Lue keskustelun säännöt.
Tabu: vaikeasti sairaat saavat hankkia lapsia, vaikka ei kannattaisi
16.04.2025 |
Vastaan on tullut monenlaisia tarinoita:
-vaikeasti liikuntarajoitteinen nainen hankki kaksi lasta, tarvitsi ympärivuorokautiset hoitajat lapsille
-geeniensä vuoksi perinnöllistä sairautta kantanut pariskunta hankki monta lasta ja jokaisella oli tuo sama sairaus
-vanhemmalla on selvä adhd ja perheessä on useita lapsia, joilla kaikilla on samoja haasteita
On täysin tabu, että vaikeasti sairaiden ei kannattaisi lisääntyä. Lapsen saaminen ei ole mikään ihmisoikeus. Tällaisissa tilanteissa koituu yhteiskunnalle valtavasti kuluja, kun syntyy sairaita lapsia tai vanhempi tarvitsee jatkuvaa apua arjesta selvitäkseen. Toki on tilanteita, jotka tulevat yllättäen, mutta eivät kaikki tilanteet sellaisia ole. Jos perheessä on jo 3 adhd-lasta ja vanhempi samaa sarjaa, niin ei liene yllätys, että seuraavillakin lapsilla olisi adhd. Tai jos vanhempi on valmiiksi halvaantuneena pyörätuolissa, niin ei hän saa liikuntakykyään takaisin lapsen synnyttyä.
Ja tiedän itse, mistä puhun. Sairastuin itse ainoan lapsen syntymän jälkeen (selvisi periytyvä sairaus, josta ei aiemmin tiedetty) ja oli selvää, että lapsia ei enempää tule. Minusta on moraalitonta, että olisin altistanut syntyvän lapsen perinnölliselle sairaudelle. Puhumattakaan siitä, millaiset kulut tällaisista tilanteista yhteiskunnalle koituisi.
Kommentit (217)
Niin, onko vanhemmuus hukassa ainoastaan kroonisesti sairailla?
Oma äitini oli pitkäaikaissairas eikä voinut käydä töissä. Ainakin hän oli aina läsnä. Paremmin olen elämässäni pärjännyt kuin moni, vaikka toki olisin toivonut äidille terveyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannatat eugeniikkaa? Entä jos mentäisiin sitten tasapuolisuuden nimissä siihen, että _kaikki_ lisääntyminen suoritettaisiin laboratorio-olosuhteissa, tarkoin valituista geeneistä? Aina voi olla jotakin piilevää ja onkin, sen lisäksi ihmisiä vaivaa ihan vain keskinkertainen tyhmyys. Ehkä heidänkään ei pitäisi lisääntyä.
Ohis, mutta kyllä vain itselleni passaisi, jos tarjottaisiin sellaista teknologiaa, jolla pystyttäisiin valikoimaan sellaiset sukusolut alkioon, että lapsen todennäköisyys saada vaikka siitepölyallergia, likinäkö, reuma, autismi, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai parkinson laskisi huomattavasti. Kaikkia noita on omassa tai puolison suvussa. Ainoastaan yksi autisminkirjolla oleva henkilö ei selvästi ns. kärsi omasta diagnoosistaan. Ja tuo autisminkirjolla oleva henkilökin on sellainen, että jos olisi ilman autismia syntynyt, olisi elämä suurella todennäköisyydellä ollut helpompaa. Niitä tuotteliaita huippuneroja on oikeasti todella pieni prosentti, tässäkin on kyse normaaliälyisestä henkilöstä, joka tykkää vain pelata kotona videopelejä eikä kykene pitämään ihmissuhteita tai työpaikkaa, kun on niin jäykkä. Jos hän olisi syntynyt ilman ko. ominaisuutta, tuskin hänkään nykyisessä iässään toivoisi, että voi kunpa olisin syntynyt autistisena, vaikka nykyisellään arjessa pärjääkin ja elämän sisältö on hänelle mieleistä.
