin saa**nan epäreilulta, että kaikki paska miedänkin tarttee jaksaa. Esikon kanssa sama pelko, sitten se, että esikko melkein kuoli synnytyksen jälkeen, sitten tuulimuna ja taas tämä. Kyllä mä nyt hel**tti olen kovan käden kautta tullut hyvin tietoiseksi siitä, ettei lapsia tehdä, ne saadaan, mutta mikään muistuttelu ei vaan tunnu riittävän... Itkettää niin. Huoh, anteeksi purkaus.

No, sokerirasituksen tulokset oli sentään ok, ei ollut mitään häikäntapaistakaan, ihan normaalit arvot. Ultrassa lohdullista oli se, että nenäluu näkyi, mitat vastasi kaikki täysin toisiaan (raskauden kesto pidemmällä kuin menkoista laskettuna, mutta la ei muutettu) ja rakenteet näytti hyviltä.

Vaan mä lähden tästä taas itkeskelemään, ehkä uni tulee ja pelastaa alakulolta tai sitten ei. Viime yönäkin painajaisia aiheesta näin...



Epätoivoinen Tuutis ja Masuli rv 13+5

Täällä ollaan herätty jo kello 6 kun tyttö taisi nähdä jotakin painajaista ja kovasti itkeskeli eikä halunnut enää sen jälkeen nukkua. Nyt kun lastenohjelmat alkoi niin on minullakin vähän aikaa koneella olla:)



Perjantaina kävin siis jo 3 kerran ultrassa lyhyen ajan sisään ja nyt voi sitten ruveta nauttimaan raskaudesta hyvillä mielin. Eli kaikki on hyvin ja kovat alavatsakivut johtuvat vain kohdun kasvusta. Osittain myöskin leikkauksella suoritettu edellinen synnytys siihen kuulemma näyttäisi vaikuttavan. Jotkut kiinnikkeet kuulemma kiristyy hiukan liikaa ja se aiheuttaa näitä valtavia kipuja. Gyne oli sitä mieltä että tulen kuulemma kärsimään näistä kivuista koko raskauden ajan ja loppuvaiheessa ne saattavat vielä pahentua.



Toisekseen mitään hyytymää ei kohdusta löytynyt, se oli vain leikkaushaavan arpi mikä ultrassa näkyi. Uskomatonta että ensimmäisen ultran tehnyt terkkari ei sen vertaa ole papereitani katsonut että esikoinen syntyi suunnitellulla sektiolla perätilan takia. Ja myöskin ensimmäisessä ultrassa löytynyt kysta oli " väärä hälytys" eli kyse oli vain follikkelista jonka on kuulunut ollakin siellä.



Oli tosi helpotus päästä kunnolla gynelle joka osasi katsoa miten asiat oikein ovat. Olin jo päässäni miettinyt vaikka minkäläistä ongelmaa vatsakipujen takia, koska terkkarit niistä niin huolissaan olivat ja passittivat jos jonkinlaiseen kokeeseen. Labratulokset siis kaikki näyttivät negaa joten senkään puolesta ei mitään epäselvyyttä sitten ole.



Nyt siis voin hyvillä mielin nauttia tästä raskaudesta. Ja vatsakivutkin ovat jo muutaman päivän olleet poissa, että hyvältä tuntuu:)



Jotain kyselyjä on ollut asumisesta.. Asutaan nyt siis rivitalossa(3h+k+sauna) Syksyllä pitää sitten varmaan ruveta uutta asuntoa etsimään kun perhe kasvaa. Meillä kun nuo makuuhuoneet on sen verran jo nyt et ihan hirvittää miten syksyllä saadaan vauvan kaikki tavarat mihinkään mahtumaan.



Vauvan tavaroista puheen ollen. Esikoiselle hankitut vauvatavarat on vieläkin säilössä joten mitään ei onneksi tarvitse hankkia tulevaa vauvaa varten. Se on vielä vähän epävarmaa otanko äitiyspakkausta kun esikoiselta pakkauksen osa vaatteista jäi kokonaan käyttämättä. Että luultavasti otan nyt avutuksen rahana.



Mutta nyt on lopetettava... tyttö huutaa potalle pääsyä:)



Mukavaa kevätpäivää kaikille!!!



Emmuska rv 13+5

Sulla on sitten rankat viikot edessä! Kovasti voimia ja jaksamista. Todennäköisesti kaikki on ihan ok, mutta tuo epävarmuus on varmaan ihan järkyttävää. Ja voin kuvitella, että istukkanäytteen ottokaan ei ole mikään miellyttävä kokemus.



Eilisen räntäpäivän jälkeen ihana herätä auringonpaisteeseen! Mies on viikonlopun reissussa, eli lähdetään kohta lasten kanssa ulkoilemaan ja käydään äänestämässä.



Olen muuten kirjoittanut kaikista kolmesta lapsesta raskausajan päiväkirjaa tietokoneelle. Eilen sitten printtasin nuo vanhat päiväkirjat ja aloitin tälle neljännelle omansa. Hauska lukea fiiliksiä eri raskauksissa. Mulla kaikki raskaudet ovat olleet oireiltaan ja jaksamiselta samantyyppisiä, toivon, että tämäs neljäskin! Nyt toki huomaa, että ei voi lepäillä ja nukkua samalla tavalla kuin esim. ekaa tai tokaa odottaessa. Mutta tyttö- ja poikaodotukset eivät ole olleet erilaisia. Oletteko muut kirjoitelleet päiväkirjaa?



