Miten jaksatte kokopäivätyötä?
Itsellä alkaa työt joka päivä kello 7 ja loppuu 15.30. Herätä pitää joka päivä viideltä ja työmatka kestää tunnin julkisilla. Kotona olen 16.30 ja nukkumaan pitää mennä yhdeksältä. Vapaa-aikaa jää siis 4,5 tuntia ja tuostakin iso osa menee kotitöihin, kaupassakäyntiin ja muihin askareisiin. Lisäksi pitäisi ehtiä liikkua, laittaa terveellistä ruokaa, huolehtia ihmissuhteista ja tehdä vaikka mitä muuta!
Ei tämä ole mitään elämää! illat ja viikonloput menee kokonaan töistä toipuessa eikä mitään ehdi tehdä. Joka aamu vituttaa kun joutuu menemään töihin. Kaiken lisäksi palkka on niin pieni ettei mitään jää säästöön vaikka asun yksiössä enkä omista autoa, ihan turhalta tuntuu töissäkäynti tämän takia
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
En mene ikinä töihin ja sekös teitä lampaita harmittaa
Eli sun mielestä on ok hyväksikäyttää muita, jotta itselläsi on hyvä olla. Annas kun arvaan - oot myös äänekäs antirasisti, mutta kas, kun maahan muuttajat joutuvat hoitamaan ne huonosti palkatut duunit, jotka ei sulle ja muille ideologisesti työttömille kelpaa, ja tyytymään korkeintaan johonkin ylihinnoiteltuun vuokrakoppiin itä-Helsingin ghetossa, et näe ongelmaa. Sitä juuri on vihervasemmistolainen käsitys ihmisoikeuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon nuorehko aikuinen. Totuus on, etten jaksa tavallisen täysiaikaisen työviikon jälkeen itsekään oikein mitään! Pakolliset hoidan. Perhettä turha kuvitellakaan tällaiseen yhtälöön, onneksi en siitä osaa haaveillakaan. Tuntuu, että elämä on selviytymistä, ja mietin mitä järkeä tässä on.
Olen vuosien varrella huomannut, että juuri perheettömät nuoretaikuiset jaksaa vähiten. Se taitaa olla seuraus siitä, kun ei ole pakkokaan jaksaa. Sama työ, samat työajat, sama määrä vapaa-aikaa, mutta 30-vuotiaat lapsettomat valittaa, kun ei jaksa eikä ehdi mitään. Ehkä se vapaa-ajan käyttö on tehotonta? Kun mikään ei pakota olemaan tehokas, niin venytään ja vanutaan, käytetään aikaa epäolennaiseen, ei osata organisoida arkea niin, että aikaa ei tuhraudu turhiin asioihin?
Itselläni on periaate, että työpäivinä puolikahdeksaan mennessä on oltava kaikki pakollinen
Nyt on taas sakeaa settiä lapsettomista. Kyllä ne asenteet alkaa kotoa ja Suomessa laiskimmat asenteet on keskiluokkaisilla nuorilla, joita yhteiskunta on paaponut lapsilisillä ja muilla lapsiperheiden eduilla koko elämän. Todella moni äiti ei Suomessa käy töissä tai tekee vain 6h päiviä. Yhteiskuntahan tarjoaa tähän valtavasti taloudellisia kannustimia.
Ap:n suurempi ongelma on Suomen korruptoituneet asuntomarkkinat, huonosti toimiva julkinen liikenne ja älytön veroaste, jolla pidetään yllä juuri niitä keskiluokkaisia lapsiperheitä ja muita, jotka hiljaa tuhoaa yhteiskuntaa sisältä päin. Sitä ei tietysti sun kaltainen seksuaalisuuttaan kaikille tuputtava perushetero kykene ymmärtmään.
En jaksakaan, tosin näissä hommissa eivät jaksa nuoretkaan. Siksi teen 50% työaikaa ja lisävuoroja jaksamisen mukaan.
Odotan innolla, että pääsen kokoaikatöihin. viimeksi kun tein 2 tuntia töitä, niin istuin suurimman osan siitä vessassa piilossa, koska vammainen hermostui, hakkasi vessan ovea ja sille piti soittaa poliisit.
Mitä mahtaisinkaan saada aikaan kokoaikatöissä? Varmaan vallankumouksen.
Vierailija kirjoitti:
En jaksakaan, tosin näissä hommissa eivät jaksa nuoretkaan. Siksi teen 50% työaikaa ja lisävuoroja jaksamisen mukaan.
