Ensimmäinen lapsi tulossa ja mies etääntyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minun mieheni myös halusi yhdessä vaiheessa, että hän saisi "vanhan elämänsä" takaisin, kun ei voinut mennä kaverinsa luokse saunomaan lapsen synnyttyä. Suutuin silloin ihan kunnolla, eikä asiaan enää palattu. "

Miksi ei voinut? Osa vanhemmaksi kasvamista on juuri se että ne omat prioriteetit elämässä alkavat ihan omasta tahdosta muuttua, ei että joku muuttaa ne käskystä ja kiukuttelemalla. 

 

Sillä, miten mies käyttäytyy lapsen synnyttyä, on pitkäkestoinen vaikutus avioliittoon. Yhdessä pohjoismaassa tehtiin aikoinaan tutkimus ja ihmisiltä kysyttiin milloin avioliitto alkoi mennä pieleen. Moni nainen kertoi jääneensä täysin yksin avuttoman ja itkevän pikkuvauvan kanssa, kun mies jatkoi entistä elämäänsä ja lähti monena iltana treeneihin

Täh? Ei ole, mutta jos mies pakoilee vastuuta lasten hankinnan jälkeen niin jälkiä saattaa olla vaikeaa tai mahdotonta korjata myöhemmin.

Mies tajuaa että perheeseen on syntynyt vauva sitten, kun hänen toinen lapsi on noin 2-vuotias. Kolmannen kanssa osallistuu jo suunnilleen vauvasta asti, ja maksaa taloudellisesti puolet. Ehkä sit neljännen kanssa jo raskaudesta asti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minun mieheni myös halusi yhdessä vaiheessa, että hän saisi "vanhan elämänsä" takaisin, kun ei voinut mennä kaverinsa luokse saunomaan lapsen synnyttyä. Suutuin silloin ihan kunnolla, eikä asiaan enää palattu. "

Miksi ei voinut? Osa vanhemmaksi kasvamista on juuri se että ne omat prioriteetit elämässä alkavat ihan omasta tahdosta muuttua, ei että joku muuttaa ne käskystä ja kiukuttelemalla. 

 

Sillä, miten mies käyttäytyy lapsen synnyttyä, on pitkäkestoinen vaikutus avioliittoon. Yhdessä pohjoismaassa tehtiin aikoinaan tutkimus ja ihmisiltä kysyttiin milloin avioliitto alkoi mennä pieleen. Moni nainen kertoi jääneensä täysin yksin avuttoman ja itkevän pikkuvauvan kanssa, kun mies jatkoi entistä elämäänsä ja lähti monena iltana treeneihin, kaljalle, tapaamaan kavereitaan, vanhempiaan jne.

Tietenkin se menee pieleen jos vain toinen menee. Mutta se ei mene pieleen jos molemmilla vanhemmille annetaan mahdollisuus aina vuorollaan ja kohtuullisissa määrin elää myös omaa aikuisen elämää.

Vierailija kirjoitti:

Useimmiten se on nainen, joka hinkuu sitä vauvaa, mies ei niinkään halua. Panee sitten paksuksi ihan vaan naisensa mieliksi. Tulee mitä tulee.

Onneksi ikää on jo sen verran, ettei kukaan tule enää kinuamaan, että pitäisi lapsi tehdä. Huh huh, onneksi vältyin isyydeltä. Pääsin luovimaan elämässä silleen, etten päätynyt jotain lasta elättämään. Onneksi ei ole tarvinnut. Sehän siitä kaikesta olisi vielä puuttunut. 

Mutta äitisi ja isäsi ovat olleet autuaita.

No meillä se meni niin että mies ei tullut kertaakaan mukaan neuvolaan raskausaikana, ei myöskään niille synnytysvalmennus/vanhemmuuskursseille eikä synnytykseen. Voitte vain arvailla kuinka paljon osallistui vauvan hoitoon kun vauva syntyi. Piti varpajaiset kun olin sairaalassa. Loppuillan oli puhelin kiinni ja viimeisin tieto että oli jonkun naisen seurassa silloin.

Vierailija kirjoitti:

Ei minunkaan mieheni halunnut minun mahaani kosketella tai sille jutella, mutta kyllä hän oli sitten aivan myyty kun vauva syntyi ja sai hänet ensikertaa syliinsä.

