Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
On katto pään päällä, ruokaa ja (pienehkö) palkka, mutta silti tekee joka päivä mieli päättää päivänsä. Onko muita?
21.04.2025 |
Joka ilta sen nukkumaan mennessä tiedostaa ja se puskee päälle.
En tule koskaan käymään kunnon lomalla. En tule koskaan asumaan sellaisessa asunnossa tai talossa jota haluaisin, vaan joka on pienin mahdollinen taloustilanteen sanelema pakko.
En tule koskaan ajamaan 'kivaa' autoa vaan tästä ikuisuuteen jotain pommia jonka seuraava katsastus on aina epävarma.
Ei tule koskaan olemaan sellaista päivää että olisin vain vapaa menemään minne huvittaa sen sijaan että olen käytännössä sidottu lähialueilleni +-200km.
Ei tule koskaan olemaan sellaista elämää, jossa tekisin muutakin arkena kuin kulkisin töihin ja kotiin, ja tekisin täysin sielutonta saman toistoa siellä töissä jokaikinen päivä.
Elämäni on käytännössä sitä, että olen orja joka kulkee työpaikan ja kodin väliä ja siitä saa palkkioksi sen, että saa käydä lisää työn ja kodin välillä.
Kommentit (46)
Ap on opettanut aivoilleen ihanan pikku helvetin. Tottakai elämä on ankeaa kun miettii mitä kaikkea tyhjänpäiväistä siitä puuttuu.
Sulla kuitenkin on koti, työ, toimivat raajat ja ilmeisesti naamakin, mitä ei voi kaikista palovamma- ja syöpäpotilaista sanoa.
Käytät elämäsi ruikutteluun ja märehdit pää perseessä. Ala tehdä jotain missä fokus on muissa ihmisissä. Vapaaehtoistyötä esim.
Ole hyödyllinen, älä vtun kiviriippa.
T. Minimieläkeläinen, joka tekee mitä opettaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko joku opintovapaa/vuorotteluvapaa / osa-aikatyö ja opiskelu mahdolinen? Muutaman opiskeluvuoden jälkeen kuva voi kirkastua.
Itseensä käpertyminen on pahinta mitä ihminen voi itselleen tehdä. Kuristaa itsensä kuoliaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olisko joku opintovapaa/vuorotteluvapaa / osa-aikatyö ja opiskelu mahdolinen? Muutaman opiskeluvuoden jälkeen kuva voi kirkastua.
Ap:llä siintää silmissä oma persereikä.
Vierailija kirjoitti:
Asioiden ei tarvitsisi olla noin.
Pitäisi järjestää laajoja lakkoja ja mellakoita.
Ääliö. Suomessa jokaisella on mahdollisuus kouluttautua ja päästä ihan hyviin ansiotuloihin. Paitsi hetkinen! Laiskuus ja joskus myös älykkyyden puute voivat olla tiellä. Ap:n tapauksessa molemmat taitavat olla tiellä, kun ei tee itse mitään tilanteensa muuttamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisko joku opintovapaa/vuorotteluvapaa / osa-aikatyö ja opiskelu mahdolinen? Muutaman opiskeluvuoden jälkeen kuva voi kirkastua.
Joku neropatti alapeukuttanut tämänkin rakentavan ehdotuksen.
On paljon ihmisiä, joille mikään ehdotus ei kelpaa. Olisivat tyytyväisiä vain, jos taivaaata tippuisi joka kuukausi iso kasa rahaa. Paitsi että oikeasti nämä valittaisivat sen jälkeenkin, koska se on heidän tapansa elää.
https://duunitori.fi/tyopaikat?search_also_descr=1&alue=ulkomaat&utm_so…öpaikat+-+Dynaaminen+kampanja&gad_source=1&gbraid=0AAAAADtB6Aki1UW_YQyTOdUh3MKhLGw6S&gclid=Cj0KCQjw2ZfABhDBARIsAHFTxGzDn2Fnk_0-x68l_LeoWMc6bulHZXipsQjc7R6ungPg-vWHZpHg2oMaAo0HEALw_wcB
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kuolemassa syöpään, jäin henkiin. Elämä on parempaa, kun keskittyy hyvään. Oikeasti.
Ongelma on sun pään sisällä.
Mitäs silloin tehdään kun päässä on ongelma?
Naiset varaa lääkäriajan, miehet alkaa miettiä itsaria.
Oma valinta.