Onneksi nuoret muuttavat ulkomaille ja jättävät konkurssisuomen. Näin kävi molemmille jälkikasvuillemme. Heidän kautta teemme edullisia hankintoja eikä tartte maksaa suomen ryöstöhintoja. Emme ole ainoita jotka teemme näin. Siille ei voida mitään että rahaa lähtee suomesta, kiitos hallitukselle
Asutko pk-seudulla kun työmatkat noin pitkät?
Kannattaa ainakin harkita muuttoa pienempään kaupunkiin tai maakuntiin. Asuminen halvempaa ja kaikki lähempänä, niin jää enemmän vapaa-aikaa. Ja jos luonnosta pitää niinkuin me, niin onhan tämä ihan lottovoitto.
Vierailija kirjoitti:
Asutko pk-seudulla kun työmatkat noin pitkät?
Kannattaa ainakin harkita muuttoa pienempään kaupunkiin tai maakuntiin. Asuminen halvempaa ja kaikki lähempänä, niin jää enemmän vapaa-aikaa. Ja jos luonnosta pitää niinkuin me, niin onhan tämä ihan lottovoitto.
taitaahan tuo pk-seudulla asua kun ei palkkakaan riitä elämiseen
mutta julkisilla voi työmatkat kyllä muuallakin olla lähemmäs tunnin luokkaa, kun vuoroja ei mene tiheään ja voi joutua vaihtamaan välissä
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaan nelipäiväinen työviikko
Mulla on 3 päiväinen. 3 yövuoroo per viikko ja kaikki muu aika itselle. Kiitos!
En jaksa. Siksi olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osan ajasta töissä. Välillä tuntuu sekin liialta
Mulla aika samat speksit kuin ap:lla. Itse vaihdoin julkkarit pyöräilyyn, ja sain näin liikunnan hoidettua kertarysäyksellä. On muuten ihan erilainen olo aloittaa työpaivä aamulla pyöräilyn kuin dösässä istumisen jälkeen. Mulla vähän reilu 10 km suuntaansa, kovin paljon pitempää matkaa en viitsisi pyöräillä. Aikaa mene pyörällä saman verran kuin julkkareilla, ja töissä vaihdan paidan ja toivon, etten haise liikaa hieltä ;) Työ on ihan mukavaa, vaikkei tietysti aina. En inhoa töissäkäyntiä. Mulla on yksi päivä viikosta etätöitä, ja ne teen n. 50-prosenttisesti sängyssä tai sohvalla maaten.
Kun pääsen kotiin, yritän syödä jonkun maltillisen välipalan ja sitten otan noin vartin nokoset. Yleensä kissa osallistuu tähän toimintaan, enkä kyllä oikeasti tiedä oikein mitään söpömpää tällä hetkellä, kuin kainaloon peiton alle käpertyvä kisuliini.
Kiinnitän aika paljon huomiota siihen, mitä syön. Syön melko terveellisesti ja paljon kasviksia. Olen hoitanut anemiani kuntoon.
Näillä selviän ja olen jopa oikein tyytyväinen elämääni. Uskoisin, että elämä on todella pitkälti asennekysymys, siksi siihen omaan asenteeseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Mulla sama työaika. Erona se, että työmatka 15mim ajoa omalla autolla ja asun omakotitalossa. Säästämään pystyy ja vapaa-aikaa on. Klo 9 nukkumaan ja viideltä ylös? Lasten aikataulu sulla.
Voihan sitä jättäytyä vähän sivummalle työelämästä. Karsii kaikki mahdolliset ylimääräiset menot. Yksinkertaistaa elämää. Eihän siinä ole mitään mieltä, jos koko elämä on pelkkää tuskaa työn takia. Pitää löytää ilo pienistä asioista. Talo, auto ja kesämökki myyntiin vaan. Sitten voi hiljentää menoa. Yhteiskunta takaa perusturvan.
Tietysti jos on perhettä ja lapsia, niin sitten onkin vähän eri juttu. Mutta kyllä aina joku ratkaisu löytyy.
Työelämä on rentoa kunhan opiskelee kunnon ammatin. Seison päivät koneella ja teen kotijuttuja samalla. Käyn vähintään kaksi kertaa työajalla kävelemäasä ulkona ja venyttelen.