Meillä aikoinaan esikoiselle soitettiin musiikkia ennen syntymää, mm Vivaldia. 

Eläinkunnassa nämäkin asiat menevät viisaammin. Esim. kissat, niin uroksen ei tarvi muuta kuin astua naaras tiineeksi ja jatkaa omaa elämäänsä ja saattaa monet naaraat tiineiksi. Emokissa sitten synnyttää ja huolehtii poikasista vähän aikaa, jonka jälkeen vieroittaa pennut. Pennut ovat kasvaneet nopeasti ja pystyvät vieroituksen jälkeen elämään itsenäisesti ilman turhia murheita.

Ihminen puolestaan on pöljä otus, ihan se luomakunnan se kaikista pöljin. Hirveästi se on keksinyt kaikenlaista ja ihan tekemällä tehnyt ongelmia ja haasteita ympärilleen. Elämän pitää olla mahdollisimman vaikeaa kaikin puolin. Rennosti ei osaa koskaan mitään ottaa. Turha kiire ym. paska on koko ajan jatkuvasti läsnä. Ihminen on tyhmyyteensä nähden aivan liian sitkeä ja pitkäikäinen otus. 

Vierailija kirjoitti:

Eläinkunnassa nämäkin asiat menevät viisaammin. Esim. kissat, niin uroksen ei tarvi muuta kuin astua naaras tiineeksi ja jatkaa omaa elämäänsä ja saattaa monet naaraat tiineiksi. Emokissa sitten synnyttää ja huolehtii poikasista vähän aikaa, jonka jälkeen vieroittaa pennut. Pennut ovat kasvaneet nopeasti ja pystyvät vieroituksen jälkeen elämään itsenäisesti ilman turhia murheita.

Ihminen puolestaan on pöljä otus, ihan se luomakunnan se kaikista pöljin. Hirveästi se on keksinyt kaikenlaista ja ihan tekemällä tehnyt ongelmia ja haasteita ympärilleen. Elämän pitää olla mahdollisimman vaikeaa kaikin puolin. Rennosti ei osaa koskaan mitään ottaa. Turha kiire ym. paska on koko ajan jatkuvasti läsnä. Ihminen on tyhmyyteensä nähden aivan liian sitkeä ja pitkäikäinen otus. 

Tämä on yhteiskunnan syytä. Tietyt asiat on "pakko" tehdä. Töissäkäynnit ym. Myös neuvolakäynnit on pakollisia tai sossu tulee synnytyksen jälkeen ottamaan lapsen pois pahimmassa tapauksessa. Eläimille ei sossuja ole. Ihan typerää touhua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se maha voi olla monen mielestä hyvin epämiellyttävän näköinen ja etenkin tuntuinen. Älä pakota koskemaan tai katselemaan sitä. Eikä se sikiö mitään puheesta ymmärrä, sinua varten se mahalle juttelu olisi eikä lasta. 

Ja haluaako mies oikeasti, varmasti itse lapsia vai oliko kyseessä vahinko? 

 

Sikiö tunnistaa äänet ja puhutun kielen.

 

Niin kerrotaan. Eli jos mies puhuu ääneen vatsan lähellä, vauva saattaa myöhemmin tunnistaa oman isän äänen. EIkö se ole kiva asia? Vastasyntyneeltä ei voi kysyä tunnistaako hän isän äänen, mutta vauvojen reaktioita on pystytty mittaamaan, jolloin asia todettu. Sitä on jännittävää ajatella.

 

Riittää miehen tavallinen puhe, ei tarvitse leperrellä ja lässyttää syntymättömälle vauvalle.

Vierailija kirjoitti:

Eläinkunnassa nämäkin asiat menevät viisaammin. Esim. kissat, niin uroksen ei tarvi muuta kuin astua naaras tiineeksi ja jatkaa omaa elämäänsä ja saattaa monet naaraat tiineiksi. Emokissa sitten synnyttää ja huolehtii poikasista vähän aikaa, jonka jälkeen vieroittaa pennut. Pennut ovat kasvaneet nopeasti ja pystyvät vieroituksen jälkeen elämään itsenäisesti ilman turhia murheita.

