Kirjoittakaa 50-vuotiaat jotain myönteistä vanhemmistanne?

Isäni oli itse elänyt hirveän lapsuuden sotatraumaisessa perheessä. Tämän hän siirsi omaan perheeseensä. Pelon ilmapiirin. Äitini oli psyykkisesti terveemmästä taustasta, mutta täysin isäni tossun alla. Hän sulki silmänsä eikä koskaan puolustanut meitä isäämme vastaan.

Näistä lähtökohdista olin pitkään hyvin katkera vanhemmilleni. Oma elämäni oli rimpuilua olemattoman itsetunnon kanssa. Ajan myötä sain kuitenkin omat haavat hoidettua ja nykyään tulen hyvin toimeen vanhempieni kanssa. Olen jopa pystynyt keskustelemaan heidän kanssaan. Heidän kunniakseen on sanottava, että he osaavat ottaa vastaan asioita eivätkä mene enää siilipuolustukseen, tuntuvat aika rehellisesti ja realistisesti näkevän perheemme menneisyyden. Nykyään tykkään tavata heitä, he ovat välittömiä, vaatimattomia, vieraanvaraisia, hienotunteisia, maanläheisiä ihmisiä. Juuri sellaista väkeä, jota arvostan.

N49

Mitenkähän tämän nyt sanoisi. Hyvää lienee se, että elämässä olen oppinut ettei mikään ole itsestäänselvyys. Se on lapsuudenkodista saatu kokemus. Vanhemmat olivat nuoria, vahinko raskaus ja pakkoavioliitto. Siinä lähtökohdat. Köyhyyttä, alkoholismia ja pedofiiliaa.  

Miksei aloittaja itse keksinyt yhtään positiivista asiaa vanhemmistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempani eivät kyllä muistuta lainkaan niitä vanhoja ihmisiä, jotka tälläkin palstalla käyvät uhriutumassa ja törkeilemässä. Onneksi.

Sama minulla, ja säälittää  jos 5-kymppisenä pitää haukkua kaikkia vanhempia, jos itsellä on huonsoti asiat.

Kannattaisi nostaa kissa pöydälle  jos ne vanhat ovat vielä hengissä. Omassa lähipiirissä on kyllä meitä "nuoria". joiden käytös on sellaista, että en yhtään ihmettele, että saavat kuraa niskaan omilta vanhemmiltaan.🤯

Muistakaa, että luonnevikaisen tai persoonallisuushäiriöisen kanssa ei todellakaan kannata nostaa kissaa pöydälle, vaikka tietämättömät sanoisivat mitä. 

Aloittajan kantaa joku tiukkasi.  Vanhempani sarjaa tekivät parhaansa, ei alkoholia, ei lyöntejä. Arjen tekoja , ei rakkaushöpinää.  Mutta köyhyys ja olosuhteet sitä että nykyajan ihminen ei millään kaikella terapiallakaan kestäisi taustaansa.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan kantaa joku tiukkasi.  Vanhempani sarjaa tekivät parhaansa, ei alkoholia, ei lyöntejä. Arjen tekoja , ei rakkaushöpinää.  Mutta köyhyys ja olosuhteet sitä että nykyajan ihminen ei millään kaikella terapiallakaan kestäisi taustaansa.

Ei ihminen ole lajina muuttunut tässä muutamassa kymmenessä vuodessa. 

Osasivat kasvattaa ja pitää kuria, myös fyysisellä tavalla. Jos mä olisin kasvanut nykyisessä ympäristössä niin olisin ollut todellinen ongelmatapaus yhteiskunnalle, ja kenties muille ihmisille myös.

Eivät dokanneet, pääsin ulkomaille.

Molemmat makaavat mullan alla.

Kannustivat opiskelemaan, kun itse eivät aikanaan sitä mahdollisuutta saaneet