Miesten lapsihaaveille uusi takaisku, nuoret naiset eivät enää halua synnyttää yhteiskuntaamme tulevaisuutta

Tutkimuksessahan puhuttiin korkeakoulutetuista naisista.  Pakkoko sellaista naista on etsiä..Heillä on nuorena taatusti mielessä muut asiat ja biologinen kello alkaa tikittää myöhemmin, joskus valitettavasti liian myöhään, johtuen pitkistä opinnoista ja urahaavaista.  Suomessakin on valtavasti muita naisia, joista tulisi todella hyviä äitejä ja vaimoja, mutta he eivät kohtaa sopivia miehiä.  Miesten ongelma puolestaan taitaa olla se, että liian vanhoina aletaan etsiä väärillä kriteereillä sopivia naisia, eli juuri noita nuoria korkeakoulutettuja.  Miehet ovat parikymmentä vuotta myöhässä, koska luonteva pariutumisikä olisi parikymppisenä.  Kannattaisi katsella siitä lähipiiristä, tai miksei kauempaakin tavallinen nainen, niinkuin ennenkin tehtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En nyt ota kantaa tähän munkkigateen, mutta voitko sinä ihan käsi sydämellä tosissasi väittää että vanhemmuus on jollain tavalla verrattavissa intin käymiseen?"

Minä nimenomaan sanoin jo alussa että vertailu ei ole erilaisissa asioissa kovinkaan hedelmällistä. Mutta se ei tarkoita ettei intti olisi monin tavoin myös rankka ja vaativa kokemus. Se on sitä osittain samalla tavalla mutta osittain tietenkin eri tavoilla kuin vanhemmuus.

 

" Myös ne jotka eivät inttiä itse käy, tietävät kyllä tasan tarkkaan mitä siellä tapahtuu. Halusivat tai eivät."

Juttujen kuuntelu ei ole sama asia kuin sen asian läpikäyminen itse. Ei ole missään asiassa. Vanhemmuuttakaan ei pysty kokemaan muiden juttujen kautta.

 

Mutta sen sisällön voi silti tietää, kun kuuntelee siitä kertomuksia tunti tolkulla. Ei se intti mitään maaginen kok

No siltikään sitä ei pysty kokemaan kokonaan ja kaikkine puolineen vain juttujen välityksellä. Ihan kuten ei pysty vaikka vanhemmuutta tai synnytystäkään. Niiden kaikki puolet huomaa vasta jos ne kokee itse varsinkin kun jokainen vielä kokee ne asiat vähän omalla tavallaan.

Ja ei intti tietenkään mikään elämää suurempi maaginen kokemus ole. Harva asia tosiaan on. Ei se vanhemmuuskaan ole suurimmalta osin kuin vain elämää ja arkea. Hienoa sellaista monin tavoin mutta myös rasittavaa ja joskus tylsää. Sekä intti että vanhemmuus ovat osia ihmisen elämästä hyvine ja huonoine puolineen.

Helppohan se on miesten haluta lapsia, kun he pääsevät vanhemmuudesta paljon helpommalla mitä naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En nyt ota kantaa tähän munkkigateen, mutta voitko sinä ihan käsi sydämellä tosissasi väittää että vanhemmuus on jollain tavalla verrattavissa intin käymiseen?"

Minä nimenomaan sanoin jo alussa että vertailu ei ole erilaisissa asioissa kovinkaan hedelmällistä. Mutta se ei tarkoita ettei intti olisi monin tavoin myös rankka ja vaativa kokemus. Se on sitä osittain samalla tavalla mutta osittain tietenkin eri tavoilla kuin vanhemmuus.

 

" Myös ne jotka eivät inttiä itse käy, tietävät kyllä tasan tarkkaan mitä siellä tapahtuu. Halusivat tai eivät."

Juttujen kuuntelu ei ole sama asia kuin sen asian läpikäyminen itse. Ei ole missään asiassa. Vanhemmuuttakaan ei pysty kokemaan muiden juttujen kautta.

