Mitä kadut aviomiehesi valinnassa?

Toivon, että olisin pitänyt varoitusmerkkinä  tiiviitä suhteita lapsuudenperheeseensä. Pidin sitä positiivisena, mutta oikeasti ei ollut kasvanut itsenäisyyteen vanhemmistaan ja sisarusten auttaminen menikin aina ohi yhteisten menojen.

Toinen asia on se, että olisi kannattanut katsoa tarkemmin sitä, mitä ajattelee talouteen liittyvistä asioista. Parisuhteemme päättyi siihen, kun ei halunnut omistaa kotia yhdessä. Kuvitteli, että hän miehenä ostaa talon, jossa minäkin asun ja josta pidän huolta kuin omastani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on aina olleet sellaisia, että ovat aluksi tosi kivoja, huumorintajuisia, tuovat kukkia, vievät syömään yms. Sitten menee vuosia ja niistä tulee ilkeitä, todella vaikeita luonteeltaan ja täysin huumorintajuttomia.

Mikähän tässä on? Onko teillä ollut minkälainen keskusteluyhteys, yhteisiä unelmia? En siis syytä,  vaan utelen.

Kyllä. Etenkin alkuaikoina ovat jutelleet paljonkin ja on ollut yhteisiä unelmia. Sitten heistä on vuosien saatossa tullut ilkeitä tuppisuita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on aina olleet sellaisia, että ovat aluksi tosi kivoja, huumorintajuisia, tuovat kukkia, vievät syömään yms. Sitten menee vuosia ja niistä tulee ilkeitä, todella vaikeita luonteeltaan ja täysin huumorintajuttomia.

Mikähän tässä on? Onko teillä ollut minkälainen keskusteluyhteys, yhteisiä unelmia? En siis syytä,  vaan utelen.

Kyllä. Etenkin alkuaikoina ovat jutelleet paljonkin ja on ollut yhteisiä unelmia. Sitten heistä on vuosien saatossa tullut ilkeitä tuppisuita.

Apua, tämä on pelottavaa. Onko nämä miehet osanneet avata syytä tälle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on aina olleet sellaisia, että ovat aluksi tosi kivoja, huumorintajuisia, tuovat kukkia, vievät syömään yms. Sitten menee vuosia ja niistä tulee ilkeitä, todella vaikeita luonteeltaan ja täysin huumorintajuttomia.

Mikähän tässä on? Onko teillä ollut minkälainen keskusteluyhteys, yhteisiä unelmia? En siis syytä,  vaan utelen.

Kyllä. Etenkin alkuaikoina ovat jutelleet paljonkin ja on ollut yhteisiä unelmia. Sitten heistä on vuosien saatossa tullut ilkeitä tuppisuita.

Apua, tämä on pelottavaa. Onko nämä miehet osanneet avata syytä tälle?

Eivät ole mitään syytä kertoneet.

En kadu koska mieheni on luonteeltaan sellainen rauhallinen kotimies jonka halusin. Mieheni on kiltti ja huomaavainen, tekee kotitöitä ja ei riitele koskaan.

Tästä tuleekin pitkä ketju.

Tuleeko ennätys...

Vierailija kirjoitti:

Toivon, että olisin pitänyt varoitusmerkkinä  tiiviitä suhteita lapsuudenperheeseensä. Pidin sitä positiivisena, mutta oikeasti ei ollut kasvanut itsenäisyyteen vanhemmistaan ja sisarusten auttaminen menikin aina ohi yhteisten menojen.

 

Toinen asia on se, että olisi kannattanut katsoa tarkemmin sitä, mitä ajattelee talouteen liittyvistä asioista. Parisuhteemme päättyi siihen, kun ei halunnut omistaa kotia yhdessä. Kuvitteli, että hän miehenä ostaa talon, jossa minäkin asun ja josta pidän huolta kuin omastani.

Auts. Tässäkin on niin laaja skaala, mitä pitäisi ennakkoon keskustella läpi. Jotenkin sitä luottaa vaaleanpunaiset lasit nenällään, että tietysti tahdotaan samoja asioita. Pitää varmaan katsoa netistä joku listaus asioista, mistä kannattaa ehdottomasti puhua ennen suhteen syventymistä. Lapsi- ja talousasiat nyt ainakin. Iso pelko on, että tekee lapsia normaalin oloisen miehen kanssa, joka taantuukin miesvauvaksi joka syö lasten vanukkaat. Mutta miten tällaistakin varmistetaan etukäteen; "jos meillä on 3 lasta ja jääkaappiin ilmestyy 3 vanukasta, kenelle ajattelet näiden kuuluvan..?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on aina olleet sellaisia, että ovat aluksi tosi kivoja, huumorintajuisia, tuovat kukkia, vievät syömään yms. Sitten menee vuosia ja niistä tulee ilkeitä, todella vaikeita luonteeltaan ja täysin huumorintajuttomia.

