Onko kukaan tavannut sit oikeaa kun on lakannut yrittämästä?
Kysymys otsikossa. Kannattaisiko vain luovuttaa seuran aktiivinen etsiminen ja antaa elämän viedä? Toisaalta kukaan tuskin tulee kotoa hakemaan, enkä käy juuri missään. Parisuhde toiveissa, mutta tämä jatkuva pettyminen ihmissuhteisiin on kuluttavaa. Onko todenäköisempää, että 10 vuoden päästä olen edelleen samassa pisteessä, vain harmaampi ja entistä vähemmän mahdollisuuksia löytää ketään jos lähden tuolle tielle? Olen mies.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Omaa kumppania kannattaa rukoilla Jumalalta. Jumala on ajoituksen mestari. Jumala myös näkee, ketkä ihmiset sopivat yhteen.
Tässähän se tulikin. Jotta löytäisi "sen oikean", pitäisi tapahtua oikea ihme. Jumalan tekemä sellainen. Ja koska jumalaa ei ole olemassa, niin ei ole ihmeitäkään...
PS. En jaksa edes yrittää enää
Kyllä. Päätin etten enää ala seurustella kenenkään kanssa. En enää jaksanut pettymyksiä ja olin täysin kyllästynyt treffailuun ja seurusteluyrityksiin, luovutin täysin ja päätin keskittyä onnelliseen elämään vain ystävien kanssa.
Tämän myötä myös eräälle tyypille annoin pakit, aiemmin oltiin oltu ystäviä ja sitten hän halusikin alkaa seurustella. Sanoin etten halua seurustella kenenkään kanssa, enkä muutenkaan tunne häntä kohtaan kuin ystävyyttä.
Hän otti tämän raskaasti ja alkoi vetää kaksin käsin viinaa (oltiin ravintolassa) ja kävin pyytämässä hänen kaveriltaan, että katsoo vähän perään.
Ja pian sen jälkeen sitten alkoi pysyvä suhde tämän hänen kaverinsa kanssa 😅
Vierailija kirjoitti:
Jos koko deittisovellus on plarattu läpi niin ehkä olis tosiaan aika rauhoittua? Tiedätkö edes mitä etsit? Nimittäin kaikissa ihmisissä ja ihmissuhteissa on jotain vikaa. Miksi oletat että elämääsi ajautunut ihminen on soveliaampi kuin toinen jonka tiedät olevan samassa veneessä?
Vaatimustaso on hyvä olla olemassa mutta tuo kuulostaa enemmänkin joltain päättömän kanan lentelyltä kuin siltä että olisi aikaa tutustua kunnolla keneenkään. Kaikilla ei edes teineinä ollut tuollainen tahti.
Tiedän hyvin mitä etsin. Enkä tosiaan ole aina se joka toisen jättää. Jotenkin olette nyt saaneet väärän kuvan tilanteesta. Kaupunki jossa asun ei ole kovin iso ja 20 vuoden aikana olen tavannut paljon ihmisiä ja moni heistä on tullut deittisovelluksissa vastaan. Enkä niissä sovelluksissa aina notku muutenkaan. Välillä parit treffit, joskus jopa pidempi tapailusuhde. Lopputulos on aina, ettei ole molemminpuolista vetovoimaa.
Tavallaan, vaikka en nyt tiedä yritinkö varsinaisesti koskaan. Nuorena tuli eksyttyä kaikenlaisten kaksilahkeisten matkaan, ja totesin, ettei sellainen sovi minulle ja päätin että saa se sekoilu riittää. Harrastuksen parissa sitten tapasin tulevan mieheni, aluksi juteltiin pitkään ihan muuten vain, kavereina, mutta sitten jotain liikahti, nyt on oltu yhdessä yli 40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko deittisovellus on plarattu läpi niin ehkä olis tosiaan aika rauhoittua? Tiedätkö edes mitä etsit? Nimittäin kaikissa ihmisissä ja ihmissuhteissa on jotain vikaa. Miksi oletat että elämääsi ajautunut ihminen on soveliaampi kuin toinen jonka tiedät olevan samassa veneessä?
Vaatimustaso on hyvä olla olemassa mutta tuo kuulostaa enemmänkin joltain päättömän kanan lentelyltä kuin siltä että olisi aikaa tutustua kunnolla keneenkään. Kaikilla ei edes teineinä ollut tuollainen tahti.
