Järjestön IHASTUMINEN varattuun työkaveriin! Itsekin naimisissa
Miten tästä tunteesta pääsee irti? Yöunet menee.
Kommentit (385)
Tosiaan, tämä. Ap taisi lakata vastaamasta ketjuun jo kauan sitten.
Olisi kiva kuulla menikö tämä ap:lla ohi. Painin itsekin samantyyppisten haasteiden parissa viime keväänä.
Vierailija kirjoitti:
Otat etäisyyttä tai vaihdat työpaikkaa jos ei onnistu. Noita tulee ja menee.
No ei kyllä aikuisella pitäisi jatkuvasti tulla ja mennä niitä
Vierailija kirjoitti:
Vastaus ketjun alkuperäiseen kysymykseen; miettimällä että se varattu ihminen on siis varattu. Varattu. Siellä on lihaa ja verta oleva puoliso taustalla. Rakkaus, parisuhde, sitoutuneisuus, koko yhteinen elämä kaikkineen, kenellä mitäkin sisältäen.
Mistä sitä ulkopuolinen voi tietää, ollaanko yhdessä tottumuksesta vai onko siellä sitä rakkautta ja sitoutuneisuutta enää olemassa. Itse näen asian niin, että jos omasta parisuhteesta saa kaiken tarvitsemansa, niin ei tule ihastumisia toisiin ihmisiin. Ei ainakaan itselle. Ehkä siinä kannattaisi herätä tarkastelemaan oman suhteensa tilaa, jos päättömästi ihastuu toiseen ihmiseen, vaikka on kumppani kotona.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän mistä järjestöstä on kyse?
Olisko rapparit?
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko sinua se ajatus, että siellä todellakin on se erittäin todellinen, palavasti tunteva, ajatteleva, omaa elämänkumppaniaan rakastava ja syvästi sitoutunut puoliso olemassa? Jokapäiväisessä elämässä, joka aamu heräten samasta vuoteesta yhdessä. Tärkein, rakkain. Ymmärtänet siis kaiken mitä se pitää sisällään, vai oletko jotenkin seonnut? Mene siinä tapauksessa terapiaan. Erotomaniaan ja pakkomielteisiin on saatavilla ammattiapua. Kannattaa ajoissa tajuta tulla järkiinsä ja lopettaa turhien ja väärien tunteiden paisuttelu. Toisen oma on toisen oma, ei sinun.
Vai itsekeskeinen, emotionaalisesti manipuloiva räksyttäjä, johon yhteys on kuollut jo kymmenen vuotta sitten? Ihmiset elää jostain syystä kovin huonoissa suhteissa. Kaikilla ei ole sitä palavasti tuntevaa ja rakastavaa puolisoa kotona. Voi olla kämppis tai voi olla kylmä ja etäinen, joka ei vaan osaa erota.
Mitä kuuluu ap:lle? Haluaisin kuulla, miten tässä kävi. Vertaistukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kestä. En ole ap mutta fiilistelen tässä ketjussa samasta syystä. Taas takana päivä jolloin hakeuduimme toistemme seuraan ihan liikaa ja päivän päätteeksi molemmat lähtee omiin koteihinsa. Seuraavaan kertaan, milloin se onkaan! Tuntuu että olen jo ihan vihainen tästä kaikesta tunteiden myllerryksestä ja kaipauksesta joka ei nähtävästi tule toteutumaan.
Voi kunpa ihmiset osaisivat myös fantasioida siitä tilanteesta, kun vihdoin pettää ja asia paljastuu omalle puolisolle. Siitä tunnemyrskystä, kun näkee elämänkumppaninsa epätoivon ja musertumisen. Ja lähtemisen yhteisestä kodista. Kodin myymisestä ja muuttamisesta omaan koppiin.
Ja kuinka työkaveri ilmoittaa irtisanoutuneensa, koska huomasi juuri miten paljon rakastaa puolisoaan eikä halua enää leikkiä näin isoilla asioilla.
Tai sitten lähestyt flirttailevaa työkaveria ja saat kylmät pakit.Eli tuo on ihanaa tasan niin kauan kuin ajattele, että itsellä on mistä valita: koko maailma tarjottimella. Hyvä koti ja turvallinen parisuhde ja villit fantasiat ja ihku ihastuminen ja Ah saisipa sivusuhteen. Senkin tomppelit, sieltä tullaan maanpinnalle kovaa ja kolinalla ja kaikki hajoaa palasiksi sillä hetkellä kun ette jätä asiaa enää unelmien tasolle ja siksi suositus pitää työpaikka alunperinkin työpaikkana eikä saippuasarjana.
