Onko töykeää sanoa "ei kuulu sinulle"

Parasta viihdettä ikinä antaa uteliaalle juoruilijalle todella virheellisiä ja valheellisia tietoja jonka jälkeen alat kuulemaan kylillä usealta ihmiseltä niitä samoja asioita itsestäsi mitä olet tasan yhdelle valehdellut. Hauska nähdä vielä tämän juoruilijan ilme kun ensinnitse todistat ne juorut valheeksi jonka jälkeen kaikki ympärillä olevat alkavat ainakin katseellaan syyttämään tätä juoruilijaa valehtelusta

Kyllä tuo on töykeästi sanottu ja rikkoo välit kysyjään. Oma äitisi on kiinnostunut elämästäsi ja haluaa tietää mitä sinun elämässä menee, ei silloin tuolla tavalla vastata.

Opettele sanomaan kauniimmin, ettei nyt ole hyvä hetki keskustella asiasta. Ennakoi harjoittelemalla joku sopivan ympäripyöreä vastaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei kuulu sinulle" on tyly, töksähtävä lause ja yleensä se saa toisen myös noloksi.

Se, ettei omat henkilökohtaiset asiat kuulu toiselle, kannattaisi opetella sanomaan jotenkin kauniimmin. Uteluihin voi vastata vaikka että "en nyt oikein tiedä, viitsinkö vastata tuohon" tms.

Miksi minun pitäisi olla kunnioittava ihmistä kohtaan joka ei minua kunnioita kun kyselee minun henkilökohtaisia asioita jotka ei sille kuulee mitenkään päin?

Miten niin ei kunnioita? Se nimenomaan osoittaa kiinnostusta ja kunnioitusta sinua kohtaan, että hän kyselee, mitä elämääsi kuuluu. SE olisi tylyä ja epäkunnioittavaa, jos hän ei lainkaan olisi sinusta kiinnostunut, eikä koskaan kysyisi, mitä kuuluu.

Lakkaa sinä häpeämästä elämääsi, niin pystyt vastaamaan tavallisiin kysymyksiin ilman, että ylireagoit.

No ei oo töykeetä, en tajua tollasia uteluita. Oon vasta aikuisiällä oppinut vetää rajat tollee, etten sano, ei kuulu sulle. Jotkut ihmiset utelee, vaikka mun äiti tuollainen. Myös moni puolituttu... Vaikka kävin apteekissa, "mitä ostit", sillee? Mitä se sulle kuuluu? En tajuu joidenkin uteluja, sillee miten sul tulee mieleen kysyy edes. Jos sanoo "kävin WC:ssä" niiku haluutko kuulla kävinkö pas kal la vai en..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottiin kerran noin, ja meni kunnioitus aiemmin mukavaa ihmistä kohtaan.

Kuten sanottu, olisi voinut sanoa, että ei halua kertoa, tai että se on yksityisasia, tai mitä vaan, mutta valitsi tuon sanamuodon. Eli asia ei kuulu juuri minulle, mutta jollekin muulle voi kuulua.

Ehkä olin liian herkästi loukkaantuva, mutta sellainen minä olen.

:D Siis yksityisasioiden utelu itsessän on huonoa käytöstä, se että siihen saa tökerön vastauksen on ihan tasan sitä mitä tilasi. Ylipäätään tämän miettiminen on vähän sellaista, että "tuo mies nosti perseensä naamalleni ja pieraisi, miten sanoisin hänelle kohteliaasti, ettei tekisi niin enää", eli täysin ylimitoitettua ystävällisyyttä tökeröä käytöstä kohtaan

Itsekin tein tätä joskus, mutta sitten koko elämä menee miettimiseen, että miten olla kohtelias mitä törkeämmille ja alhaisimmille k

Tässä yksittäisessä tapauksessa tämä henkilö oli kertonut hyvinkin yksityiskohtaisia asioita elämästään, ihan kysymättä.

Päätti sitten äkkiä, että ei enää kuulukaan minulle. Totta kai hänellä oli oikeus olla kertomatta, mutta minua otti päähän ainoastaan se sanamuoto. Sen jälkeen en tietenkään kysynyt enää mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei kuulu sinulle" on tyly, töksähtävä lause ja yleensä se saa toisen myös noloksi.

Se, ettei omat henkilökohtaiset asiat kuulu toiselle, kannattaisi opetella sanomaan jotenkin kauniimmin. Uteluihin voi vastata vaikka että "en nyt oikein tiedä, viitsinkö vastata tuohon" tms.

