Miksi psykoterapia on niin kallista?
Joudun varmaankin lopettamaan nyt työttömäksi jäätyäni.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että psykoterapeutti on maksanut Suomen kaltaisessa järjestelmässä koulutuksensa itse, on lähinnä huolenaihe, ei ylpeys. Miten on mahdollista, että niin iso osa mielenterveyden hoidosta on tällaisen järjestelmän hallussa?
Kela ei ota vastaan palautteita terapeuttien toiminnasta vaan ne pitää osoittaa Valviralle. Kelan kustantamassa terapiassa käyvä asiakasryhmä on jo valmiiksi jollain lailla vajaakykyisiä toimimaan yhteiskunnassa, heitähän nimenomaan kuntoutetaan, koska työkyky on alentunut mielenterveyden sairauksien takia. Terapiassa terapeutti on aina valta-asemassa potilaaseen ja suurin osa diagnooseista patologisoi sairauden oireeksi sen, jos potilas kyseenalaistaa terapiaa tai lopettaa sen.
Ei ole olemassa minkäänlaista julkisesti avointa tai luultavasti yksityistäkään rekisteriä, josta näkisi terapeuttien tason. Jopa ratsastusharrastukseen löydät suosituksia helpommin verkosta, jopa elokuvia tähditetään, jopa Uspenskin katedraalilla on oma arvostelunsa GoogleMapsissa. Mutta ei terapeuteilla.
Minduu? Jokin sivusto kyllä on mistä voi etsiä ja vertailla psyk.terapeutteja ja tuolta näkee koulutustaustan, erikoisalat. Muistaakseni taksankin
Psykologiliiton sivuilta löytyy kaikki ammattilaiset.
Terapiakoulutus on nykyisin kallista ja joku taho on määrännyt yleisesti käytetyt käyntien hinnat.
Joihinkin terveysvakuutuksiin voi kuulua psykoterapeutilla käynti.
Psykologikoulutuksen saaneet ovat yleensä hyvin koulutettuja psykoterapeutteja, johtuen pohjalla olevasta psykologin koulutuksesta. Psykoterapia maksaa saman kuin muillakin.
Myös terveysaseman mielenterveyspalveluissa voi olla psykologeja. He eivät tarjoa terapiaa, mutta vastaanotolle voi päästä, ja keskustella ja saa apua.
Ville Merinen on sairaanhoitaja ja koulutettu terapeutti (tieto YouTube videolta, jossa vastaa kysymyksiin).
Katsoin eilen videon älä riitele narsistin kanssa.
Olen aikaisemmin lukenut ja katsonut narsismi aiheesta englannin ja suomen kielellä. Ville Merisen video on kaikista rauhoittavin ja rentouttavin, mutta hänkään ei jätä varoittamatta. Hyvä terapeutti ja kertoo asioista niin kuin itse on ajatellut. Eikä maksa mitään.
Koska teitä hulluja on niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Terapeutit ovat yrittäjiä joten hinnat nousevat niin korkeaksi kuin mahdollista inflaatiosta tai mistään muustakaan huolimatta. Esim liiketilojen vuokrataso on laskenut Helsingissä mutta terapeutit ovat silti vain nostaneet taksojaan. Niitä nostetaan kunnes potilaat eivät pysty enää maksamaan.
Jo terapeutilla käy neljä potilasta päivässä, saa hän tuloja vähintään 8000€/kk. Kyllä siitä verojen ja huonevuokran jälkeen jää ihan kunnon tukku rahaa millä maksella pois koulutusta tai omaa työnohjausta.
Mikä kellekin on kunnon tukku? Eikö tuosta mene vielä vakuutus- ja eläkemaksuja. Ihan normaali palkka siitä lopulta jää käteen, ja tosiaan ne koulutuskulut pitää maksella. Ottavatkohan kuitenkaan vain neljä asiakasta päivässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyyhän terapeutin siitä palkka saada kun päivät pitkät katselee ja kuuntelee hulluja.
Ei hullut terapiassa käy
Joo ei, kaikki ne on tervettä päästään ja sukua Einsteinille. Jooo-o.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurin Maijalta saa saman keskusteluavun ilmaiseksi. En ymmärrä, miksi kukaan haluaa maksaa siitä yli 100 €/h, vielä vähemmän sitä, että Kela maksaa veronmaksajien piikkiin sen. Onko sillä todettu edes olevan mitään hoidollista vaikutusta kun verrataan jutteluun kenen tahansa tuttavan kanssa?
