Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksatte kokopäivätyötä?
14.04.2025 |
Itsellä alkaa työt joka päivä kello 7 ja loppuu 15.30. Herätä pitää joka päivä viideltä ja työmatka kestää tunnin julkisilla. Kotona olen 16.30 ja nukkumaan pitää mennä yhdeksältä. Vapaa-aikaa jää siis 4,5 tuntia ja tuostakin iso osa menee kotitöihin, kaupassakäyntiin ja muihin askareisiin. Lisäksi pitäisi ehtiä liikkua, laittaa terveellistä ruokaa, huolehtia ihmissuhteista ja tehdä vaikka mitä muuta!
Ei tämä ole mitään elämää! illat ja viikonloput menee kokonaan töistä toipuessa eikä mitään ehdi tehdä. Joka aamu vituttaa kun joutuu menemään töihin. Kaiken lisäksi palkka on niin pieni ettei mitään jää säästöön vaikka asun yksiössä enkä omista autoa, ihan turhalta tuntuu töissäkäynti tämän takia
Kommentit (106)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvostukseni on suurta kaikkia työtätekeviä kohtaan. Jotka opettavat , hoitavat, korjaavat, suunnittelevat, kehittävät, valvovat, investoivat, istuttavat siemeniä, lypsävät, myyvät , kirjoittavat, tanssivat jne jne jne. Ilman yrittäviä ja tekeviä ihmisiä ei hyvinvointivaltiota olisikaan.
vai että ihan arvostusta tulee no eikkai tässä sit mitään palkkaa tai vapaa-aikaa tarvitakkaan
Etätöissä jaksaa, APn kuvailemissa ei enää kiitos
Lähes aina työpäivän jälkeen ihan puhki. En tiedä mikä siihen auttaa, mutta ainakin mielekäs ja kiinnostava työ, hyvä työyhteisö ja hyvä henki työpaikalla motivoivat jaksamaan palkan lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kun ois edes töitä niinkuin aloittajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksaisikaan. Olen siitä onnekas, että teen 50% työaikaa ja saan itse valita työaikani. Tunne siitä, että töissä minua arvostetaan ja riittävä palkka auttavat jaksamaan.
Sulla on joka päivä aamuin illoin tunti aikaa rentoutua työmatkoilla. Kuuntele muusikkia, äänikirjaa, katso sarjaa, lue, neulo, virkkaa, tee sudokuja tai mitä nyt ikinä tykkäätkin. Ota vaikka torkut, jos pystyt. Kun tulet kotiin otat sellaisen tehopuolituntisen ja teet tarvittavat kotityöt alta - olethan saanut jo tunnin levätä työmatkalla. Tee ruoka 2-3 päivälle kerralla. Pidä liikuntapäivät la ja su ja yksi ilta viikolla. Se riittää kyllä. Työpäivinä ei todellakaan tarvitse ehtiä nähdä kavereita tai sukulaisia, jos ei jaksa!
Mulla on noilla työajoilla vieläpä perhe siihen lisäksi, omakotitalo ja eläimiä. Ikää 40+ ja hyvin ehtii ja jaksaa. Tai ei tietenkään aina jaksa, sit menee enemmän sieltä mistä aita matalin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaa-aikaa jää siis 4,5 tuntia
Jos et kerran hae 4,5 tuntia päivässä uutta työpaikkaa, jossa vapaata jäisi enempi, niin sitten asiaan pitää vain sopeutua.
Lähtökohta on siis se, että sinulla on 4,5 tuntia työpäivisin aikaa kaikkeen. Siitä sitten miettimään, miten järjestät sen paremmin, että aikaa jäisi enempi tai ettet olisi niin väsynyt.
Voit esimerkiksi kauppareissun sijaan ruveta tilaamaan ne kauppaostokset kotiinkuljetettuina. Tai mennä sinne kauppaan kotiinpaluumatkalla, ettei tarvitse erikseen sinne lähteä, joka vie enempi aikaa illasta. Jne.
Tai sitten voit ruveta preppaamaan ja tekemään asioita niin paljon etukäteen kuin suinkin, uhrata vain yksi ilta semmoisille, että muut illat olisivat vapaita, tai ainakin vapaampia.