 Jos kysyt jotain typerää niin sillon pitääkin nolostua. Mitäs utelet asioita jotka ei sulle kuulu? :D 

Kertoo vain sinun omasta kypsymättömyydestäsi ja tyhmyydestäsi, että pidät kysymystä typeränä. Miten sinusta joku toinen jotain voisi tietää, jos ei sinulta voi mitään edes kysyä? Vai haluatko että sinusta puhutaan valheita tai puolitotuuksia, jotain omia olettamuksia, jos et kerran totuutta halua itsestäsi kertoa muille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei kuulu sinulle" on tyly, töksähtävä lause ja yleensä se saa toisen myös noloksi.

Se, ettei omat henkilökohtaiset asiat kuulu toiselle, kannattaisi opetella sanomaan jotenkin kauniimmin. Uteluihin voi vastata vaikka että "en nyt oikein tiedä, viitsinkö vastata tuohon" tms.

Miksi minun pitäisi olla kunnioittava ihmistä kohtaan joka ei minua kunnioita kun kyselee minun henkilökohtaisia asioita jotka ei sille kuulee mitenkään päin?

 

 

Miten niin ei kunnioita? Se nimenomaan osoittaa kiinnostusta ja kunnioitusta sinua kohtaan, että hän kyselee, mitä elämääsi kuuluu. SE olisi tylyä ja epäkunnioittavaa, jos hän ei lainkaan olisi sinusta kiinnostunut, eikä koskaan kysyisi, mitä kuuluu.

Lakkaa sinä häpeämästä elämääsi, niin pystyt vastaamaan tavallisiin

Riippuu varmaan siitö, mitä se äiti kysyy? Jos hän kysyy ap:n peräpukamista, ulosteen koostumuksesta, mistä päin ap mies panee ja onko miehellä iso muna, niin mielestäni voi ihan napakasti sanoa, ettei kuulu hänelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on todella, rumasti sanottu. Minulle on kaksi kertaa sanottu noin. Paras ystäväni sanoi noin lukioaikana. Pahoitteli asiaa, kun näimme seuraavan kerran enempää ei läpi asiaa käyty.

Toinen kerta oli viime viikolla. Miesystäväni sanoi noin puhelimessa ihan yllättäin ja asiasta, josta en edes kysynyt. Tyrmistyin täysin. Huusin puhelimeen ja lopetin puhelun. Miesystävä soitti perään ja pahoitteli kovasti ettei halua loukata ym. Asia jäi siihen, mutta edelleen asia vaivaa. En tiedä onko vanhojen kaivelua, jos otan puheeksi. 

Noup, törkeää on udella yksityisasioita ja kaverisi teki väärin pyytäessään anteeksi. Sinun olisi kuulunut pahoitella sitä, että yrität tunkea nenääsi toisten asioihin.

Tuo mitä miesystäväsi sanoi, jos et ollut udellut mitään, menee sitten hänen virheekseen ja pahoittelu olikin paikallaan.

Tuo tilanne oli ystävän kanssa sellainen, että hän ei ollut koulussa moneen päivään. Sitten tuli tunnille ja hämmennyksestä ja huolesta kysyin missä olet ollut? Siihen vastasi tuon "ei kuulu sulle". Tuo oli siis - 90 - luvulla, kun ei ollut kännyköitä ja molemmat asuimme jo omillamme eikä meillä ollut lankapuhelinta. 

Fakta on, että ihmiset joka tapauksessa puhuvat toinen toisistaan asioita, tiesivät he toisesta totuutta tai eivät.

Jos siis haluaa, että ne puheet pysyy edes jokseenkin totuudenmukaisina, on parempi, että kertoo itsestään faktoja. Muuten sinusta puhutaan aivan mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei kuulu sinulle" on tyly, töksähtävä lause ja yleensä se saa toisen myös noloksi.

Se, ettei omat henkilökohtaiset asiat kuulu toiselle, kannattaisi opetella sanomaan jotenkin kauniimmin. Uteluihin voi vastata vaikka että "en nyt oikein tiedä, viitsinkö vastata tuohon" tms.

Miksi minun pitäisi olla kunnioittava ihmistä kohtaan joka ei minua kunnioita kun kyselee minun henkilökohtaisia asioita jotka ei sille kuulee mitenkään päin?

Aina ei voi tietää mikä on kenellekin liian henkilökohtaista. Muille jostain ihan normaalista  asiasta kysyminen voi olla toiselle liian tungetteleva kysymys.

Esimerkiksi: Kauanko olette olleet naimisissa? Voi olla yleisesti aika neutraali ja tavallinen kysymys, mutta jonkun mielestä liian henkilökohtainen tieto.

