Lue keskustelun säännöt.
Kysyn vaan että miten jotkut äidit uskaltaa
15.03.2007 |
itse nukkua pitkään, kun vaippaikäiset ja taaperot touhuaa yksikseen? Puistossa kuulin tapauksesta ja jäin ihmettelemään onko tuo kovinkin yleistä. Itse en uskaltaisi.
Kommentit (45)
Lukekaas nyt vielä mitä ap on kirjoittanut! Älkääkä kertoko, jos itse torkutte sohvalla kun 5-vuotias katsoo telkkaa... Siis VAIPPAIKÄINEN ja ALLE 3-V keskenään kun äiti vielä vetää sikeitä. Ei ole hyvä eikä normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoista vahdin kaikkein pisimpään, parivuotiaaksi asti olin koko ajan vierellä. Nukuin kyllä sohvalla samassa huoneessa, mutta huone oli lukittu ja huipputurvalliseksi sisustettu. Ainoa vaara oli että kersa saattoi pamauttaa minua jollain lelulla päähän kun olin nukkumassa.
Toinen lapsi oppi leikkimään pinnasängyssä yksin 5.00-8.00 välillä kun kaikki muut vielä nukkuivat. Ja hän oli reilusti alle vuoden silloin.
Kolmas lapsi pääsi 1-vuotiaana leikkimään aamuisin pari tuntia kolmestaan 3- ja 5-vuotiaitten veljiensä kanssa. He leikkivät lastenhuoneessa jonka ovi oli niin jäykkä että ainoastaan vanhin sai sen auki kovalla kolinalla, joka herätti minut unesta tai työnteosta tai mitä sitten hommasinkin...
Neljäs lapsi on heti liikkumaan opittuaan saanut liikkua talossa ilman sen kummempaa vahtimista. Toki useimmiten joku osuu samaan huoneeseen vähän vahtimaan... Ja tää on niin iltavirkku, että katsoo videoita klo 21-22.30 kun koululaisetkin ovat jo nukkumassa ja äiti koisaa sohvalla vieressä.
Kasvoin nelilapsisessa perheessä, jossa hiljaiset hetket ihan yksin olivat harvinaista herkkua. Minulla unentarve vaihtelee huomattavasti valon määrän mukaisesti, joten kesällä herään usein virkeänä kello 5 aamulla. Lapsena RAKASTIN kesäaamuja: hiivin hiljaa, ketään herättämättä ulos talosta, kuljeskelin kasteisella nurmikolla paljain jaloin, nautin hiljaisuudesta...
Sitten hain keittiöstä jotain aamiaiseksi ja takaisin ulos, ettei vain kukaan herää. 3-vuotiaasta lähtien, enkä koskaan poistunut pihalta tai ikinä ei tapahtunut mitään muutakaan. Kolmevuotiaana opin myös keittämään kahvit vanhemmille valmiiksi... Mutta tämä oli 70-lukua, ja silloin tapahtui kaikenlaista muutakin vaarallista, enkä itse kyllä nuku 4- ja 2-vuotiaideni valvoessa (eivätkä he kyllä antaisikaan nukkua).
Se on kyllä heitteillejättö, jos vanhemmat makaa krapulassa ja vauva itkee ja huutaa pinniksessä mutta, jos lapsi/lapset leikkivät vähän aikaa keskenään omassa kodissa niin että äiti torkahtelee, niin se on normaalia!
Ja sille työäidille haluan sanoa että eikös kotiäiti saa olla väsynyt? Otappa sitten sekin huomioon että kotiäidin työpäivä tilanteesta riippuen on jopa ympäri vuorokauden pituinen. Kyllä siinä saattaa aamulla torkahtaa jos on vuoden tai parikin univelkaa kertynyt.
Olen ollut myös töissä joskus ja lapset hoidossa joten osaan kyllä verratakin.
Itse olen ainakin nyt vuoden vanhan äitinä ja raskaana ollessani todella väsynyt koko ajan, mutta tiedän että se helpottaa vielä!
Joo, ja torkun sohvalla kun 1v leikkii sohvan vieressä! HUI!
poika nyt 2v3kk leikkii aamuisin itsekseen puolesta tunnista tuntiin ja minä torkun vielä sängyssä. Meillä on makuuhuoneet yläkerrassa ja portti kiinni, joten lapsi ei pääse pois makuuhuoneiden alueelta. Jos hän siis herää kovin aikaisin enkä jaksaisi vielä heti nousta, hän tuo unirättinsä minulle ja menee omaan huoneeseensa leikkimään esim junaradalla ja minä torkun hetken aikaa.
Olen todella herkkäuninen joten en todellakaan nukahda sikeästi mutta torkun. Välillä poika käy tuomassa jonkun lelun tai muuten katsomassa minua. Pian sitten noustaan ylös ja viimeistään silloin nousen aina ja heti, jos poika pyytää.
Olen raskaana ja raskaus on ollut todella rankka, joten kaikki lepo on tarpeen minkä voin saada. Tämä toimii meillä nyt eikä ole kovin tavanomaista, siis ehkä kahtena aamuna viikossa.