Mies ei suostu puhumaan koskaan
Minua vaivaa muutama loppujen lopuksi pieni asia parisuhteessa. Ne ovat paisuneet ja saaneet isot mittakaavat, koska mies ei suostu puhumaan asioita halki. Koen sen erittäin loukkaavana. Olen tiedustellut, koska olisi rauhallinen ja hyvä hetki hänelle ja kerron omista tuntemuksistani ja ajatuksista syyttelemättä. Keskustelu etenee niin, että mies joko hermostuu ja menee puolustelukannalle, tai alkaa syyttelemään minua ja yhtäkkiä häntä vaivaa joku asia minussa. Yritän sanoa, että totta kai hän saa kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan, mutta voidaanko hetki jutella tästä asiasta, mutta koskaan keskustelu ei etene.
Äsken kyselin, voimmeko jutella asioista. Olen aiemmin sanonut, että jos emme voi kommunikoida ja jutella ja selvittää asioita, en voi asua hänen kanssaan. Hän alkoi heti syytellä, että ei minun kanssa voi keskustella koska haluan riidellä jotta saisin syyn erota. Sitten kesken lauseen hän lähti sohvalle nukkumaan sanomatta mitään. Mielestäni tuo alkaa olla emotionaalista väkivaltaa lähentelevää käytöstä.
Kommentit (74)
Jos on seurustellut jo useamman puhumaan kykenevän miehen kanssa, on todella vaikea ymmärtää miestä, jonka kanssa ei voi käsitellä mitään puhumalla. Pienikin erimielisyys paisuu valtavaksi möykyksi, jos sitä ei voi käsitellä mitenkään. Jos ei saa ilmaista harmituksen tunteitaan, miten suhde voi edes kehittyä? Suhteessa sitä opetellaan ja opitaan yhdessä toinen toisiaan. Tämä on melko mahdotonta mykkänä.
Vierailija kirjoitti:
Jos on seurustellut jo useamman puhumaan kykenevän miehen kanssa, on todella vaikea ymmärtää miestä, jonka kanssa ei voi käsitellä mitään puhumalla. Pienikin erimielisyys paisuu valtavaksi möykyksi, jos sitä ei voi käsitellä mitenkään. Jos ei saa ilmaista harmituksen tunteitaan, miten suhde voi edes kehittyä? Suhteessa sitä opetellaan ja opitaan yhdessä toinen toisiaan. Tämä on melko mahdotonta mykkänä.
Silloin ette sovi toisillenne. Yksinkertaista.
Kokeile jotain uusia tapoja ei ihan Trumpin tyyliin mutta vaikka ruoaksi kuorimattomia perunoita ja keitettyjä kaloja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät nyt vaan harrasta puheita vaan tekoja. Sen olen tämän 36 vuotta kestäneen avioliiton aikana oppinut.
näin se on. Jos pakotat miestä puhumaan niin siitä ei seuraa kuin isompi sulkeutuminen. Kyllä mies puhuu sitten kun haluaa. Vähän mutta puhuu kuitenkin.
Tämä ei toimi.
Exäni oli tuollainen myös. Yritin puhua mitä tuntuu niin vastaus oli ärtynyt "minäminäminä", jota alkoi hokemaan. Haukkui narsistiksi ja lopulta häipyi autotalliin tai istui kädet puuskassa eikä edes katsonut kohti. Ihan järjetöntä vallankäyttöä. Jälkeen ajateltuna ihan sairas suhde oli viimeiset vuodet.
Ex siis käyttäytyi todella itsekkäästi kaikin tavoin eikä pystynyt selittämään miksi. Pimitti tietoja monista asioista, maksatti minulla laskut ja osti omilla rahoilla kaikkea. Vetkutteli ja väisteli tärkeitä asioita, joita piti hoitaa. Kaikki oli aina minun hoidettava. Vetäytyi koko kodin arjesta pois.
On jokseenkin vaarallista olla ihmisen kanssa, joka ei ilmaise ajatuksiaan koskaan. Olen katsonut true crimea viime aikoina ja usea "en olisi uskonut, niin hyvä perheenisä" on ollut tällainen juro ja mykkä ja on elänyt täysin kaksoiselämää. En sano, että tällainen olisi todennäköistä, mutta totuus on, että jos toinen ei ilmaise itseään ja kieltää sen myös kumppaniltaan leimaten kaiken keskustelun nalkuttamiseksi, on potentiaalisesti naiselle vaarallinen.
Jos toinen ei kerro omia ajatuksiaan niin eihän sellaista ihmistä loppujen lopuksi tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pakotat miestä puhumaan jos hän ei halua puhua? Hän on sitä tyyppiä joka ei vaan puhu. Jos et kestä sitä niin lähde pois.