Vierailija kirjoitti:
ADHD ei ole vanhemmuuden ongelma, mutta lastensuojelussa toistuvasti alkaa olla äitejä lapsineen, joissa äidin terveydentila ei vaan mitenkään edes lähtökohtaisesti riitä hoitamaan vauvaa tai isompaakaan lasta. ja lähtökohtaisesti lapsi on hankittukin sillä ajatuksella, että äiti ei itse lastaan tule hoitamaan ja oletetaan, että sukulaiset tai yhteiskunta tulevan äidin kotiin piikomaan. Tämä on iso ongelma ja tulee olemaan myös vaikeaa hoitaa, koska ei kukaan muu suostu tähän rooliin. Ei yhteiskunnalla ole sellaisia palveluja, että hoidettaisiin toisen lasta toisen kotona 24/7 tai sukulaiset tällaiseen suostu.
Tässäkin ketjussa lienee useita, jotka voisivat antaa yhteystietonsa ja liittyä näiden perheiden auttamis(piika)rinkiin.
Kaikki he, joiden mielestä lisääntyminen on ihmisoikeus mistään mitään välittämättä, voivat nyt näyttää humaaniutensa ja ryhtyä sanoista tekoihin ja auttaa konkreettisesti näitä äitejä ja isejä lapsineen. Olkaa niin hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehelläni on ADHD, ja mua itseänikin on pidetty varsin selvänä tapauksena. Ja arvatkaa mitä: kolmesta lapsesta kaikki selviytyvät erinomaisesti koulussa eivätkä ole tarvinneet muuta erityistä tukea kuin oikomishoitoa ja puheterapiaa.
Aika vähiin jäisi veronmaksajat, jos kaikki perinnöllisten sairauksien kantajat jättäisivät lapsensa tekemättä.
Hienoa, että teidän perheessänne ADHD ei ole hankaloittanut elämää, mutta ikävä kyllä olette tilastopoikkeama. Ottaisitko siis pääsi pois perseestäsi ja kommentoisit vasta sitten? Jos sulla ei ole muuta tietoa asiasta kuin oma henkilökohtainen kokemuksesi, etkä edes ymmärrä, ettei sitä voi yleistää väestötasolle, kannattaa olla hiljaa.
Jokainen on tilastopoikkeama jollakin tavalla, ja joka
Puuttua millä tavoin? Joko sukusolut vaihtoon tai sterilisaatio?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehelläni on ADHD, ja mua itseänikin on pidetty varsin selvänä tapauksena. Ja arvatkaa mitä: kolmesta lapsesta kaikki selviytyvät erinomaisesti koulussa eivätkä ole tarvinneet muuta erityistä tukea kuin oikomishoitoa ja puheterapiaa.
Aika vähiin jäisi veronmaksajat, jos kaikki perinnöllisten sairauksien kantajat jättäisivät lapsensa tekemättä.
Hienoa, että teidän perheessänne ADHD ei ole hankaloittanut elämää, mutta ikävä kyllä olette tilastopoikkeama. Ottaisitko siis pääsi pois perseestäsi ja kommentoisit vasta sitten? Jos sulla ei ole muuta tietoa asiasta kuin oma henkilökohtainen kokemuksesi, etkä edes ymmärrä, ettei sitä voi yleistää väestötasolle, kannattaa olla hiljaa.
Loppujen lopuksi ei voida tietää kuinka paljon adhd tai autismi vaikeuttavat ihmisten elämää, koska niin moni jää diagnosoimatta. Varsinkin tytöillä koulu menee usein ihan hyvin ja sosiaaliset suhteet ovat jonkinlaiset, eikä kukaan huomaa niitä selkeän stereotyyppisiäkään piirteitä.
Mä olen autisti ja mulla on mennyt elämässä ihan keskiverrosti, enkä todellakaan ole mikään tilastopoikkeama (voi toki olla että tuettuna olisi mennyt vielä paremmin, mutta ei tämä minun elämäni sellaista kyllä ole etteikö mun adhd isän olis kannattanut olla mukana mua tekemässä). Diagnosoiduistakin autisteista 30-40% on työelämässä, diagnosoimattomista kenties useampikin. Adhd luultavasti samansuuntainen. -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehelläni on ADHD, ja mua itseänikin on pidetty varsin selvänä tapauksena. Ja arvatkaa mitä: kolmesta lapsesta kaikki selviytyvät erinomaisesti koulussa eivätkä ole tarvinneet muuta erityistä tukea kuin oikomishoitoa ja puheterapiaa.