Mikähän tässä on? Onko teillä ollut minkälainen keskusteluyhteys, yhteisiä unelmia? En siis syytä,  vaan utelen.

Kyllä. Etenkin alkuaikoina ovat jutelleet paljonkin ja on ollut yhteisiä unelmia. Sitten heistä on vuosien saatossa tullut ilkeitä tuppisuita.

Apua, tämä on pelottavaa. Onko nämä miehet osanneet avata syytä tälle?

Syy on ehkä toinen nainen? Käytöstä muuttamalla saadaan muija vieraantumaan ja tekemään eropäätöksen,niin ei itse tarvitse. Sitten jatkamaan uuden höynän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on aina olleet sellaisia, että ovat aluksi tosi kivoja, huumorintajuisia, tuovat kukkia, vievät syömään yms. Sitten menee vuosia ja niistä tulee ilkeitä, todella vaikeita luonteeltaan ja täysin huumorintajuttomia.

Mikähän tässä on? Onko teillä ollut minkälainen keskusteluyhteys, yhteisiä unelmia? En siis syytä,  vaan utelen.

Kyllä. Etenkin alkuaikoina ovat jutelleet paljonkin ja on ollut yhteisiä unelmia. Sitten heistä on vuosien saatossa tullut ilkeitä tuppisuita.

Apua, tämä on pelottavaa. Onko nämä miehet osanneet avata syytä tälle?

Syy on ehkä toinen nainen? Käytöstä muuttamalla saadaan muija vieraantumaan ja tekemään eropäätö

Ei ole ollut mitään toisia naisia.

Mies valehteli, sekoili toisten naisten kanssa ja haukkui minua hu0raksi ym. Käytti rajua henkistä väkivaltaa, joskus fyysistäkin. 

Kadun sitä, että aina vaan jatkoin suhdetta enkä ottanut eroa. Olisi pitänyt erota heti alkuvuosina.

Nyt takana jo pitkä suhde ja ei nuo kaikki asiat vaan ole unohtuneet. 

Harmittaa etten löytänyt häntä nuorena. Hän ei kritisoi, ei valita, auttaa, neuvoo, rakastaa. Toivottavasti oon edes lähes yhtä täydellinen kuin hän väittää minun olevan..

Mieheni on työhullu.  Ei niin hyvä puoli miehessä.

Mammanpoika, perässä vedettävä mieslapsi

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on työhullu.  Ei niin hyvä puoli miehessä.

Millaisissa tilanteissa tämä erityisesti ilmenee/harmittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on työhullu.  Ei niin hyvä puoli miehessä.

Millaisissa tilanteissa tämä erityisesti ilmenee/harmittaa?

Olen eri, mutta etkö todellakaan hoksaa? Meillä mies kävi päätyössään ja lisäksi otti siellä kaikki mahdolliset ylityövuorot. Kaiken kukkuraksi vapaapäivisin oli töissä toisessa paikassa. Ihan vaan rahankiilto silmissä.

Ei kovasti järkeä perheellisellä. Ymmärsi lopulta onneksi kun tein selväksi että mieluummin asun sitten ihan oikeasti yksin lasten kanssa, jos ei häntä kotona näy kuin korkeintaan nukkumassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on työhullu.  Ei niin hyvä puoli miehessä.

Millaisissa tilanteissa tämä erityisesti ilmenee/harmittaa?

Olen eri, mutta etkö todellakaan hoksaa? Meillä mies kävi päätyössään ja lisäksi otti siellä kaikki mahdolliset ylityövuorot. Kaiken kukkuraksi vapaapäivisin oli töissä toisessa paikassa. Ihan vaan rahankiilto silmissä.

Ei kovasti järkeä perheellisellä. Ymmärsi lopulta onneksi kun tein selväksi että mieluummin asun sitten ihan oikeasti yksin lasten kanssa, jos ei häntä kotona näy kuin korkeintaan nukkumassa.

Tottakai hoksaan, mutta kiinnostaa kuulla tarkemmin että onko ongelmana ollut se ettei ole paikalla, miettii kotiarjessakin työjuttuja, ei osaa levätä vai mikä. Kiva jos teille tuli muutosta tuohon.