Ihminen puolestaan on pöljä otus, ihan se luomakunnan se kaikista pöljin. Hirveästi se on keksinyt kaikenlaista ja ihan tekemällä tehnyt ongelmia ja haasteita ympärilleen. Elämän pitää olla mahdollisimman vaikeaa kaikin puolin. Rennosti ei osaa koskaan mitään ottaa. Turha kiire ym. paska on koko ajan jatkuvasti läsnä. Ihminen on tyhmyyteensä nähden aivan liian sitkeä ja pitkäikäinen otus. 

"Ihminen on tyhmyyteensä nähden aivan liian sitkeä ja pitkäikäinen otus."

Aion siteerata tätä jatkossa. Kaikkialla.

Ap, anna miehesi valmistautua lapsen tuloon omalla tavallaan !

"Eläinkunnassa nämäkin asiat menevät viisaammin."

Ihan turha vedota johonkin eläinkuntaan ja kissoihin. Luonnosta löytää kyllä loputtoman määrän aina kunkin väitteisiin sopivia esimerkkejä aina sen mukaan mitä haluaa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmiten se on nainen, joka hinkuu sitä vauvaa, mies ei niinkään halua. Panee sitten paksuksi ihan vaan naisensa mieliksi. Tulee mitä tulee.

Onneksi ikää on jo sen verran, ettei kukaan tule enää kinuamaan, että pitäisi lapsi tehdä. Huh huh, onneksi vältyin isyydeltä. Pääsin luovimaan elämässä silleen, etten päätynyt jotain lasta elättämään. Onneksi ei ole tarvinnut. Sehän siitä kaikesta olisi vielä puuttunut. 

 

Mutta äitisi ja isäsi ovat olleet autuaita.

 

No miten sen nyt ottaa. Äiti ei ollut likikään äitiainesta ja isä oli sekopää alkoholisti, joka kuoli kohta 30 vuotta sitten. Kumpikin heistä sai kotoaan paskan mallin. Se ukko, isäni, ei ikinä ajatellut mitään poikiensa parhaaksi. Me lapset oltiin kaikkea muuta kuin autuaita. En halunnut koskaan isäksi, ettei kirous vaan perkele jatku. Nythän me eletään vielä "paremmassa" maailmassa kuin missä itse sain lapsena kasvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minun mieheni myös halusi yhdessä vaiheessa, että hän saisi "vanhan elämänsä" takaisin, kun ei voinut mennä kaverinsa luokse saunomaan lapsen synnyttyä. Suutuin silloin ihan kunnolla, eikä asiaan enää palattu. "

Miksi ei voinut? Osa vanhemmaksi kasvamista on juuri se että ne omat prioriteetit elämässä alkavat ihan omasta tahdosta muuttua, ei että joku muuttaa ne käskystä ja kiukuttelemalla. 

 

Sillä, miten mies käyttäytyy lapsen synnyttyä, on pitkäkestoinen vaikutus avioliittoon. Yhdessä pohjoismaassa tehtiin aikoinaan tutkimus ja ihmisiltä kysyttiin milloin avioliitto alkoi mennä pieleen. Moni nainen kertoi jääneensä täysin yksin avuttoman ja itkevän pikkuvauvan kanssa, kun mies jatkoi entistä elämäänsä ja lähti monena iltana treeneihin, kaljalle, tapaamaan kavereitaan, vanhempiaan jne.<

Tietenkin se menee pieleen jos vain toinen menee. Mutta se ei mene pieleen jos molemmilla vanhemmille annetaan mahdollisuus aina vuorollaan ja kohtuullisissa määrin elää myös omaa aikuisen elämää.

Annetaa mahdollisuus? 

Onpa typerää jutella vauvalle joka ei kuule tai ymmärrä mitään vielä kun on naisen sisällä. Itse en suostuisi sellaiseen mutta koskettaa voin, seksiä voin harrastaa, halata voin ja muuten olla lähellä.

Tunnetusti suomi miehet etääntyy naisesta kun tajuavat mikä työ siinä on kun pitää alkaa vauvaa ja kotia hoitamaan. Jos nainen hoitaa vauvaa niin miehen pitää tehdä kaikki muut kotityötä mielestäni. Miehesi lähtee karkuun eikä ota vastuuta, veikkaan että haluaa erota.