 

Mutta sen sisällön voi silti tietää, kun kuuntelee siitä kertomuksia tunti tolkulla. Ei se intti mitään maaginen kok

Pointti kuitenkin se, että olipa sitten omakohtaista kokemusta armeijasta tai nais-vanhemmuudesta, niin on selvää että nais-vanhemmuus on kaikilla mittareilla rankempaa ja kestää koko elämän, armeija lyhyimmillään 6 kk ja pidät huolta ensijaisesti itsestäsi, vaikka toimitkin osana ryhmää.

Minulla olisikin varmaan 5 lasta, jos voisin olla isä. Niiden kanssa leikkisin sitten välillä töiden jälkeen, ja joku muu hoitaa. 

Vierailija kirjoitti:

Nuorilta naisilta on kadonnut sisu. Maailmassa on paljon pelottavia asioita jotka lamaannuttaa. Ei uskalleta yrittää, vaikka vaikeudet on tehty voitettavaksi, ja siittä ne parhaat fiilikset elämään saakin

Höpöhöpö. Naisilla en nyt mahdollisuus päättää ihan itse, että mitä haluavat. Aiemmin on pakotettu uhraamaan oma elämä. Kiinnostelisiko sinua sellainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä. Lapset ei kiinnosta. Se treenaminen kyllä.

M33

 

Pliiiiiiis käy vasektomiassa.

 

En käy kun prostituoiduissa.

Tuskinpa. Mutta jos, etpä ole puoliso- tai isämatskua. Sinä olet miesh u o r a.

 

Ja pillulla bisnestä tekevät naiset ovat nais h u o r I a. Tai onlyfanstaiteilijoita. Win - Win.

Menehän miesihminen päälääkärille asap!!!

"Pointti kuitenkin se, että olipa sitten omakohtaista kokemusta armeijasta tai nais-vanhemmuudesta, niin on selvää että nais-vanhemmuus on kaikilla mittareilla rankempaa ja kestää koko elämän, armeija lyhyimmillään 6 kk ja pidät huolta ensijaisesti itsestäsi, vaikka toimitkin osana ryhmää."

En ole koskaan sanonut että ne olisivat suoraan verrannollisia mutta niissä on joitain samoja piirteitä kuten se että joutuu pärjäämään välillä pienellä unella ja joutuu luopumaan isosta osasta vapaudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Nuorilta naisilta on kadonnut sisu. Maailmassa on paljon pelottavia asioita jotka lamaannuttaa. Ei uskalleta yrittää, vaikka vaikeudet on tehty voitettavaksi, ja siittä ne parhaat fiilikset elämään saakin

Nuorilta naisilta osalta on kadonnut halu tehdä lapsia, koska se nykyisin on mahdollista ja sosiaalisesti hyväksyttyä. Voidaan keskittyä mielenkiintoisempiin asioihin kun se lasten hankkiminen ei ole ykkösprio ja pakollinen tapahtuma. Ne joille perhe on tärkeä, ihan varmasti niitä lapsia hankkivat jos pystyvät.

Ei ole riittävästi töitä saatavilla, en halua pilata kehoani, enkä pidä lapsista tai luota miehiin. Siinä muutama syy miksi en tule hankkimaan lapsia

N24

Vierailija kirjoitti:

Lasten teosta ja kasvattamisesta tehty liian iso juttu. Sehän on nykyään ihan helppoa, kun asenne on luottavainen. Nykyään on hyvät vaipat, valmista vauvanruokaa allergisillekin, laaja valikoima lasten käsikauppalääkkeitä, subjektiivinen päivähoito-oikeus, laajat perhevapaat ja netti täynnä tietoa ongelmatilanteisiin. Lastenlasteni hoitaminen on paljon helpompaa kuin omien lasteni 1980-luvulla. Myös työelämä etätyömahdollisuuksineen on entistä joustavampaa ja parisuhteet tasa-arvoisempia. Naisista on tullut ihmeen arkoja ja itsekeskeisiä. Pelätään kulutustason laskua, synnytystä, vartalon venymistä, kuntosalivuoron menetystä ja naamioidaan asia sosiaalisesti hyväksytymmäksi ilmasto- ja sodanuhka-ahdistukseksi. Omalla kohdallani voin todeta, että kaiken, mitä tiedän elämän merkityksestä, rakkaudesta, rohkeudesta ja moraalista, olen oppinut lapsiltani, jotka olen kasvattanut aikuisuuteen.