Miten voi olla ihmissuhteessa, jossa ei puhuta? Siis miten käsitellään erimielisyydet, entä jos toiselle tapahtuu jotakin tai sairastuu vakavasti? Eikö silloinkaan puhuta mistään?
Entä jos se erimielisyys on miehen mielestä käsitelty jo sataan kertaan, mutta nainen nostaa sen aina vain esille, koska naisen mielestä miehen mielipide on väärä? Monelle naiselle asioista puhuminen on synonyymi sille, että mies sanoo naisen olevan oikeassa, oli sitten kyse hautapaikan valinnasta tai kesälomakohteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät nyt vaan harrasta puheita vaan tekoja. Sen olen tämän 36 vuotta kestäneen avioliiton aikana oppinut.
näin se on. Jos pakotat miestä puhumaan niin siitä ei seuraa kuin isompi sulkeutuminen. Kyllä mies puhuu sitten kun haluaa. Vähän mutta puhuu kuitenkin.
Tämä ei toimi.
Kyllä se mies puhuu, sitten kun haluaa. Tunteista puhuminen on miehelle usein vaikeaa. Kun pakottaa miehen keskustelemaan, se on oiva tapa kuohia mieheltä munat, mutta jatkakaa.
Itse puhun kyllä tunteistani ja mieheni kuuntelee sujuvasti. 😅 Meillä on todella hyvä parisuhde. Naiset on Venuksesta, miehet Marsista.
Minusta se riippuu aiheesta. Itse en aloita keskustelua silloin jos asetan rajoja. Esimerkkinä sellainen tilanne, että olin täysin kypsä siihen kun mies lähti aina viikonloppuisin harrastuksiin (siis koko viikonlopuksi), ja kotityöt jäivät minun harteilleni.
Ilmoitin, että hän saa joko olla sinkku ja käyttää viikonloput harrastaessa, tai hän voi olla parisuhteessa ja asua minun kattoni alla, mutta se tarkoittaa sitä, ettei joka viikonloppua huudella jossain muualla.
Ei tuosta tarvitse sen enempää keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät nyt vaan harrasta puheita vaan tekoja. Sen olen tämän 36 vuotta kestäneen avioliiton aikana oppinut.
näin se on. Jos pakotat miestä puhumaan niin siitä ei seuraa kuin isompi sulkeutuminen. Kyllä mies puhuu sitten kun haluaa. Vähän mutta puhuu kuitenkin.
Tämä ei toimi.
Kyllä se mies puhuu, sitten kun haluaa. Tunteista puhuminen on miehelle usein vaikeaa. Kun pakottaa miehen keskustelemaan, se on oiva tapa kuohia mieheltä munat, mutta jatkakaa.
Itse puhun kyllä tunteistani ja mieheni kuuntelee sujuvasti. 😅 Meillä on todella hyvä parisuhde. Naiset on Venuksesta, miehet Marsista.
Teillä on, mutta kaikilla ei ole. Ei exäni minua kuunnellut. Saatoin puhua eikä katsonut päinkään eikä kuunnellut. Ei sellainen, jolla on ns hyvä suhde voi tietää mitä on olla täysin itsekeskeisen ihmisen kanssa. Kun toinen ei yksinkertaisesti kuuntele eikä puhu kahteen vuoteen oikeastaan mitään niin eipä sille mitään voi. Ero oli helpotus.
Puhe on pelkkiä sanoja, sillä ei ole oikeastaan yhtään mitään merkitystä. Vasta teot merkitsevät, joten minusta puheeseen perustuva parisuhde olisi painajainen. Voisi luvata mitä vain, mutta mitään ei tarvitsisi pitää.
Naisen kannattaa ryhtyä lesboksi, jos haluaa koko ajan keskustella ja vatvoa tunteitaan.
Ei miehistä ole sellaiseen kuin poikkeustapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät nyt vaan harrasta puheita vaan tekoja. Sen olen tämän 36 vuotta kestäneen avioliiton aikana oppinut.
näin se on. Jos pakotat miestä puhumaan niin siitä ei seuraa kuin isompi sulkeutuminen. Kyllä mies puhuu sitten kun haluaa. Vähän mutta puhuu kuitenkin.
Tämä ei toimi.
Kyllä se mies puhuu, sitten kun haluaa. Tunteista puhuminen on miehelle usein vaikeaa. Kun pakottaa miehen keskustelemaan, se on oiva tapa kuohia mieheltä munat, mutta jatkakaa.
Itse puhun kyllä tunteistani ja mieheni kuuntelee sujuvasti. 😅 Meillä on todella hyvä parisuhde. Naiset on Venuksesta, miehet Marsista.
Ei tuo auta. Kyllä aikuisen miehen tulee osata kantaa vastuu sanoistaan ja teoistaan.