Naiset elää kauemmin ja hyvää elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko joku opintovapaa/vuorotteluvapaa / osa-aikatyö ja opiskelu mahdolinen? Muutaman opiskeluvuoden jälkeen kuva voi kirkastua.
Joku neropatti alapeukuttanut tämänkin rakentavan ehdotuksen.
On paljon ihmisiä, joille mikään ehdotus ei kelpaa. Olisivat tyytyväisiä vain, jos taivaaata tippuisi joka kuukausi iso kasa rahaa. Paitsi että oikeasti nämä valittaisivat sen jälkeenkin, koska se on heidän tapansa elää.
Ap:n ongelma ei ole olosuhteissa vaan lääketieteellinen. Sen nimi on depressio ja siihen saa hoitoa.
Opiskelu ei onnistu kun pää on noin tiltissä.
Lisäksi depressio pitkittyy ja syvenee, jos lähtee kuormittamaan aivojaan tuossa tilanteessa.
Kun ei ole tuloja ja säästöjä, pitäisi myös ottaa opintolainaa. Mitä järkeä tuollaisessa riskissä, kun pää on jumissa?
Siksi alapeukut.
On hyvä ja aloittaa nuppivikansa diagnosoinnilla ja hoidolla. Siinä ei ole mitään hävettävää. Depressio ei iske aivottomiin.
Minulla on asiat paljon huonommin ja kyllä, sama tunne on joka ilta ja lähes joka päivä.
Nyt minulla loppuivat säästötkin, tähän nykyiseen asuntoon ei ole enää varaa ja terveys prakaa vuosi vuodelta enemmän. Olen siis ottanut ensimmäisen askeleen. Katkaisin yhteydet, lopetin harrastukset, en enää juurikaan syö, en liiku ja 18 tuntia päivästä vain makaan. En minä tätä toivonut, mutta suurimmalta osalta olen itseni tähän ajanut. Mikään apu ei auta, eikä ihmekonstia ole. Tätä tämä vain on, enkä minä jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asioilla on aina kaksi puolta, sinä olet valinnut katsoa elämääsi negatiiviselta puolelta.
Saman voisi kuvailla näin:
On katto pään päällä, moni asuu kadulla talvellakin.On työpaikka josta saa palkkaa jolla saa sen katon pidettyä pään päällä ja ostettua ruokaa jolla saa mahansa täyteen. Suomessa on satoja tuhansia työttömiä joilla on asiat huonommin. Ei tarvitse käydä leipäjonossa vaan pystyy ostamaan tuoretta ruokaa joka viikko. Työssä käymällä saa yhteiskunnan arvostusta eikä ole pahnan pohjimmainen ja kaiken lisäksi kerää eläkettä, ehkä saa jopa ilmaiseksi työterveyshuollon. Auto voi olla huono mutta maailma on täynnä halpoja autoja joita voi ostaa. On myös työkyky joten voi tehdä lisätöitä hetken aikaa että saa sen auton vaihdettua. On kirjoitustaito ja lukutaito eli voi opiskella lisää ja saada paremmin palkatun työn.
Elämä on valintoja, valitse paremmin, se positiivinen puoli. Meitä on sato
Uskomattoman surkea viesti. Tuollaista kirjoittelevat ihmiset, jotka ovat saaneet leijua läpi elämän etuoikeutettuna. Mikä ihmeen ajatus on, että ei saa tuntea koskaan mitään negatiivista, koska Afrikassa joku lapsi juo kuravettä ojasta? Ilmeisesti siis kukaan täällä ei saa ikinä valittaa mistään. Ei ikinä, koska jollakin on aina asiat huonommin.
Kun ei ole edes autoa, työpaikasta puhumattakaan. Asunto on ja taloudellisesti pärjään,mutta olen aivan yksin, ei ketään. Sen takia mietin itsemurhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on sun pään sisällä.
Mitäs silloin tehdään kun päässä on ongelma?
Naiset varaa lääkäriajan, miehet alkaa miettiä itsaria.
Oma valinta.
Naiset elää kauemmin ja hyvää elämää.
Naisilla on Suomessa 2x enemmän itsemurhayrityksiä kuin miehillä.
Tosin toteutuneista itsareista 80% on miesten.
Minkä ikäinen olet ap? Vaikutat nuorelta, koska olet niin dramaattinen. Ei kukaan voi etukäteen tietää elämänsä kulkua.