Minun mies ainakin ei katunut pettämistään, hän jopa jätti minut toisen naisen takia. Eikä ole katunut sen jälkeenkään. Olimme yhdessä 22 vuotta ja mies hankki sivusuhteen. Ei kaikki pettäjät petä sillä mielellä, että haluaisivat ainiaan vain syödä ja säästää sitä kakkua eli pitää sekä vaimon / miehen että sivusuhteen. Jotkut pettävät sillä mielellä, että jos se sivusuhde on parempi, niin vakikumppani jätetään, vaikka se vakikumppani kuinka musertuisi ja omakin elämä menisi ihan uusiksi.
Itselläkin on ollut tämän suuntaisia ongelmia näin kevään korvilla. En tiedä sekoittaako kevät hormonit vai mitä hittoa, mutta vatsanpohjassa muljahtaa aina, kun näen yhden työkaverin. Onneksi ollaan töissä eri osastoilla ja nähdään harvoin. Hävettää, jos hän huomaa asian, koska on tietenkin varattu. Huoh.
Muita kohtalotovereita?
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin on ollut tämän suuntaisia ongelmia näin kevään korvilla. En tiedä sekoittaako kevät hormonit vai mitä hittoa, mutta vatsanpohjassa muljahtaa aina, kun näen yhden työkaverin. Onneksi ollaan töissä eri osastoilla ja nähdään harvoin. Hävettää, jos hän huomaa asian, koska on tietenkin varattu. Huoh.
Muita kohtalotovereita?
Joo, meitä riittää. Älä kerro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin on ollut tämän suuntaisia ongelmia näin kevään korvilla. En tiedä sekoittaako kevät hormonit vai mitä hittoa, mutta vatsanpohjassa muljahtaa aina, kun näen yhden työkaverin. Onneksi ollaan töissä eri osastoilla ja nähdään harvoin. Hävettää, jos hän huomaa asian, koska on tietenkin varattu. Huoh.
Muita kohtalotovereita?
Joo, meitä riittää. Älä kerro.
Kerro mitä? Ai työkaverille, että olen ihastunut? No en todellakaan kerro varatulle, että haaveilen hänestä.
Meidän naisvaltaisella työpaikalla saadaan seurata livenä tilannetta jossa tahoillaan avioliitossa olevat perheelliset nainen ja mies ovat vispilänkauppaansa käyneet jo pidemmän aikaa. Kahvit, lounaat yms. viettävät yhdessä. Pikkujouluissakin olivat kuulemma koko illan kylki kyljessä. Arvailujen varaan on vielä jäänyt että mitä ovat puuhailleet, mutta leikkimielisiä vetoja lyödään taustalla ja seurataan meidän omia kauniita ja rohkeita :) Villeimmät juorut kulkevat jo ihan omissa sfääreissään. Voisivatko olla jopa ketjuun kirjoittaneita :) Pakko myöntää että hieman kaihotenkin heitä sivusta seurailee. Sitä ei tietysti tiedä ovatko tuskissaan kuten AP mutta kivalta 'leikiltä' näyttää ulospäin :)
Vierailija kirjoitti:
Meidän naisvaltaisella työpaikalla saadaan seurata livenä tilannetta jossa tahoillaan avioliitossa olevat perheelliset nainen ja mies ovat vispilänkauppaansa käyneet jo pidemmän aikaa. Kahvit, lounaat yms. viettävät yhdessä. Pikkujouluissakin olivat kuulemma koko illan kylki kyljessä. Arvailujen varaan on vielä jäänyt että mitä ovat puuhailleet, mutta leikkimielisiä vetoja lyödään taustalla ja seurataan meidän omia kauniita ja rohkeita :) Villeimmät juorut kulkevat jo ihan omissa sfääreissään. Voisivatko olla jopa ketjuun kirjoittaneita :) Pakko myöntää että hieman kaihotenkin heitä sivusta seurailee. Sitä ei tietysti tiedä ovatko tuskissaan kuten AP mutta kivalta 'leikiltä' näyttää ulospäin :)
Jos kyseessä on vaan hyvä kaveruus? Vai flirttaavatko ihan avoimesti?
Auttaisiko sinua se ajatus, että siellä todellakin on se erittäin todellinen, palavasti tunteva, ajatteleva, omaa elämänkumppaniaan rakastava ja syvästi sitoutunut puoliso olemassa? Jokapäiväisessä elämässä, joka aamu heräten samasta vuoteesta yhdessä. Tärkein, rakkain. Ymmärtänet siis kaiken mitä se pitää sisällään, vai oletko jotenkin seonnut? Mene siinä tapauksessa terapiaan. Erotomaniaan ja pakkomielteisiin on saatavilla ammattiapua. Kannattaa ajoissa tajuta tulla järkiinsä ja lopettaa turhien ja väärien tunteiden paisuttelu. Toisen oma on toisen oma, ei sinun.