Tiedän hyvin mitä etsin. Enkä tosiaan ole aina se joka toisen jättää. Jotenkin olette nyt saaneet väärän kuvan tilanteesta. Kaupunki jossa asun ei ole kovin iso ja 20 vuoden aikana olen tavannut paljon ihmisiä ja moni heistä on tullut deittisovelluksissa vastaan. Enkä niissä sovelluksissa aina notku muutenkaan. Välillä parit treffit, joskus jopa pidempi tapailusuhde. Lopputulos
Kuulostaa hankalalta. Onko kyseessä aina tuo vetovoima? Itse olen ihminen joka ei kiinnostu juuri kenestäkään sillä koen hyvin harvaan vetoa. Mutta jos koen niin sitä jatkuu kyllä sitten ikuisesti (tai olisi potentiaalia jatkua, en ole päässyt kokeilemaan). En kykenisi tapailusuhteisiin, pitkiin tai lyhyempiin, ilman sitä. Ehkä miehet on erilaisia tässä? Olen siis nainen.
Roiku mammapalstalla haukkumassa sinkkuäitejä, äläkä murehdi asiaa.
Olin vuosia epätoivoinen sinkku, kunnes sitten eräänä päivänä päätin, että vietän vielä "villin" sinkkukesän ennen kuin muutan paikkakunnalta pois. Kesän ensimmäiset treffit olivat "sen oikean" kanssa, ja eipä tullut enää muita treffailtua, kun tyyppi vei mukanaan ja tässä ollaan edelleen 10 vuotta myöhemmin (ja muutin toki paikkakunnalta pois kun muutettiin yhteen, mutta ei kauas). Epätoivoissani minulle kelpasi lähes kuka vaan, mutta mieheni on unelmamies, josta salaa haaveilin, kun en uskaltanut yksinäisyyden pelossa vaatia miehiltä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko deittisovellus on plarattu läpi niin ehkä olis tosiaan aika rauhoittua? Tiedätkö edes mitä etsit? Nimittäin kaikissa ihmisissä ja ihmissuhteissa on jotain vikaa. Miksi oletat että elämääsi ajautunut ihminen on soveliaampi kuin toinen jonka tiedät olevan samassa veneessä?
Vaatimustaso on hyvä olla olemassa mutta tuo kuulostaa enemmänkin joltain päättömän kanan lentelyltä kuin siltä että olisi aikaa tutustua kunnolla keneenkään. Kaikilla ei edes teineinä ollut tuollainen tahti.
Tiedän hyvin mitä etsin. Enkä tosiaan ole aina se joka toisen jättää. Jotenkin olette nyt saaneet väärän kuvan tilanteesta. Kaupunki jossa asun ei ole kovin iso ja 20 vuoden aikana olen tavannut paljon ihmisiä ja moni heistä on tullut deittisovelluksissa vastaan. Enkä niissä sovelluksissa aina notku muutenkaan. Välillä parit treffit, joskus jopa pidempi tapailusuhde. Lopputulos
No ei kai se Suomen ainoa kaupunki ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko deittisovellus on plarattu läpi niin ehkä olis tosiaan aika rauhoittua? Tiedätkö edes mitä etsit? Nimittäin kaikissa ihmisissä ja ihmissuhteissa on jotain vikaa. Miksi oletat että elämääsi ajautunut ihminen on soveliaampi kuin toinen jonka tiedät olevan samassa veneessä?
Vaatimustaso on hyvä olla olemassa mutta tuo kuulostaa enemmänkin joltain päättömän kanan lentelyltä kuin siltä että olisi aikaa tutustua kunnolla keneenkään. Kaikilla ei edes teineinä ollut tuollainen tahti.
Tiedän hyvin mitä etsin. Enkä tosiaan ole aina se joka toisen jättää. Jotenkin olette nyt saaneet väärän kuvan tilanteesta. Kaupunki jossa asun ei ole kovin iso ja 20 vuoden aikana olen tavannut paljon ihmisiä ja moni heistä on tullut deittisovelluksissa vastaan. Enkä niissä sovelluksissa aina notku muutenkaan. Välillä parit t
Nettideiteistä on muodostanut jonkun kuvan päässään, eikä se sitten livenä vastaakaan sitä kuvitelmaa tai tyypistä paljastuu jotain mikä vie fiilikset. Joskus olen ihastunut toiseen, mutta hän ei minuun.