Sen takia Ei kuulu sinulle on tökerö vastaus ja minä ainakin pahoittaisin siitä mieleni. Pahoittaisin mieleni siitä, että minulle vastattiin niin. Ja pahoittaisin mieleni myös siitä, että mokasin kysymällä liian intiimiä asiaa. Keskustelu tyrehtyisi. Todennäköisesti en kysyisi henkilöltä enää koskaan mitään, koska jännittäisin mitähän sitä uskaltaa kysyä tai sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei kuulu sinulle" on tyly, töksähtävä lause ja yleensä se saa toisen myös noloksi.

Se, ettei omat henkilökohtaiset asiat kuulu toiselle, kannattaisi opetella sanomaan jotenkin kauniimmin. Uteluihin voi vastata vaikka että "en nyt oikein tiedä, viitsinkö vastata tuohon" tms.

Miksi minun pitäisi olla kunnioittava ihmistä kohtaan joka ei minua kunnioita kun kyselee minun henkilökohtaisia asioita jotka ei sille kuulee mitenkään päin?

 

 

Miten niin ei kunnioita? Se nimenomaan osoittaa kiinnostusta ja kunnioitusta sinua kohtaan, että hän kyselee, mitä elämääsi kuuluu. SE olisi tylyä ja epäkunnioittavaa, jos hän ei lainkaan olisi sinusta kiinnostunut, eikä koskaan kysyisi, mitä kuuluu.

Lakkaa sinä häpeämäs

Kyllä noihin voi yhtä hyvin myös jotain kohteliaampaa sanoa, kuten: 'minkä takia haluat tietää semmoista' tai 'mahtaako äiteen korvat kestää, jos vastaan'. Minulla on hyvät välit vanhempiini, jotka joskus utelevat henkilökohtaisiakin, mutta ei minulla ole tullut tarvetta töksäyttää niihin jotain 'ei kuulu sulle' -lausetta.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on, että ihmiset joka tapauksessa puhuvat toinen toisistaan asioita, tiesivät he toisesta totuutta tai eivät.

Jos siis haluaa, että ne puheet pysyy edes jokseenkin totuudenmukaisina, on parempi, että kertoo itsestään faktoja. Muuten sinusta puhutaan aivan mitä tahansa.

Vaan eivät voi kertoa asioita, joista eivät tiedä.

 

Toisekseen olen jättänyt paskan puhujat taakseni. 

ON TÖYKEÄÄ ilmaista asia juuri noin, helvetin töykeää !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei kuulu sinulle" on tyly, töksähtävä lause ja yleensä se saa toisen myös noloksi.

Se, ettei omat henkilökohtaiset asiat kuulu toiselle, kannattaisi opetella sanomaan jotenkin kauniimmin. Uteluihin voi vastata vaikka että "en nyt oikein tiedä, viitsinkö vastata tuohon" tms.

Miksi minun pitäisi olla kunnioittava ihmistä kohtaan joka ei minua kunnioita kun kyselee minun henkilökohtaisia asioita jotka ei sille kuulee mitenkään päin?

Aina ei voi tietää mikä on kenellekin liian henkilökohtaista. Muille jostain ihan normaalista  asiasta kysyminen voi olla toiselle liian tungetteleva kysymys.

Esimerkiksi: Kauanko olette olleet naimisissa? Voi olla yleisesti aika neutraali ja tavallinen kysymys, mutta jonkun mielestä liian henkilökohtainen tieto.

Sen takia Ei kuulu sinulle on töker

Tuo naisten jännä tapa lamaantua ja luovuttaa heti ensimmäisestä vastoin käymisestä niin kuin sinun kohdalla se olisi ollut se että et saanut tietää niitä asioita mitä halusit saada tietää josta loukkaannut verosesti ja laitan vuosia kestävän vihanpidon vain sen takia että sinä et saanut kunnioittavaa vastausta sinun itse tekemään todella törkeään uteluun ja epäkunnioitukseen.

Miksi sinun ensinnäkin pitää udella asioita mitkä ei sinulle mitenkään kuulu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta on, että ihmiset joka tapauksessa puhuvat toinen toisistaan asioita, tiesivät he toisesta totuutta tai eivät.

Jos siis haluaa, että ne puheet pysyy edes jokseenkin totuudenmukaisina, on parempi, että kertoo itsestään faktoja. Muuten sinusta puhutaan aivan mitä tahansa.

Vaan eivät voi kertoa asioita, joista eivät tiedä.

