Työn ja arjen yhdistämisen haasteellisuus (esimerkki päivästäni!)

Kuka menee illalla toimistolle? Asutko siis USA:ssa?

Toiset tekee kerralla kahdeksan tuntia putkeen, eivät lähde välillä kotiin. Jopa lapset osaa kulkea harrastuksissa yksin 

Hommaa lapselle harrastus, jossa hän voi käydä itsenäisesti. Näin on toimittu aiemmin vuosikymmenet, eli jos harrastus on vaatinut vanhempien autokyytejä, sen jutun on saanut unohtaa yksintein  Lisäksi lapsen oma kulkeminen auttaa myös omatoimisuuteen ja itsenäistymiseen.

Kaikilla lapsilla ei ole kolmeja treenejä viikossa. Valintoja. 

Kuulostaa rankalta! Sait oman arkeni kuulostamaan ruusuilla tanssimiselta, en enää valita omasta "ajanpuutteestani" 

Onko taloudellisesti mahdollista tehdä lyhyempää työaikaa?

Eikö lapsi osaa tehdä itse läksyjään? Itselläni vanhemmat auttoivat vasta silloin, jos kysyin heiltä neuvoa. Ihan itse ne täytyi älytä tehdä alusta lähtien, jos ei tehnyt, oma oli häpeä jos ei esim. kokeessa osannut asiaa.

Siis sun päiväkoti-ikäinen lapsi on kotona vasta 17.30 ja menee siitä suihkuun ja iltapalalle? Eikö hän syö missään välissä päivällistä? Melko pitkä päivä tulee lapsella kyllä. 

Ja miksi tulet kesken päivän kotiin tekemään ruokaa ja auttamaan koululaista läksyissä? Itse tekisin töitä tuon 8-15.30 välisen ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Toiset tekee kerralla kahdeksan tuntia putkeen, eivät lähde välillä kotiin. Jopa lapset osaa kulkea harrastuksissa yksin 

Aika kaukana vaikuttaa olevan lapsen harrastus, jos äidin kyydilläkin sinne mene puolisen tuntia.

Olet kyllä järjestänyt itsellesi vaikean kuuloisen arjen. 

Itse tekisin seuraavat muutokset:

- tekisin yhtenäisen työpäivän. Koululainen tekee itse läksyt. Illalla voi auttaa, jos ei ole onnistunut. 

- lapselle sellainen harrastus, jossa hän kulkee itse tai joka on siihen kellonaikaan, että vanhemman ei tarvitse lopettaa työpäivää kesken. 

- koko viikon ruokien teko viikonloppuna

Mä teen kans 3 vuorotyötä. Vuoroista huolimatta saan tehtyä ruokaostokset maanantaina ja perjantaina. Jos aamuvuoro vaikka maanantaina,käyn töiden jälkeen kaupassa. Jos iltavuoroon menen,käyn aamulla kaupassa. Jos yövuoroon menen,käyn päivällä. Jos yövuoroon loppuu,käyn kun herään, joskus menen samoilla silmillä tekemään ostokset,kiva herätä kun ei tartte kauppaan lähteä.Puoliso hoitaa lasten harrastukset,minä kouluasiat. Mut aivan mahdoton tuo työaika,että sitä on sulla ripoittain pitkin päivää. Ja vuoroista riippuen joko puoliso vei aamulla hoitoon,kun itse vaikka palailin yövuorosta kotiin, tai jos menin iltavuoroon,vein myöhemmin hoitoon. Arkivapailla lapset ei menny hoitoon vaan olin kotona heidän kanssa. Miten puoliso osallistuu askareisiin kun on niitä muita vuoroja hänellä ja varmasti on myös arkivapaata?

Teistä jompikumpi vaihtaa työpaikkaa niin, että mahdollistaa normaalin (mielellään joustavan) toimistoajan. Valintoja, ja niin ne muutkin tekee, ainakin itse olen tehnyt (4 lasta, ei mitään tukiverkkoa), kuten myös tutut. 

Siis tuo oli helppo päivä?

Ihmettelen tota poukkoilua, siis että kesken työpäivän tulet kotiin lapsen kanssa läksyjä tekemään ja kokkaamaan. Jotenkin ymmärrän ton Teamsin hoitamisen kotoa, jos heti 15.30 palaverin päättyessä pitää lähteä sinne harrastukseen, mutta tuo työpäivän katkominen moneen kertaan ihmetyttää. Samoin kuin se, että palaat toimistolle vielä illalla etkä tee tuota aikaa etänä kotoa.

Olisiko kannattanut miettiä tätä ennen lasten hankkimista?

No tuollaista se vaan on vähän aikaa. Mutta 20 vuoden päästä olet yksin tai puolisosi kanssa kaksin, ja mietit mitä lapsille kuuluu. Vapaa-aikaa on sinulla yllin kyllin ja ei kiire minnekään.

Ja usko pois, silloin muistelet tätäkin aikaa hyvällä.

Menet ihan liikaa koululaisen ehdoilla. Lapsi ei voi harrastaa sellaista, joka vaikuttaa siihen, että vanhempi joutuu keskeyttämään työpäivän. Koululaista ei tarvitse tulla vastaanottamaan koulusta ja auttamaan läksyissä.

Se, että menet noin paljon koululaisen ehdoilla, aiheuttaa sen, että päiväkotilaiselle tilanne on kohtuuton. Ethän ehdi edes olla hänen kanssaan?

Kuulostaa siltä, että verta on kaivettu ihan omatoimisesti nenästä.

Meitä kaikkia kiinnostaa, miksi ihmeessä sinun on oltava kotona samaan aikaan koululaisen kanssa. Olisit töissä klo 15.30 asti ja tekisit illat etänä, niin me muutkin bonusta palkanlisäksi haluavat teemme.

Iltapalaverit tarkoittavat sitä, että sinulla on asiakkaita esim. Lontoossa, joten miksi ihmeessä et rytmitä työpäivääsi asiakkaiden aikataulujen mukaan, miksi teet noin mahdottoman hankalan elämän?

Itsekseni mietin sitäkin, että jos herätys on 6.30 ja 7.10 olet jo päiväkodilla, niin missä välissä kampaat hiukset, meikkaat tai peräti käy suihkussa. Jos koululainen osaa huolehtia aamupalansa ja aamunsa itse, niin totta kai hän osaa huolehtia myös iltapäivänsä. Ruokaa nuo lapset tuntuvat saavan kovin vähän, koulussa lounas on todennäköisesti klo 11 ja päivällinen kanssasi klo 13 jälkeen ja sitten onkin iltapala klo 17.30. Oikeasti?

Moneltako se mies lähtee töihin ja miksi hän ei voi hoitaa sitä päiväkotiin viemistä? Tulee kotiin 18 aikaan, eli lähteekö myöhemmin vai onko hänellä pitkä työmatka? Jos mies voisi viedä sen päiväkotilaisen, sittenhän ap voisi mennä töihin aiemmin ja helpotta iltapäivää sitä kautta. Kun siis kerran on työtehtäviä, jotka pystyy hoitamaan virka-ajan jälkeenkin (nyt iltatöinä).

Miksi teet elämästi noin vaikeaa? Ei ihme, että naiset ei jaksa yhtään mitään, kun organisointi on tuota luokkaa. Koululainen osaa tehdä aamupalansa, mutta sinä et kykene opastamaan kunnollisen iltapäivävälipalan syömisessä, vaan teet ruokaa ja päiväkotilapsi elää käytännössä ilman kotiaterioita.

Oma valinta

Sinkkumies