Työn ja arjen yhdistämisen haasteellisuus (esimerkki päivästäni!)

Vierailija kirjoitti:

Miksi teet elämästi noin vaikeaa? Ei ihme, että naiset ei jaksa yhtään mitään, kun organisointi on tuota luokkaa. Koululainen osaa tehdä aamupalansa, mutta sinä et kykene opastamaan kunnollisen iltapäivävälipalan syömisessä, vaan teet ruokaa ja päiväkotilapsi elää käytännössä ilman kotiaterioita.

Suurin osa naisista ei vietä päiviään samalla tavalla kuin AP :D 

Miksi hitossa sä ravaat iltaisin toimistolle? 

Minustakin kuulostaa todella hankalalta tuo edes takaisin töihin poukkoilu. Mä en jaksaisi tuollaista. Itse ainakin tekisin yhtenäisen työpäivän. Koululainen syö itse välipalan ja tekee omineen läksyt. Läksyjen kanssa autetaan illalla jos tarve. Päiväkoti-ikäiselle aivan kohtuutonta tuollainen arki. Harrastukset sen mukaan miten perheellä rahkeet riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Mä teen kans 3 vuorotyötä. Vuoroista huolimatta saan tehtyä ruokaostokset maanantaina ja perjantaina. Jos aamuvuoro vaikka maanantaina,käyn töiden jälkeen kaupassa. Jos iltavuoroon menen,käyn aamulla kaupassa. Jos yövuoroon menen,käyn päivällä. Jos yövuoroon loppuu,käyn kun herään, joskus menen samoilla silmillä tekemään ostokset,kiva herätä kun ei tartte kauppaan lähteä.Puoliso hoitaa lasten harrastukset,minä kouluasiat. Mut aivan mahdoton tuo työaika,että sitä on sulla ripoittain pitkin päivää. Ja vuoroista riippuen joko puoliso vei aamulla hoitoon,kun itse vaikka palailin yövuorosta kotiin, tai jos menin iltavuoroon,vein myöhemmin hoitoon. Arkivapailla lapset ei menny hoitoon vaan olin kotona heidän kanssa. Miten puoliso osallistuu askareisiin kun on niitä muita vuoroja hänellä ja varmasti on myös arkivapaata?

Sulla lie varmaan jaksotyö eikä kolmivuorotyö, kerta sulla on arkivapaita. Kolmivuorotyöhän on lähinnä tehtaissa ilman arkivapaita, aamu-, päivä- ja yötyöt vuorottelevat, monesti yksi viikko kerrallaan 

Itse en jaksaisi tuommoista työpäivän pilkkomista. Se juuri tuo elämään hektisyyden tunteen, kun mihinkään ei pysty keskittymään, vaan ajatukset sinkoavat asaiasta toiseen. Itse pyrin ajattelemaan töissä vain työasioita, ja työpäivän päätteksi teen tietyn henkisen "siirtymäriitin", jotta pystyn jättämään haastavatkin asiat kesken, ja keskittymään kotona lapsiin, perheeseeni ja omaan elämääni. Teen tähän poikkeuksia erittäin harvoin, koska olen huomannut, että asiat eriyttämällä jaksan hyvin sekä kotona että töissä. En myöskään anna lasten harrastaa mitään kuljetusta vaativaa, koska tarvitsen vapaa-aikaa myös itselleni. Nyt kouluikäiset lapset pystyvät kulkemaan itse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä teen kans 3 vuorotyötä. Vuoroista huolimatta saan tehtyä ruokaostokset maanantaina ja perjantaina. Jos aamuvuoro vaikka maanantaina,käyn töiden jälkeen kaupassa. Jos iltavuoroon menen,käyn aamulla kaupassa. Jos yövuoroon menen,käyn päivällä. Jos yövuoroon loppuu,käyn kun herään, joskus menen samoilla silmillä tekemään ostokset,kiva herätä kun ei tartte kauppaan lähteä.Puoliso hoitaa lasten harrastukset,minä kouluasiat. Mut aivan mahdoton tuo työaika,että sitä on sulla ripoittain pitkin päivää. Ja vuoroista riippuen joko puoliso vei aamulla hoitoon,kun itse vaikka palailin yövuorosta kotiin, tai jos menin iltavuoroon,vein myöhemmin hoitoon. Arkivapailla lapset ei menny hoitoon vaan olin kotona heidän kanssa. Miten puoliso osallistuu askareisiin kun on niitä muita vuoroja hänellä ja varmasti on myös arkivapaata?

Sulla lie varmaan jaksotyö eikä kolmivuorotyö, kerta s

3 vuorotyö. Sekaisin aamua,iltaa,yötä,viikonloppua,pyhää, joskus vapaat osuu viikolle. Mielellään olen sunnuntaisin töissä. Tosin jos jollain viikko aamua,viikko iltaa ja viikko yötä,on siinäkin puoliso sillon ilta ja yö viikkoina ja vapaaviikoilla aamuisin kotona ja voi hoitaa lapsen pöiväkotiin. Ja on niitä jotka on 2 viikkoa töissä ja kaks viikkoa kotona. 