Niin, naiset elävät tänä päivänä niinkuin miehet ja se on täysin oikein. Olisiko miesten aika muuttua? Kirjoitit tuossa, että parisuhteet tasa-arvoisempia. Niin, eivät kuitenkaan tasa-arvoisia. Edelleenkään. Ei auta, jos tilanne parempi kuin isoäidillä, kun ei kuitenkaan oikein edelleenkään. 

Älä nyt viitti jauhaa tuosta elämän merkityksestä, yms. Lähteitä on monia, lapset vain yksi monien joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En nyt ota kantaa tähän munkkigateen, mutta voitko sinä ihan käsi sydämellä tosissasi väittää että vanhemmuus on jollain tavalla verrattavissa intin käymiseen?"

Minä nimenomaan sanoin jo alussa että vertailu ei ole erilaisissa asioissa kovinkaan hedelmällistä. Mutta se ei tarkoita ettei intti olisi monin tavoin myös rankka ja vaativa kokemus. Se on sitä osittain samalla tavalla mutta osittain tietenkin eri tavoilla kuin vanhemmuus.

 

" Myös ne jotka eivät inttiä itse käy, tietävät kyllä tasan tarkkaan mitä siellä tapahtuu. Halusivat tai eivät."

Juttujen kuuntelu ei ole sama asia kuin sen asian läpikäyminen itse. Ei ole missään asiassa. Vanhemmuuttakaan ei pysty kokemaan muiden juttujen kautta.

 

Mutta sen sisällön voi silti tietää, kun kuuntelee siitä kertomuks

Aivan, mutta palataan nyt taas mutkan jälkeen takaisin alkupointtiin:

intti on koulutus joka kestää 6-12 kk. Vanhemmuus kestää eliniän, ja on käynnissä 24/7. Älä edes yritä verrata noita toisiinsa, ellet halua vaikuttaa täysin vähäjärkiseltä.

Miesten lapsihaaveet, mitä ne oikein ovat?

No sitä, että laitetaan lapsi alulle, koska se on mieluisaa puuhaa, mutta nainen hoitakoon sitten ihan kaiken muun lapseen liittyvän ja käyköön samalla vielä töissä. Mies jatkaa elämäänsä kuin ennenkin.

Ei kiitos, sanovat nykynaiset. Ja se on oikein.

Mitä tekemistä Intillä on tämän globaalin ilmiön kanssa? Joka maassa sama tilanne ja trendi. 

Eikä inttiä voi verrata äitiyteen. luoja. 

Miehenä en uskalla lapsia hankkia nykynaisten kanssa. Eivät osaa edes kotia enää hoitaa, lapsista puhumattakaan.

Hyvin monet on sitä mieltä, että lapsia hankitaan vain se määrä, mihin on itsellä varaa. Tai ei hankita, koska ei ole varaa. Tätä voi kutsua jo yleiseksi näkemykseksi. Miksi tuo tunnistetaan ja tunnustetaan yksilötasolla, mutta edelleen yhteiskunnallisella tasolla ajatellaan ihan toisin?

Marinin hallituksen aikana lapsiperheköyhyys räjähti ennätysluvuin. Tämän hallituksen aikana trendi ei ole kääntynyt, vaan jossain luki, että nousua on vieläkin ja muistaakseni luku oli 17 000. Ei lähellekään samaa tasoa kuin edellisen hallituksen aikana, mutta ei myöskään taittuva/loppuva suuntaus. 

Digitalisaatio on vähentänyt paljon työpaikkoja, ja vähentää koko ajan lisää. Sekä julkiselta, että yksityiseltä sektorilta. Väheneminen kiihtyy vielä entisestäänkin tekoälyn käytön yleistyessä ja monipuolistuessa. 