Kyllä on verrattu. Ammattilaisen antama psykoterapia on toimiva ja tutkittu hoitomuoto.
Naapurin Maija tuskin haluaa ketään mt-potilasta tuoliinsa istumaan viikottain, eikä hänen keskustelunsa tehoa ole tieteellisesti todistettu.
Mutta mene ihmeessä Maijan juttusille jos sinun naapurissa sellainen asuu, joka tuollaiseen suostuu ja sitoutuu ilmaiseksi.
Sinun kommenttosi perusteella suurimmat erot psykoterapian ja tavallisen tallaajan juttelun välillä on säännöllisyys ja hinta.
Kyllä minä naapurin Maijana sitoudun ottamaan juttuseuraa vailla olevan viikottain tuolilleni istumaan, jos minulle maksetaan siitä 120 € / kerta
Vierailija kirjoitti:
Yrittäminen on Suomessa kallista.
Ensinnäkin se, että asiakastapaaminen on 45 minuuttia, niin vartti jätetään siihen, ettei asiakkaat törmää toisiinsa, ja terapeutin pitää välillä tyhjentää päänsä. Sen lisäksi terapeutti joutuu raportoimaan kelalle pitkiä sepustuksia, joiden kirjoittamiseen menee puoli tuntia.
Eli 120 euron palkkio kattaa 1,5 tunnin työt. Tuntipalkka on siis käytännössä ehkä 80 euroa.Tuosta 80 eurosta terapeutti maksaa eläkkeensä, lomansa, varautuu hiljaisiin aikoihin, maksaa toimitilan vuokran, sähkön jne. Ehkä tuntipalkaksi jää 30 euroa.
Onko sinusta todellakin 30 euroa kova palkka? Varsinkin, kun terapeutti on joutunut maksamaan psykoterapia-koulutuksestasn 20 k.
Höpö höpö. Onhan yrittäjällä kulunsa. Mutta ei tuloista suurin osa mene noihin kuluihin. Vaan kyllä suurin osa jää ihan palkaksi. Psykoterapeutti ei tarvitse mitäön kalliita työvälineitä. Eikä toimitilankaan tarvitse olla kalleimmasta päästä. Tilalle ei tarvita erityisiä vaatimuksia, eikä sen tarvitse olla mistään kauppakeskuksesta, vaan tavallinen toimistotila, asunto tai vastaava riittää.
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapeutit on joutuneet maksamaan koulutuksensa itse. Siihen heiltä on mennyt noin 25 000 - 50 000 euroa (riippuen minkä koulutuksen kävivät).
He maksavat itse tilavuokransa. Isoissa kaupungeissa tämä on noin 500-800 euroa kuukaudessa.
He maksavat itse pakollisen työnohjauksensa, joka on 200-500 euroa kuukaudessa.
He maksavat itse yellinsä (yrittäjän pakolliset eläkemaksut), joka on useita tuhansia euroja vuodessa.
He maksavat itse loma-ajan palkkansa, koska heille ei kerry lomalla mitään tuloja niin työajan palkasta pitää osittaa osa loma-ajan palkaksi.
Lisäksi on muita kuluja kuten tietokoneet, muut työvälineet, ammattikirjallisuus, täydennyskoulutukset ja kurssit jne.
Päivässä pystyy ottamaan vastaan 4-5 potilasta, sillä jokainen potilaskäynti on myös etukäteen valmisteltava ja jälkikäteen kirjattava.
Paljonko itse veloittaisit per käynti, jos joutuisit maksamaan kaikki nuo yllä listatut kulut ja lisäksi maksamaan taksastasi myös tuon 25 000 - 50 000 euron lainan pois? Niin. Sitä ajattelinkin. Et sinäkään ottaisi ketään vastaan hintaan 20 euroa tunti.
Miksi kenenkään pitäisi tehdä hommaa 20 € / kerta, kuten väität, kun kelakorvaus on 56 €. Luonnollisestikin jokainen laskuttaa vähintään tuon.
Mutta siitä 120 euron kertahinnasta jää yli viiden tonnin kuukausipalkka, vaikka tekisi vajaata työviikkoa. Ja vaikka kaikki nuo luettelemasi kulut on jo hoidettu pois alta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapeutin koulutus on siitä harvinainen Suomessa että se pitää käytännössä maksaa kokonaan itse. Siinä yksi syy.