Aika vähiin jäisi veronmaksajat, jos kaikki perinnöllisten sairauksien kantajat jättäisivät lapsensa tekemättä.
Missä sanotaan, että ADHD olisi perinnöllinen sairaus? Sehän ei ole sairaus lainkaan, vaan oireyhtymä.
Koko ADHD on aika lailla ylidiagnosoitu ja hyhmäinen ilmiö. Nykypäivä tarjoaa vilkkaalle lapselle paljon istumista ja keskittymistä hajottavaa nettiräpellystä.
Kyllä se aika vahvasti periytyvä on (jos yhdellä lapsen isovanhemmista on adhd, lapsen todennäköisyys saada se on 25%). Eihän se sairaus olekaan, paitsi tässä aloituksessa.
"Ei liity asiaan, mutta miten ihmeessä kellään voi olla reuma heti syntymän jälkeen? Sehän on autoimmuunisairaus, joka vaatii tietyt olosuhteet kehittyäkseen. Vähän sama juttu kuin diabetes tai ms-tauti."
Huomaa, ettet ymmärrä lääke- ja perinnöllisyystieteestä paljoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs on lapsellisia jänkytyksiä ihan asialliseen viestiin ja olen samaa mieltä, oikeasti vakavasti sairaiden(tarvitsee useita eri apuja ja sairaus on periytyvä) ei saisi lisääntyä. Tällä maalla ei ole siihen varaa. Jos kansalaisilta viedään perusterveydenhoitokin alas niin miksi ihmeessä joku multisairas/vammainen saisi tuottaa uusia multisairaita jälkeläisiä jotka vaatisivat vieläkin enemmän terveydenhoidon resursseja?
Tämä aihe menee samaan sarjaan pari vuotta sitten pinnalla olleeseen aiheeseen missä kehitysvammaiset ukot vaativat (naisten suorittamaa) runqqaus apua, yhteiskunnan piikkiin.
No ei kukaan normaalijärkinen monisairas lisäänny jos on tiedossa, että sairaus periytyy. Joten kyseessä lienee marginaalinen ongelma. Lisäksi kaikilla meillä on perimässä sairauksia. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat moninaiset tekijät, eikä pelkät geenit. Lisäksi jos kaikkien pitäisi olla täysin terveitä, eikä kantaa sairauksia geeneissä, niin ei täällä lisääntyisi enää kukaan. Et sinä voi kajota vammaisen tai sairaan ihmisen sukupuolielimiin herran tähden! Vai miten ajattelit estää heitä lisääntymästä? Tässähän puhutaan pakkosterilonnista
Vierailija kirjoitti:
"Ei liity asiaan, mutta miten ihmeessä kellään voi olla reuma heti syntymän jälkeen? Sehän on autoimmuunisairaus, joka vaatii tietyt olosuhteet kehittyäkseen. Vähän sama juttu kuin diabetes tai ms-tauti."
Huomaa, ettet ymmärrä lääke- ja perinnöllisyystieteestä paljoakaan.
Siksi pyysinkin selittämään. Otan myös mielelläni vastaan tilastotietoa, esimerkiksi kuinka paljon reumaattisia vauvoja syntyy, ja todetaanko sairaus heillä tosiaankin jo synnärillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun miehellä on periytyvä sairas, joka on kahdella ensimmäisellä lapsella. Kolme seuraava ovat terveitä. Olisiko heidät pitänyt jättää tekemättä?
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on periytyvä sairas, joka on kahdella ensimmäisellä lapsella. Kolme seuraava ovat terveitä. Olisiko heidät pitänyt jättää tekemättä?
Monen mielestä kyllä - pelasitte tiedostaen riskipeliä joka olisi voinut tulla yhteiskunnalle todella kalliiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on periytyvä sairas, joka on kahdella ensimmäisellä lapsella. Kolme seuraava ovat terveitä. Olisiko heidät pitänyt jättää tekemättä?