Mukavaa vaalipäivää! Kai sitä pitää illalla seurailla telkusta, kun julkistetaan ennakkoäänten tulokset jne. Uurnille vaan kaikki vaikuttamaan!



apinaemo, tänään tasan 15 viikkoa

Olipa Tuutupiitä koeteltu rankalla kädellä :( Koitahan jaksaa tallustaa etiäpäin. Päivä kerrallaan :)



Täälläkin oli vähän levoton yö, vaihteeks. Mahaa koski aika kovasti ja pari tuntia kieriskelin sängyssä, ramppasin juomassa ja vessassa ja taas sänkyyn.. Onneks sentään sain nukuttua lopults kahdeksaan asti.



Mies tuossa tiskaa ja häärää, siivota yrittää ;) Kai munkin pitäis mennä avuks.



Sisko tosiaan sai eilen aamulla tyttösen 3670g ja 50cm. Hieno homma, esikoispoika vajaa 3v. Harmi kun ei pääse sairaalaan jo kattomaan, sitten kotia mennään, kunhan ensin hengähtävät :)



Päivän plussa on se että me saadaan tänään tiskikone!! Mää oon niiiiin kyllästyny tähän ainaiseen tiskaukseen.. Pieni miinus siinäkin on, kun mies joutuu hakemaan sen Kuopiosta asti (saa kaverilta halvalla), siinähän menee sit koko päivä :/ Muutenkin nää yhteiset ajat kortilla.



Mutta nyt vaatetta niskaan ja siivoomaan!



Dumle rv 13+3

Esikoisesta en kirjottanut mitään, en edes älynny. Nyt sit aloin kirjottamaan heti alussa, ihan mielenkiintosta seurata jot tässäkin vaiheessa, mitä silloin alussa tapahtuikaan ja kuinka sitä pahoinvointia kirosikaan ;D

Viikonloppu mennyt rauhallisesti.. Eipä sen ihmeempiä ole tapahtunut!

Nyt käytiin koko porukka kävelyllä ja käytiin samalla reisulla äänestämässä.. Aikas ihana ilma! Joskin märkää..

Nyt kun päästiin kotiin, vauva heräsi ja alkoi melskaamaan, hyvin maistui uni ulkoilulenkillä.. =)

Nyt sitä kai pitäisi kuoria perunat laatiikkoa varten, jotta saadaan pötyä pöytään vielä tänään..



Piiu ja 007 rv 17+2

Käytiin tänään miehen kanssa mielenkiintoinen keskustelu läpi *huh huh* No kai sitä välillä pitää purkaa tunteitaan, puolin ja toisin. Tuntuu että näin intin aikana, kun nähdään harvemmin, syntyy useammin jotain kärhämää. Ikävä kai aiheuttaa..



Hetki myöhemmin sitten tehtiin vauvalle hankintoja katsellen netissä ja mies sanoi mun olevan niin kovin seksikäs raskaana ollessani - ihan kiva kuulla :D Olo onkin aika hehkeä ja hyvinvoiva, etenkin kun ummetus ei enää paljoa vaivaa. (kyllä se totuus jaksamisesta taas tulee esiin, kunhan työviikko alkaa ;)



Mies lähti hakemaan meille sitä pesukonetta, JIPII, mutta tulee sitten vasta illalla kotia..



Tyttöseni oli päässyt tänään papan kanssa katsomaan siskon vastasyntynyttä, kyllä oli maireeta tyttöä kotiin tullessa ja niin pieni oli kuulemma vauva ollut, ihana.



Ihana olikin saada jo tyttö kotiin :) Kaksi yötä oli papalla, eilen kävin sitä jo siellä moikkaamassa, muttei lähteny mun matkaan ollenkaan ;)

Näin viikonloppuisin tahtoo mun kirjoittelut jäädä vähän vähille, kun mies on vain silloin kotona. Ei malta käydä koneella ollenkaan...



Dumlelle onnea siskon tytön syntymisen johdosta!



Tuutupii: Toivottavasti istukkanäyte on on ok ja kaikki on hyvin. Paljon voimia ja halauskia odotellessa!!!



Mulla migreenit olleet taas muutaman päivän vaihteeks parempia. Kärtynen olen ollut senkin edestä. Oikeastaan olen ollut koko raskauden ajan ku perseeseen ammuttu karhu. Mieskin ihmetellyt sitä. Tulee aina huudettua ja hermostuttua sille ilman syytä ja sit on paha mieli. Varsinkin kun mies on kotona vain viikonloppuisin, niin tuntuu niin ahistavalta riidellä noina harvoina yhdessä olon hetkinä. No toivottavasti tilanne rauhottuu mun osalta. Onneks mies on aika ymmärtäväinen ja saadaan aina pian sovittua asiat.



Kovasti odottelen jo liikkeitä. Tulis tää raskaus todellisemmaks. Vielä ois kuukausi rakenneultraankin... Odottavan aika on pitkä. Varsinkin kun on päivät kotona sairaslomalla. Olen ollut jo kohta neljä kuukautta ja loppua ei näy. Ennen äitiyslomaa en pääse ollenkaan töihin. Välillä tuntuu et tulee mökkihöperöks. Odottaa vaan viikonloppuja ja miehen paluuta kotiin. Onneks tämä " viikonloppusuhe" päättyy reilun kahen kuukauden päästä kun mies valmistuu vihdoin.



Mukavaa sunnuntai-illan jatkoja kaikille!



Uma81 14+2