Toinen syy on se, että tämä koulutettu ihminen voi ottaa vain rajallisen määrän asiakkaita vastaan päivässä. Ehkä enintään kahdeksan per päivä, mutta tavallisesti vähemmän.
Silloin ei kertakustannusta saa hilattua kovinkaan alas.
Eipä kyllä käytännössä kukaan eettisesti toimiva psykoterapeutti ota 8 asiakasta päivässä.
Ei tietenkään ota. Mutta jos ottaisi, niin liikevaihto olisi kuukaudessa 19 200 €. Siitä pari tonnia kuluihin ja lainan maksuihin, ja kuukausipalkaksi jäisi vaivaiset 17 000 €.
Ei ihme, ettei asiakkaita oteta noin paljon, kun puolet tuosta riittää hyvään palkkaan.
Kävin terapeutilla, jolla oli luultavasti aivan holtiton määrä asiakkaita. Ei puhettakaan mistään tauosta asiakkaiden välillä, vaan toinen asiakas oli lähes aina jo oven takana kuuntelemassa kun tulin ulos ja tullessani paikalle, kuulin oven takaa jo edellisen puheet. Tuoli oli usein lämmin edellisen asiakkaan pepun jäljiltä.
Terapeutti oli verokoneessa ainakin pari vuotta sitten yli 100 000 ansiotuloilla. Kyllä siinä mietti, että mikä se asiakkaan osa tulokoneistossa on. Vaikka iso osa tuloista tulisikin myös koulutustyöstä tai luennoista, kyllä se pisti miettimään, että onko kestävää, että asiakas ei ole mitään muuta kuin vaihtuva läsnäolo tilassa.
Kysyin joskus, että miten hän muistaa asiakkaiden kaikki kertomat asiat. Yritin hiukan passiivisaggressiivisesti kritisoida tilannetta. Hän vain sanoi, että se on enemmän sellainen tunne, kun asiakas on tilassa ja sen mukaan hän toimii.
Vierailija kirjoitti:
Se, että psykoterapeutti on maksanut Suomen kaltaisessa järjestelmässä koulutuksensa itse, on lähinnä huolenaihe, ei ylpeys. Miten on mahdollista, että niin iso osa mielenterveyden hoidosta on tällaisen järjestelmän hallussa?
Kela ei ota vastaan palautteita terapeuttien toiminnasta vaan ne pitää osoittaa Valviralle. Kelan kustantamassa terapiassa käyvä asiakasryhmä on jo valmiiksi jollain lailla vajaakykyisiä toimimaan yhteiskunnassa, heitähän nimenomaan kuntoutetaan, koska työkyky on alentunut mielenterveyden sairauksien takia. Terapiassa terapeutti on aina valta-asemassa potilaaseen ja suurin osa diagnooseista patologisoi sairauden oireeksi sen, jos potilas kyseenalaistaa terapiaa tai lopettaa sen.
Ei ole olemassa minkäänlaista julkisesti avointa tai luultavasti yksityistäkään rekisteriä, josta näkisi terapeuttien tason. Jopa ratsastusharrastukseen löydät suosituksia helpommin verkosta, jopa elokuvia tähditetään, jopa Uspenskin katedraalilla on oma arvostelunsa GoogleMapsissa. Mutta ei terapeuteilla.
"Se, että psykoterapeutti on maksanut Suomen kaltaisessa järjestelmässä koulutuksensa itse, on lähinnä huolenaihe, ei ylpeys. Miten on mahdollista, että niin iso osa mielenterveyden hoidosta on tällaisen järjestelmän hallussa?"
Puhumattakaan siitä että harva tuohon koulutukseen ponnistaa samanlaisista sosioekonomisista olosuhteista kuin asiakkaansa. Voidaan olla oppineita ja kirjaviisaita ja harjoitella empatiaa, mutta kyllä se päälleliimaus paistaa läpi ilman samaistuttavaa kokemuspohjaa.
Ja onhan se aivan järjetön epätasapaino, että mitä tahansa terapiakäynnillä tapahtuukin, asiakas jää sen kanssa yksin ja lähipiirin tuella kunnes on taas seuraava käynti. Käynnillä taas terapeutti haluaa saada asiakkaan avautumaan asioista, jotta hoito hänen näkökulmastaan etenee. Asiakkaan etu olisi koko ajan varmistaa, ettei hän sano mitään, mistä avautumisen seurauksien kanssa ei ole valmis olemaan yksi seuraavia päiviä tai viikkoa ennen terapiaa. Terapian näkökulmasta taas tällainen lähestymistapa on vastarintaa terapialle.