Työmatkat juurikin pilaa työn kuin työn. Suosittelen muuttamaan lähemmäksi tai etsimään uuden työn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienyrittäjänä työ on koko ajan läsnä, ellen ole asiakaspalvelussa olen tukussa tai leipomassa tai siivoamassa tai korjailemassa paikkoja tai kastelemassa tai... pitkä loputon lista. Pikku yritykseni on avoinna joka päivä 9-21, mutta usein vielä klo. 22 olen työn tohussa. Nuorena jaksoi painaa, nyt keski-iässä kroppa alkaa reklamoimaan ja väsymyskin iskee. Myisin paikan, mutta kukaan ei ole kiinnostunut eli pakko jaksaa vielä muutama vuosi. Onneksi kesällä vähän helpottaa kun voi palkata nuoria avukseni. Työkkäristä ei ole apuja saanut. Hyvä puoli on se, että työmatkaa on vain n. 500m.
Pidätkö lomaa?
Minä en voi tänä vuonna.
Sama tilanne, olen liian vanha , kukaan ei palkkaisi.
Aloittajalla on 5 viikkoo lomaa + saikuttaa.
Itse en sairasta edes vuosi flunssia
Itkevä pienyrittäjä
Elämä on valintoja, paitsi yrittäjälle. Yrittäjän ongelmat ovat muiden syytä. Yrittäjä on olosuhteiden uhri.
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on rentoa kunhan opiskelee kunnon ammatin. Seison päivät koneella ja teen kotijuttuja samalla. Käyn vähintään kaksi kertaa työajalla kävelemäasä ulkona ja venyttelen.
Työmatkat juurikin pilaa työn kuin työn. Suosittelen muuttamaan lähemmäksi tai etsimään uuden työn.
Ei auta kiitettävillä arvosanoilla suoritetut akateemiset tutkinnot, jos ei kukaan palkkaa töihin. Itsellä löytyy niin luonnontieteistä kuin tekniikan alaltakin korkeakoulututkinnot. Ihan työllistäviä aloja pitäisi kuulemma olla. Mihinkään ei pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mene ikinä töihin ja sekös teitä lampaita harmittaa
Eli sun mielestä on ok hyväksikäyttää muita, jotta itselläsi on hyvä olla. Annas kun arvaan - oot myös äänekäs antirasisti, mutta kas, kun maahan muuttajat joutuvat hoitamaan ne huonosti palkatut duunit, jotka ei sulle ja muille ideologisesti työttömille kelpaa, ja tyytymään korkeintaan johonkin ylihinnoiteltuun vuokrakoppiin itä-Helsingin ghetossa, et näe ongelmaa. Sitä juuri on vihervasemmistolainen käsitys ihmisoikeuksista.
En ole antirasisti. Äänestin persujakin kerran. Viimeksi kokoomusta.
4 päivää viikossa etänä, yksi lähinä toimistolla. Just kävin kahvitauolla nyppimässä etäkonttorin kukkapenkkiä. Korkeastikoulutettu, asiantuntijatyössä.
Piti jaksaa opiskella täysillä tutkinto ja aemmin tehdä montaa ei-kivaa työtä nurisematta, niin nyt on näin. Jaksan hienosti ja tykkään työstäni.
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on rentoa kunhan opiskelee kunnon ammatin. Seison päivät koneella ja teen kotijuttuja samalla. Käyn vähintään kaksi kertaa työajalla kävelemäasä ulkona ja venyttelen.
Työmatkat juurikin pilaa työn kuin työn. Suosittelen muuttamaan lähemmäksi tai etsimään uuden työn.
Opettajako ei sitten ole kunnon ammatti? Ylempi korkeakoulututkinto siihenkin on vaadittu, mutta etätyön mahdollisuutta ei ole.
yli 200 tuntia joka kuukausi työaika ja tunti työmatkoihin päivässä omalla autolla , ei ongelmaa kun on työ josta pitää
Hyvin. Yrittäjä, ja työpäivät noin 10 tuntisia. Hienot asiakkaat ja rauhallinen työympäristö. Ikää meillä miehen kanssa +60 ja aina vaan tykätään työstämme. Ehkä se että olemme tämän itse luoneet yli 30v sitten ja kehittäneet toimintaa ja kasvattaneet liikevaihtoa, antaa motivaatiota. Ja se että ei ole hankalia työtovereita, ja on ihania työntekijöitä joita palkitsemme säännöllisesti.