Viime kuussa mulle osu arkivapaata 6.

Arkiaamuja töissä 8.

Arki-iltoja töissä 6. 

Ap:n esimerkkipäivässä oli asiakas aamulla klo 8 ja työpalaveri vielä 18.30. Kuka näitä aikoja oikein sopii? Ap itsekö sumplii lapsen takia iltapäivän vapaaksi (jos näin, niin senkin järkevyys on kyllä kyseenalaista) vai olettaako työnantaja työpäivän tekoa useassa osassa tai ylipitkää päivää? Jos on työnantajan vaatimus niin liiton juristille yhteydenottoa vähän äkkiä, onko tuollainen kyseisen alan tessin mukaan mahdollinen. Haiskahtaa nimittäin kovasti laittomalta.

Valinta tehdä tunnin edestakainen työmatka kahdesti. 

🥱😴

Sä oot ottanut tollasen lapsen palvelijan roolin. Jos ihan normaali 3. lk eteenpäin lapsi niin se osaa kyllä ottaa välipalaa jääkaapista varsinkin, jos se on valmiiksi tehty. Jos on 1.-2.-luokkalainen niin joki iltapäivätoiminta voisi helpottaa.

Läksyt voi itse ja kysyy sitten apua, jos tarvitsee vaikka illalla vai teetkö nekin hänen puolestaan?

Noista harrastuksistasen verran, että vähempikin varmaan riittää jos on penemmästä koululaisesta kyse. Isompi lapsi varmaan osaa liikkua harrastuksiin itse. Vai oletko päättänyt kasvattaa lapsistasi samanlaisen ylisuorittajan kuin itse olet? 

Kovin onnelliselta elämäsi ei vaikuta ja uskon, että tuo kiire, suorittaminen ja häsäys vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Kannattaa pysähtyä hetkeksi.

Noi epäsäännölliset aamu- ja iltapalaverit saman päivän aikana, voisiko niitä jotenkin järkeistää ja voikoa työnanataja edes jatkuvasti tuollaista työaikaa vaatia, vai onko tämä oma valintasi?

Ihan älytöntä, istut autossa siirtymien takia ihan liikaa ja tuo päiväkotilainen tuntuu olevan ihan hunningolla ilman huolenpitoa vanhemmilta....

En tajua, miten tuollaiseen pyöritykseen ajaudutaan ja miksi sitä ylläpidetään. Kuten jo aiemmin sanottua, harrastuskuljetukset veks ja työpäivä yhtenäiseksi tai ainakin sellaiseksi, että jos pakko olla konttorilla, oot aamun ja osan iltapäivää ja loput tarpeen mukaan etänä. 

Jotenkin tuntuu, että saat kiksejä tästä ah niin kiireisenä säheltämisestä. 

Vierailija kirjoitti:

Olet kyllä järjestänyt itsellesi vaikean kuuloisen arjen. 

Itse tekisin seuraavat muutokset:

- tekisin yhtenäisen työpäivän. Koululainen tekee itse läksyt. Illalla voi auttaa, jos ei ole onnistunut. 

- lapselle sellainen harrastus, jossa hän kulkee itse tai joka on siihen kellonaikaan, että vanhemman ei tarvitse lopettaa työpäivää kesken. 

- koko viikon ruokien teko viikonloppuna

Tämä tai osapäivätyö. 

Minä taas en ymmärtänyt mikä se AP.n ongelma oli? 

Minä olen ollut kolmen pienen lapsen yh, ja vuorotyössä.  Elämä oli joo hektistä, mutta sitä se nyt vaan on. 

AP tekee nyt asian vähän liian vaikeaksi. 

Tai ainakin surkuttelee liikaa.

-Kaupassakäynti kerran viikossa. Jos haluaa vielä tästäkin helpottaa, tilaa ruuat kotiovelle.

-Ruokaa kerralla valmiiksi koko arkiviikolle ja/tai suositaan helppoja ruokia

-Tee yhtenäinen työpäivä ilman poukkoilua. Tuossa päivässä tulee työmatka ja siihen käytetty aika tuplana. En jaksa uskoa että joka ilta tai edes useimpina iltoina olisi myöhäisillan palavereja. Tai jos on, juttele työnantajan kanssa siitä, että tuosta ei tule mitään, että olet 8-21 enemmän tai vähemmän kiinni töissä. 

-Lapselle harrastukseen kimppakyyti tai opettelee kulkemaan julkisilla edes osan ajasta. 

-Miksi iltatoimet alkavat heti päiväkotipäivän jälkeen?