Vierailija kirjoitti:

Eläinkunnassa nämäkin asiat menevät viisaammin. Esim. kissat, niin uroksen ei tarvi muuta kuin astua naaras tiineeksi ja jatkaa omaa elämäänsä ja saattaa monet naaraat tiineiksi. Emokissa sitten synnyttää ja huolehtii poikasista vähän aikaa, jonka jälkeen vieroittaa pennut. Pennut ovat kasvaneet nopeasti ja pystyvät vieroituksen jälkeen elämään itsenäisesti ilman turhia murheita.

Ihminen puolestaan on pöljä otus, ihan se luomakunnan se kaikista pöljin. Hirveästi se on keksinyt kaikenlaista ja ihan tekemällä tehnyt ongelmia ja haasteita ympärilleen. Elämän pitää olla mahdollisimman vaikeaa kaikin puolin. Rennosti ei osaa koskaan mitään ottaa. Turha kiire ym. paska on koko ajan jatkuvasti läsnä. Ihminen on tyhmyyteensä nähden aivan liian sitkeä ja pitkäikäinen otus. 

Hassu kommentti. Kissan tiineys kestää 2 kuukautta ja se vieroittaa pennut kolmen kuukauden iässä. Koko setti on siis alusta loppuun ohi noin viidessä kuukaudessa. Siitä selviää emo ilman apuakin.

Ihmisen jälkeläinen on täysin avuton useamman vuoden syntymästä eteenpäin. Siksi molemmat vanhemmat hoitavat sitä.

jotkut eivät pidä raskaana olevaa viehättävänä-maha ruma, rinnat-nännipihat rumat jne. sama just raskauden jälkeen.

toinen syy on mustasukkaisuus,huomio meneekin vaaville,ukkeli jää vähän osattomaksi,sivuun,ulkopuoliseksi.

tai tietoisuus,että nykyisin et viehätä ja et tule viehättämäänkään enää aikoihin,,se tauko kun inttiimiä ei ole.

ei koskaan halunnutkaan lapsia-painostettiinko hänet  isyyteen,jopa kiristäen.

varkain otetut -siemenet-

tai epäily ettei olekaan lapsen isä

tai riittämättömyyden tunne -mitä isyys-vanhemmuus pitääkin sisällään n 18 v ajan minimissään.

joutunut loukkuun,ansaan,kaduttaa

uusi kiikarissa ja on ansassa nykyisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään kokemuksia samantyyppisestä tilanteesta? Tai onko mies jollain muulla tavalla alkanut ottamaan etäisyyttä raskauden/vauvavuoden aikana?



Eilen tilanne suretti erityisesti: valmistauduttiin vauvan tuloon laittamalla hoitopöytä ja autoon turvaistuin. Päivän päätteeksi mies oli ihan hiljainen eikä häneen saanut oikein kontaktia. Kertoi sitten lopulta, että on surullinen siitä, että hänen elämänsä on "tällaista". Ei osannut kertoa, millaista päivää olisi toivonut, mutta selkeästi nämä kotona valmistautumiset koki epämiellyttäväksi. Miten tässä tilanteessa voi häntä auttaa? vai pitääkö vaan keskittyä itseen ja vauvan hyvinvointiin? Huomaan stressaavani miehen tilannetta enemmän kuin esim. synnytystä... 

eikö tiennyt mihin ryhtyy

Vierailija kirjoitti:

Se maha voi olla monen mielestä hyvin epämiellyttävän näköinen ja etenkin tuntuinen. Älä pakota koskemaan tai katselemaan sitä. Eikä se sikiö mitään puheesta ymmärrä, sinua varten se mahalle juttelu olisi eikä lasta. 

Ja haluaako mies oikeasti, varmasti itse lapsia vai oliko kyseessä vahinko? 

sikiön aivot rekistöröi ,musiikin, matemattiset kaavat, tunnistaa kuka on kukin puheäänet kun syntyy. siksi pitäisi soittaa erityisesti musiikkia ja klassista sellaista sikiölle. näistä iät ajat tehty tutkimusta. 

Hoitopöytä ja turvaistuin kertoivat, että totta se on, perheeseen tulee tunkeilija. Voisiko ajatella että se on oma rakas lapsi vai onko muutos pelkästään ikävä?