Valtiotasollakin pitää adaptoida ajattelu käsittämään muuttuneita olosuhteita. Vähemmän lapsia ei ole huonompi asia. Suomalaisia on ennenkin ollut vähemmän. Jokaiselle lapselle pitäisi mahdollistaa potentiaalinsa kukoistamiseksi riittävää (pelkät perustarpeet, kuten ruoka ja suoja) paljon laajempi hyvinvointi. Harrastusmahdollisuuksineen ja sparrauksineen (kognitiot). Oheisvaikutuksena näillä on perheitä reaaliajassa tukeva vaikutus.  Eli kannattaisi suunnata fokus laatuun määrän sijaan. Ja edelliset pitää mukanaan ajatuksen kaikista sektoreista. Lapsia (jo syntyneitä/heidän tulevia vanhempiaan) ei pidä tuottaa mistään rajojen ulkopuoleltakaan. Kompensoimaan määrää. Koska keskiössä nimenomaan olisi kvalitatiivinen väestön määrän päivitys.

Vierailija kirjoitti:

Minulla olisikin varmaan 5 lasta, jos voisin olla isä. Niiden kanssa leikkisin sitten välillä töiden jälkeen, ja joku muu hoitaa. 

Niinpä ja juhlissa kuuntelisit kehuja miten hienosti olet heidät kasvattanut kun kokeistakin tulee hienoja numeroita. Neuvolassa sinua kehutaan miten hienosti lasta ruokitte, kun vaimo täysimettää. Jne. 

Mies on pelkkä loinen näissä ja osallistuessaan sabotoi äitiyttä. Tilannetta ei ollenkaan paranna se, että nämä lapsien asioihin osallistuvat naiset, neuvolat, lasut, opettajat, ym. pokkuroivat miesten edessä ja nuolevat näiden peräreikiä ja palleja. Se on surullista, että lapset pitää altistaa tällaiselle naisvihalle jo ennen syntymäänsä ja välittömästi sen jälkeen. 

Ehkäpä vielä joskus on yhteiskunta, missä naiseutta arvostetaan ja turvataan siinä määrin, että he ihan aidosti haluavat synnyttää. Siihen asti ei voi kuin taputtaa kohtu- ja pikkulapsihimoisia siittäjiä päälaelle että voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Miehenä en uskalla lapsia hankkia nykynaisten kanssa. Eivät osaa edes kotia enää hoitaa, lapsista puhumattakaan.

Mikset sinä sitten hoida?

Voisitte miehet hoitaa kodin ja lapset 80 %:sti ja maksaa talouden menoista puolet + lasten menot kokonaan. Tämä on se diili, jota tällä hetkellä tarjoatte naisille höystettynä raskaudella ja alapään repeämisellä.

Houkuttaisiko tällainen isyys?

Vierailija kirjoitti:

Hyvin monet on sitä mieltä, että lapsia hankitaan vain se määrä, mihin on itsellä varaa. Tai ei hankita, koska ei ole varaa. Tätä voi kutsua jo yleiseksi näkemykseksi. Miksi tuo tunnistetaan ja tunnustetaan yksilötasolla, mutta edelleen yhteiskunnallisella tasolla ajatellaan ihan toisin?

Marinin hallituksen aikana lapsiperheköyhyys räjähti ennätysluvuin. Tämän hallituksen aikana trendi ei ole kääntynyt, vaan jossain luki, että nousua on vieläkin ja muistaakseni luku oli 17 000. Ei lähellekään samaa tasoa kuin edellisen hallituksen aikana, mutta ei myöskään taittuva/loppuva suuntaus. 

Digitalisaatio on vähentänyt paljon työpaikkoja, ja vähentää koko ajan lisää. Sekä julkiselta, että yksityiseltä sektorilta. Väheneminen kiihtyy vielä entisestäänkin tekoälyn käytön yleistyessä ja monipuolistuessa. 

Valtiotasollakin pitää adaptoida ajattelu käsittämään muuttuneita olosuhteita. Vähemmän lapsia e

Ei lapsiasia tule ratkeamaan valtiotasolla. Tuo on sama kuin vaatisit, että miehet ratkaisisvat kuukautiset. Ei se kiinnosta heitä, ei heillä ole tarvittavaa kokemusta tai näkemystä, puhumattakaan värkeistä ottamaan asiaan edes kantaa.

Naisten on itse rakennettava sellaiset järjestelmät, joissa heidän ja lasten on hyvä olla. Kuuluuko näihin sitten miehiä, no jaa-a... Mutta näin se menee, jos halutaan hyvinvointia ja sellaiset olosuhteet, missä heidän on hyvä olla, kasvattaa lapsia, ja lasten kasvaa