Itse olen tehnyt aampalankin aina iltaisin valmiiksi, koska haluaan aamulla enemmän aikaa itselleni ja minua ärsyttää keittiön sotkeminen aamuisin. Nyt keksin, että yhtä hyvin voin tehdä muutamankin päivän leivät jääkaappiin. Ilmatiiviissä rasiassa ne säilyvät ihan hyvin niin, ettei minun tarvitse sellaisia väsätä joka ilta.
Jos oikeasti haluaa ja vähän miettii, niin kyllä sitä aikaa saa uudelleen järjesteltyä paremmin. Koska se arki-ilta ja pari päivää vapaata on oikeasti niin lyhyt aika, että kyllä ne pitäisi kokonaan mieluisiin asioihin saada kuluttaa.
Ihan samaa olen miettinyt jo pitkään. Ei tässä oravanpyörässä ole järkeä, kun tuntee usein elävänsä vain työlle. Kyllä päivän akut tyhjenee työpäivän aikana, ei todellakaan jaksa sen jälkeen enää harrastaa tai tavata ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikalle on kaksi kilometriä. Työpäivä kestää 4-6 tuntia. Kyllä se siitä. Välillä täytyy iltaisin tehdä kotona töitä.
Riippuu myös alasta. Itse olin 20 vuotta kaupassa töissä ja olin aivan loppu. Opiskelin 38 vuotiaana hoitoalle haukuttuun lähihoitajan ammattiin ja nyt olen 3 vuotta käynyt tyytyväisenä työssä vanhainkodilla paljon paremmalla palkalla kuin myyjänä vajailla tunneilla. Sitten kun tähän kyllästyn keksin jotain muuta, opiskelen vaikka uuden osaamisalan ja menen päiväkotiin töihin tms. Elämä on valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon nuorehko aikuinen. Totuus on, etten jaksa tavallisen täysiaikaisen työviikon jälkeen itsekään oikein mitään! Pakolliset hoidan. Perhettä turha kuvitellakaan tällaiseen yhtälöön, onneksi en siitä osaa haaveillakaan. Tuntuu, että elämä on selviytymistä, ja mietin mitä järkeä tässä on.
Teen vain lyhyitä työpäiviä. Palkka ei ole suuri, mutta otan mieluummin vapaa-aikaa ja käytän sitä opiskeluun, harrastuksiin, liikuntaan ym. Eläkekin tulee toki olemaan pieni, mutta en jaksa juosta rahan perässä ja suorittaa.
Tuo on melko tavallista elämää, ruoki sitten vielä perhe, siivoa, pese pyykit. Lomilla hieman helpottaa.
tarvitaan lisää maahanmuuttoa paikkaamaan huutava työvoimapula
Hanki työpaikka lähempää tai muuta lähemmäs työpaikkaa.
Niinpä niin. Muutanko eduskuntataloon asumaan vai miten tämän teen, kun pääkaupunkiseudun välimatkat ovat pitkät ja julkisen liikenteen sujuvuudesta ja pienistä vuoroväleistä huolimatta asuinalueeltani Helsingin keskustaan bussilla + metrolla kestää hyvinkin se 50 minuuttia? Ymmärrän, että siellä jossain maakunnassa ajat pitkin lähes tyhjiä maanteitä tunnissa sata kilometriä ja työpaikkasi sijaitsee huoltoaseman takana kylän ainoassa marketissa, jonne ajat pihaltasi pitkin tyhjää paikkakuntasi melkein ainoaa katua neljä minuuttia, mutta yritä sinäkin muistaa, että toisaalla on toisenlaista.
En jaksa, teen kuusi tuntista päivää.
Arvostukseni on suurta kaikkia työtätekeviä kohtaan. Jotka opettavat , hoitavat, korjaavat, suunnittelevat, kehittävät, valvovat, investoivat, istuttavat siemeniä, lypsävät, myyvät , kirjoittavat, tanssivat jne jne jne. Ilman yrittäviä ja tekeviä ihmisiä ei hyvinvointivaltiota olisikaan.