Monen mielestä kyllä - pelasitte tiedostaen riskipeliä joka olisi voinut tulla yhteiskunnalle todella kalliiksi.
Miehelle oli joskus kerrottu, ettei pitäisi periytyä. Emme siis tienneet asian oikeaa laitaa ennen esikoisen sairastumista. Mutta lapset eivät ole olleet tautinsa takia yhteiskunnalle iso menoerä. Käyvät verikokeissa kerran kahteen vuoteen. Esikoinen sai pienenä kerran punasoluja. Siinäpä se.
Vierailija kirjoitti:
Väite että pyörätuoli ei estä vanhemmuutta, kyllä estää. Äidillä on oma avustaja ja lapsella pitää olla oma avustaja. Jossain lehdessä oli juurikin juttu, jossa kahden lapsen äidillä oli 24h avustaja, koska sairasti MS tautia. Oli yksinhuoltaja. Julkisuudessa on ollut myös pariskunta, joilla itsellään on kummallakin oma henkilökohtainen avustaja ja myös lapsella siis pitää olla kun vanhemmat eivät pysty lasta hoitamaan. Olen yksinhuoltaja tahtomattani, mies perusti uuden perheen, ja kyllä minullekin olisi usein apu kelvannut!
Ymmärrätkö, että pyörätuolin käyttäjistä on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia haasteita. Pelkkä pyörätuoli ei tarkoita, että ihmisellä on avustaja tai että ei kykene kävellä tai ei kykenisi vanhemmuuteen. Lisäksi yleensä lapsella on kaksi vanhempaa. Jos toinen on pyörätuolissa ja toinen ei, mikä on ongelma ettei heillä voisi olla lasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomaton kirjoitus. Mene töihin. Ihmisoikeus tulee ennen yhteiskunnan asioita. Yhteiskuntahan on vain järjestelmä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia jota en ymmärrä tai hyväksy ollenkaan. Jos on mahdollisuus, että lapselle periytyy jokin vanhempien elämää pahasti haittaava ominaisuus tai sairaus millään todennäköisyydellä, niitä lapsia EI TODELLAKAAN PIDÄ TEHDÄ. ihan hel..tin itsekästä puuhaa.
No sitten sinun ei kannata tehdä lapsia, eikä kenenkään muunkaan, sillä aina on mahdollista että periytyy jokin geeni mikä aiheuttaa sairauden.
Ap sinulle olisi siis ok, että sinut viedään väkivalloin pakkosterilointi-toimenpiteeseen, etkä saa päättää omasta kehostasi? Sinuun siis katotaan kirurgisesti ja elimesi poistetaan? Eikä ole väliä, olitko aikeissa lisääntyä vai et, se on nyt vain varmistettava ettei niin tapahdu eli se on nips ja naps
Joskus luin tekstin: "Huostaan päätyvistä lapsista yli 90 %:ssa tapauksista voidaan tietää jo ennen kuin nämä lapset ovat edes olemassa vain katsomalla niitä ihmisiä, jotka heidät tekevät."
Hyvä ohjenuora on, että jos et pysty huolehtimaan edes itsestäsi tai sulla on siinä suuria vaikeuksia, älä hanki lapsia.
On eri asia periyttää tietämättään jotain harvinaista sairautta eteenpäin, kuin olla tietoinen dominoivasti periytyvästä sairaudesta mikä aiheuttaa kantajalleen valtavaa kärsimystä ja silti tehdä iso liuta lapsia.
Mielestäni jo pelkkä diabetes on sellainen, että pohtisin kahdesti uskaltaisinko tehdä lapsia. En ikinä sanoisi kenellekään diabeetikolle, ettei hän saisi hankkia lapsia, mutta itse en välttämättä uskaltaisi. Skitsofreniat sun muut menevät jo automaattisesti ei-kategoriaan.
He voivat olla kuitenkin mieleltään terveitä. Luonnehäiriöisten lapsenpitoon ei vaan voi puuttua, on se niin epämääräistä.