Niin no itselleni näitä keskusteluja on aika usein aloitettu myöhään illalla, kun olen jo puoliksi unessa ja ryhtymässä nukkumaan. Silloin en kyllä jaksa enää keskustella asioista. Toki jos vaikka etukäteen sovitaan joku rauhallisempi hetki, jolloin voidaan keskustella, niin kyllä silloin pitäisi pystyä puhumaan. Ainakin itselle on helpompaa, jos voi etukäteen valmistautua eikä yhtäkkiä pakoteta keskustelemaan vaikeista asioista.
Ketjusta näkee selvääkin selvemmin että vuonna 2025 suurin osa naisista ei edelleenkään ymmärrä sitä kuinka erilaisia miehet ja naiset pohjimmiltaan ovat, eikä sitä muuteta uusfeministisellä voimaantumisella, sokealla eroon kannustamisella tai pariterapioilla.
Surullista ajatella kuinka moni sinänsä hyvä parisuhde tai ydinperhe on paskottu sen takia, että naiset kannustavat toisiaan eroamaan sen takia kun monet miehet eivät yksinkertaisesti osaa ja siksi jaksa vatvoa, analysoida ja keskustella kaikista asioista. Tämä tulkitaan täysin virheellisesti välinpitämättömyydeksi ja rakkaudettomuudeksi.
Mies hakee ongelmiin mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja, ja jos ongelmaa ei ole niin diskuteeraaminen ei tunnu tarpeelliselta.
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta näkee selvääkin selvemmin että vuonna 2025 suurin osa naisista ei edelleenkään ymmärrä sitä kuinka erilaisia miehet ja naiset pohjimmiltaan ovat, eikä sitä muuteta uusfeministisellä voimaantumisella, sokealla eroon kannustamisella tai pariterapioilla.
Surullista ajatella kuinka moni sinänsä hyvä parisuhde tai ydinperhe on paskottu sen takia, että naiset kannustavat toisiaan eroamaan sen takia kun monet miehet eivät yksinkertaisesti osaa ja siksi jaksa vatvoa, analysoida ja keskustella kaikista asioista. Tämä tulkitaan täysin virheellisesti välinpitämättömyydeksi ja rakkaudettomuudeksi.
Mies hakee ongelmiin mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja, ja jos ongelmaa ei ole niin diskuteeraaminen ei tunnu tarpeelliselta.
Olisin ollut edes tyytyväinen, että ex olisi vastannut niihin esittämiini kysymyksiini, jos muuten ei osannut keskustella. Vain suuttui ja eikä puhunut mitään.
Viimeinen kysymys, jonka esitin oli "rakastatko minua" eikä siihen ex pystynyt vastaamaan. Homma oli selvä jo elein ja puhumattomuuden osalta ollut pitkään. Viimeinen kysymys sitten ratkaisi asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pakotat miestä puhumaan jos hän ei halua puhua? Hän on sitä tyyppiä joka ei vaan puhu. Jos et kestä sitä niin lähde pois.
Miten voi olla ihmissuhteessa, jossa ei puhuta? Siis miten käsitellään erimielisyydet, entä jos toiselle tapahtuu jotakin tai sairastuu vakavasti? Eikö silloinkaan puhuta mistään?
On parisuhteita, joissa keskustelu on todella minimissä. Esim. jos mainitsee puolisolle jostain oudosta vaivasta, niin puoliso sanoo vain, että mene lääkäriin ja hoida se. Eikä hän sitten halua kuulla asiasta enempää. Niin. Miksipä sitä haluaisi tietää enempää puolisonsa asioista...
Nojos se emäntä jo neöjättä keetaa mainitsee kyhmystä rinnasta mitä muutakaan voi sanoa jos ei ole lääkäri.akat haluaa vaan velloa ongelmassa, ukot ratkaista.
Vierailija kirjoitti:
On jokseenkin vaarallista olla ihmisen kanssa, joka ei ilmaise ajatuksiaan koskaan. Olen katsonut true crimea viime aikoina ja usea "en olisi uskonut, niin hyvä perheenisä" on ollut tällainen juro ja mykkä ja on elänyt täysin kaksoiselämää. En sano, että tällainen olisi todennäköistä, mutta totuus on, että jos toinen ei ilmaise itseään ja kieltää sen myös kumppaniltaan leimaten kaiken keskustelun nalkuttamiseksi, on potentiaalisesti naiselle vaarallinen.
Tämä!
Yritän ottaa itseä harmittavia asioita keskusteluun niin ensin tulee syvä huokaus ja sen jälkeen ärtynyt kommentti En jaksa yhtään kuunnella sun ainaista valitusta. Kaikki hänelle epämiellyttävät aiheet on mun valitusta. Pitäisi puhua vain kauppalistasta ja töistä. Ahdistaa!
Edes alapeukuttaja ei voi väittää suhdetta onnettomaksi kun he ovat onnellisia.