Sitten taas jos asiakkaan vointi menee huonoksi, kun hän on tunnollisesti yrittänyt puhua asioista, syytetään asioita, ei sitä miten niitä on käsitelty.
Täällä usein verrataan ystäviä ja terapeuttia. Iso ero on, että ystävien kanssa et jää yksin. Jo tieto siitä, että voit vaikka lauantai-iltana kahdeksalta lähettää viestiä toiselle on jo itsessään kannattelevaa. Terapeutin kanssa joudut koko ajan käsittelemään sitä järjetöntä ristiriitaa, että sinun olisi tarkoitus avata sielusi ja olla tarvitsevassa suhteessa ihmiseen, joka on kuitenkin tavoitettavissa max 2x 45 minuuttia viikossa, omien aikataulujensa mukaan. Ei ihme, että ihmiset menevät sekaisin.
Kyllähän täälläkin on palstalla valtavasti kertomuksia siitä, mitä tällainen malli tuottaa. Kun ihmiset yksin mielessään yrittävät muun ajan hahmottaa miten suhtautua siihen mitä terapeutti sanoo, koittavat yksin käsitellä terapian aiheuttamia psykologisia haittoja arkeen ja yrittävät navigoida oman käytöksen ja muuttuneen ajatustavan myötä erilaisena näyttäytyviä lähisuhteita ja työelämää, jotka kuitenkin muodostavat viikon 168:sta tunnista sen 166 tuntia.
Ja koko ajan maksavat tälle toiselle ihmiselle siitä, että tätä tapahtuu. Silloinkin, kun vaikutukset olisivat vain haitallisia.
Ajattele millä hinnalla itse suostuisit kuuntelemaan ihmisraunioiden valittamista päivästä toiseen ja ottamaan vastaan sitä energiaa. Tuskin ihan halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele millä hinnalla itse suostuisit kuuntelemaan ihmisraunioiden valittamista päivästä toiseen ja ottamaan vastaan sitä energiaa. Tuskin ihan halvalla.
Suurin osa terapiassa käyvistä on keskiluokkaisia ja työelämässä. Kelan kustantama työkyvyn paranemiseen tähtäävä kuntoutuspsykoterapia muodostaa suurimman asiakasryhmän. Edellytyksenä on se, ettei ihmisen kunto ole liian huono terapiaan.
Kaikessa on ilmaa niin paljon välissä. Mihin kaikki rahat oikein valuvat niin valtiolla kuin esim. tässä esimerkissä.
Ihmisten elämäntapaan se raha menee. Ei riitä 70-neliöinen vankkarakenteinen hirsitalo sukupolvelta toiselle, vaan pitää olla 250-neliöinen koneellisesti ilmastoitu muovi- ja betonisekoitehirviö. Harrastukseksi ei riitä vaatteiden ompeleminen ja ruoan kerääminen ja säilöminen, vaan pitää olla muovikuiduissa venyttelemistä ja sähköisesti jäähdytetyissä halleissa pinkomista ja luistelua. Ei riitä kirjat, teatterit, musiikki ja elokuvat ja uskonto sisällöksi, vaan pitää ostaa erilaista muovitavaraa koko ajan.
Kyllähän siitä sairastuu. Tällaisesta maailmasta suurin osa mielenterveyden ongelmista johtuu ja sen korjaamiseksi ehdotetaan kallista terapiaa, josta terapeutti pääsee sitten ostamaan oman muovi- ja betonisekoitehirviön ja venyttelemään muovikuiduissa ja ostamaan tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Olen siis Kelan tukemassa terapiassa, mutta silti hinnaksi jää aivan liikaa.
Ap
No just siks se on niin kallistakin. Kela maksaa.
Terapeutit ovat yrittäjiä joten hinnat nousevat niin korkeaksi kuin mahdollista inflaatiosta tai mistään muustakaan huolimatta. Esim liiketilojen vuokrataso on laskenut Helsingissä mutta terapeutit ovat silti vain nostaneet taksojaan. Niitä nostetaan kunnes potilaat eivät pysty enää maksamaan.
Jo terapeutilla käy neljä potilasta päivässä, saa hän tuloja vähintään 8000€/kk. Kyllä siitä verojen ja huonevuokran jälkeen jää ihan kunnon tukku rahaa millä maksella pois koulutusta tai omaa työnohjausta.