Ala harrastuksena vaikka kasvattaa kasveja. Siemenpussit ja multa ei paljon maksa ja kasvun seuraamisesta saa sisältöä elämään. Tai mikä nyt sinua voisikaan kiinnostaa. Kun on tarpeeksi tekemistä vapaa-ajallakin niin ei juuri ehdi surra sitä mitä ei ole.
Minulla on ihan ok palkka ja päällisin puolin menee hyvin. Mutta velkaa on sellainen määrä, että mitään ei laskujen jälkeen jää ja kaikkea ei aina pysty maksamaankaan ajallaan. Ruokaan, hygieniatarvikkeisiin, vaatteisiin yms. jää hyvässä kuussa 200€. Pakko keskittyä elämän pieniin iloihin, vaikka välillä epätoivo iskee. Olen nyt nuori, mutta seuraavat 15 vuotta saan näitä maksaa. Jos siis saan pitää työni. Mutta elän päivä kerrallaan.
Siis nyt en ymmärrä. Itse tein monta vuotta töitä pienellä palkalla ja kyllä mä pystyin ihan hyvin tekemään kaikkea mukavaa ja matkustamaankin. Kyllä elämä oli (silloinkin) hyvää. Tietenkin kaupassa piti katsoa hintoja, mutta se on vain järkevää ja teen sitä edelleen, vaikkei sinänsä olisi edes pakko. Oisko sun ap mahdollista muuttaa vaikka lähemmäs työpaikkaa, säästyis auton kulut kun ei sitä tarttis ylläpitää.
Minusta pienellä palkalla voi oikeasti elää kivasti, vaatii vain että asunto edullinen ja pystyy kulkemaan pyörällä ja/tai julkisilla.
Vierailija kirjoitti:
Siis nyt en ymmärrä. Itse tein monta vuotta töitä pienellä palkalla ja kyllä mä pystyin ihan hyvin tekemään kaikkea mukavaa ja matkustamaankin. Kyllä elämä oli (silloinkin) hyvää. Tietenkin kaupassa piti katsoa hintoja, mutta se on vain järkevää ja teen sitä edelleen, vaikkei sinänsä olisi edes pakko. Oisko sun ap mahdollista muuttaa vaikka lähemmäs työpaikkaa, säästyis auton kulut kun ei sitä tarttis ylläpitää.
Minusta pienellä palkalla voi oikeasti elää kivasti, vaatii vain että asunto edullinen ja pystyy kulkemaan pyörällä ja/tai julkisilla.
Oma auto on pakollinen, jos haluaa tehdä muutakin kuin kyllästyä. Vain suurkaupungeissa voi autoton olla onnellinen. Minä ainakin joutuisin lopettamaan kaikki harrastukseni ilman omaa autoa, Kai sitä sitten voisi kasvattaa siemeniä ja olla onnellinen. Voi jeesus.
Jotain samanlaisia ajatuksia, mutta yritän pitää toivoa yllä vaikka edes deluluna että jotain parempaa tulee tapahtumaan koska en halua kuvitella tällaista elämää itselleni. Inflaation jälkeen mieli on ollut varsinkin synkkä.
Alue: Aihe vapaa
Asioilla on aina kaksi puolta, sinä olet valinnut katsoa elämääsi negatiiviselta puolelta.
Saman voisi kuvailla näin:
On katto pään päällä, moni asuu kadulla talvellakin.On työpaikka josta saa palkkaa jolla saa sen katon pidettyä pään päällä ja ostettua ruokaa jolla saa mahansa täyteen. Suomessa on satoja tuhansia työttömiä joilla on asiat huonommin. Ei tarvitse käydä leipäjonossa vaan pystyy ostamaan tuoretta ruokaa joka viikko. Työssä käymällä saa yhteiskunnan arvostusta eikä ole pahnan pohjimmainen ja kaiken lisäksi kerää eläkettä, ehkä saa jopa ilmaiseksi työterveyshuollon. Auto voi olla huono mutta maailma on täynnä halpoja autoja joita voi ostaa. On myös työkyky joten voi tehdä lisätöitä hetken aikaa että saa sen auton vaihdettua. On kirjoitustaito ja lukutaito eli voi opiskella lisää ja saada paremmin palkatun työn.
Elämä on valintoja, valitse paremmin, se positiivinen puoli. Meitä on satoja tuhansia ihmisiä jotka riemusta kiljuen ottaisimme sinun elämäsi. Älä väheksy sitä mitä olet saanut.