 

Toisekseen olen jättänyt paskan puhujat taakseni. 

vaan eivät voi kertoa asioita, joista eivät tiedä.

Voivat kertoa asioita, jotka ei edes ole totta. Sekö on jotenkin parempi vaihtoehto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei kuulu sinulle" on tyly, töksähtävä lause ja yleensä se saa toisen myös noloksi.

Se, ettei omat henkilökohtaiset asiat kuulu toiselle, kannattaisi opetella sanomaan jotenkin kauniimmin. Uteluihin voi vastata vaikka että "en nyt oikein tiedä, viitsinkö vastata tuohon" tms.

Miksi minun pitäisi olla kunnioittava ihmistä kohtaan joka ei minua kunnioita kun kyselee minun henkilökohtaisia asioita jotka ei sille kuulee mitenkään päin?

Aina ei voi tietää mikä on kenellekin liian henkilökohtaista. Muille jostain ihan normaalista  asiasta kysyminen voi olla toiselle liian tungetteleva kysymys.

Esimerkiksi: Kauanko olette olleet naimisissa? Voi olla yleisesti aika neutraali ja tavallinen kysymys, mutta jonkun mielestä liian henkilökohtainen tieto.

Sen takia Ei kuulu sinulle on töker

Joo. No sen nyt voi sanoa, että alapäähän liittyvät asiat ovat suurimmalle osalle ihmisistä aiheita, joita he eivät halua jakaa. Eli älä kysele ihmisten alapäävaivoista, naistentaudeista, urologisista ongelmista, sukupuolitaudeista, lapsettomuudesta, seksistä jne. ellet ole 100% varma, että se on ok vastapuolelle. Äläkä tee niin ainakaan isossa porukassa. "Miten ne sinun peräpukamasi jaksavat?" ei ole mukava työpäivän aloitus.

Itselläni on tuttava, jonka mielestä kaikki muiden ihmisten terveystiedot ovat vapaata riistaa. Ihan voi jokaiselle vastaantulevalle kertoa muiden sairauksista. Itse kuulin kerran esim. kaukaisen sukulaiseni naistentaudeista ja lapsettomuushoidoista ja ainoa ajatus mikä itselleni tuli oli, että mitä hittoa minä niillä tiedoilla teen? Miksi niitä pitää levitellä, vaikka tietäisikin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä loukkaantuisin todella paljon. Etenkin kun itselläni ei ole tapana udella liikoja, joten jos ajattelemattomuuttani kysyisin jotain todella henkilökohtaista ja saisin noin tylyn vastauksen, tuntuisi kamalalta. Ajattelisin myös toisen olevan vähän törppö.

Onko sinulle ihmiset sanonut että sinä et utele liikoja vai oletko päättänyt sen vain omassa mielessäsi?

Vastasin aloittajan kysymykseen, että loukkaantuisin jos minulle sanottaisiin noin. Omaan aika hyvän sosiaalisen pelisilmän ja hyvät käytöstavat, eikä minua liiemmin kiinnosta muiden henkilökohtaiset asiat. Kyselet minulta kuin olisin pahimman luokan juoruämmä. Mistä noin hyökkäävä kommentti?

Vierailija kirjoitti: Itse poistun aina paikalta kun minulle sanotaan noin. Aina.

Ehkä hieman miettisin omaa käytöstäni, jos saisin usein tuollaisen vastauksen. 

En muista että kukaan olisi koskaan sanonut minulle noin, toisaalta olen yleensä hyvin hienotunteinen, enkä kysy henk.koht. asioita hyökkäävästi, mielummin odotan, että toinen alkaa halutessaan kertoa. Ja usein kertookin.

Vierailija kirjoitti:

On todella tylyä. Tuon voi sanoa niin paljon kauniimminkin.

Mikä tuossa on rumasti sanottu.

Ilmaisuhan on lyhyt ja ytimekäs ja käy selväksi ettei kysyjän tarvitse asiaa saada tietoonsa.

Vierailija kirjoitti:

No ei oo töykeetä, en tajua tollasia uteluita. Oon vasta aikuisiällä oppinut vetää rajat tollee, etten sano, ei kuulu sulle. Jotkut ihmiset utelee, vaikka mun äiti tuollainen. Myös moni puolituttu... Vaikka kävin apteekissa, "mitä ostit", sillee? Mitä se sulle kuuluu? En tajuu joidenkin uteluja, sillee miten sul tulee mieleen kysyy edes. Jos sanoo "kävin WC:ssä" niiku haluutko kuulla kävinkö pas kal la vai en..

Voi asettaa rajat ja olla silti kohtelias.