Älä ainakaan mene siihen vipuun että alat syyttelemään naisia, siis sukupuolena. Tunnen sellaisia poikamiehiä jotka aina vain katkeroituu lisää, ja sitten kun joku kiva nainen on käynyt kyselemässä niin on lähtenyt nopsaan samasta ovesta, kun ei jaksa kantaa jokaisen edellisen pettymyksen viittaa harteillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko deittisovellus on plarattu läpi niin ehkä olis tosiaan aika rauhoittua? Tiedätkö edes mitä etsit? Nimittäin kaikissa ihmisissä ja ihmissuhteissa on jotain vikaa. Miksi oletat että elämääsi ajautunut ihminen on soveliaampi kuin toinen jonka tiedät olevan samassa veneessä?
Vaatimustaso on hyvä olla olemassa mutta tuo kuulostaa enemmänkin joltain päättömän kanan lentelyltä kuin siltä että olisi aikaa tutustua kunnolla keneenkään. Kaikilla ei edes teineinä ollut tuollainen tahti.
Tiedän hyvin mitä etsin. Enkä tosiaan ole aina se joka toisen jättää. Jotenkin olette nyt saaneet väärän kuvan tilanteesta. Kaupunki jossa asun ei ole kovin iso ja 20 vuoden aikana olen tavannut paljon ihmisiä ja moni heistä on tullut deittisovelluksissa vastaan. Enkä niissä so
No sitten sulla ei ole vain natsannut. Mutta jos maltilliseen tahtiin olet deitannut ja käynyt huono mäihä niin ei se vielä maailmaa murenna. Leuka pystyyn, ja oleile vaikka kissan kanssa kaksistaan vähän aikaa. Sitten taas uutta.
Eihän sitä rakkautta silloin niin tosissaan etsi, jos sitä hakee vain ihan lähiseudulta. Niin läheltä että deittiäpin kaikki sinkut on jo nähty 😂
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä rakkautta silloin niin tosissaan etsi, jos sitä hakee vain ihan lähiseudulta. Niin läheltä että deittiäpin kaikki sinkut on jo nähty 😂
Tää.
Vierailija kirjoitti:
Omaa kumppania kannattaa rukoilla Jumalalta. Jumala on ajoituksen mestari. Jumala myös näkee, ketkä ihmiset sopivat yhteen.
Tässä olet ihan oikeassa, vaikka suurin osa ihmisistä ei varmaan usko tätä ollenkaan. Jumala näkee myös, missä kohtaa meillä on kehitettävää ja osaa löytää sopivan puolison työstämään näitä kohtia. Siksi ihmissuhteet eivät ole aina helppoja.
Yrittäminen on todella uuvuttavaa, mutta ilman yrittämistä sitä ei löydy.
Vierailija kirjoitti:
Tapasin lasten isän juuri sinä iltana kun sanoin, että tänään ei miehiä katsella, vaan lähdetään pitämään kaveriporukassa hauskaa. Hän käveli kirjaimellisesti illalla vastaan, yhdessä oltiin 20v :)
Kuoliko se vai elääkö ja missä? Kerrohan.
M-1965 kirjoitti:
Minä kolmekymppisenä, kohtaamispaikkana Tavastia. Yhdessä oltiin sen jälkeen yli 25 vuotta.
Olin siis tuossa vaiheessa todennut että aktiivisesti ei kannata etsiä ja paikalla vain musiikin vuoksi. Vahingossa siis tavattiin.
Kuoliko se? Elääkö?
Tiedän hyvin mitä etsin. Enkä tosiaan ole aina se joka toisen jättää. Jotenkin olette nyt saaneet väärän kuvan tilanteesta. Kaupunki jossa asun ei ole kovin iso ja 20 vuoden aikana olen tavannut paljon ihmisiä ja moni heistä on tullut deittisovelluksissa vastaan. Enkä niissä sovelluksissa aina notku muutenkaan. Välillä parit treffit, joskus jopa pidempi tapailusuhde.
Mikä on tapailusuhde?
Rakastuin itseeni, kun lakkasin etsimästä miestä. Edelleen onnellinen.