Vaihdevuodet ilman estrogeenikorvaushoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole käyttänyt mitään, ehkä en koe sellaisia asioita ongelmaksi kuin jotkut. En ole tehnyt isoa numeroa myöskään esim menkoista, raskauksista jne. Otan ihan kiinnostuneena vastaan tuollaisetmuutokset kehossa.

Juuri näin. Mitä enemmän asiaa hysterisoi, sitä enemmän aiheuttaa itselleen psykosomaattisia ongelmia. Raskaudenkin aikana oli itselläni viimeiset pari viikkoa sellaista, että kipu oli elämää rajoittavaa. Sitä ennen ei mitään ongelmia. 

Liikkukaa ja pitäkää elämässänne muutakin sisältöä kun jotkut menkat. Niin kauan kun ne ovat elämänne pääsisältö niin sieltä eskaloituu kaikenlaista paskaa, kun niihin kiinnittää enemmän kuin normaalisti huomiota. 

Ihminen on miljoona vuotta vanha laji. Ette olisi täällä nyt jos esiäidit olisivat kaatuilleet menkkakivuissaan puolukkametsiin. Mitä enemmän kipua sietää ja pystyy keskittämään huomionsa muualle, sitä vähemmän se saa valtaa elämässänne.

Kommenttisi kertoo paljon: Ihminen on MILJOONA VUOTTA vanha laji. 
Nykyinen ihmislaji on noin 300 000 vuotta vanha. Sitä ennen eläneet ihmisen esi-isät ovat vanhempia. Esi-isien elinajanodote on ollut keskimäärin 20-35 -vuotta ja se laji on tuskin kärsinyt vaihdevuosista. 

Ei tarvitse mennä kovin kauaakaan taaksepäin kun ylipäätään sairauksista tiedettiin paljonpaljon vähemmän kuin nykyään. Se, että tietoisuus ja lääketiede kehittyy, on hyvä asia. Vasta nykypäivänä vaihdevuosista tiedetään enemmän. Se, että sinä kestät kuukautiset ja vaihdevuodet ongelmitta, on hienoa! Noin puolet maapallon väestöstä on naisia ja täten noin 2 miljardia 15-49 vuotiasta naista saattaa joutua kärsimään elämänsä aikana kuukautisoireista/raskauden aiheuttamista vaivoista tai vaihdevuosista. Jos tällä sinun neuvollasi olla hysterisoimatta, liikkukaa ja että elämässä on muutakin sisältöä voi välttää kaikkien oireet, niin näillä ohjeillahan voisit vaikka rikastua! Tee verkkokursseja, pidä seminaareja, puhu kaikille maailman naisille niin kenenkään ei tarvitse enää valittaa! (lue rivien välistä, tämä oli sarakasmia)

Onko sinulla tytärtä? Siskoa? Äitiä? Ystävää? Toivotko todella, että he joutuvat kärsimään? Etkö suo heille sitä, että voivat kiinnittää huomiota elämää rajoittaviin vaivoihin? Ompa julma ajatustapa jos näin on!  

Elä itse niinkuin parhaaksi koet, mutta älä tuomitse muita kun et tiedä mitä he elämässään käyvät läpi. Näin maailma on pikkasen parempi paikka. Myös sinulle. 

Ei liity varsinaiseen aiheeseen mitenkään, mutta ihmisen elinajanodote ei tarkoita maksimielinikää vaan vastasyntyneen odotettavissa olevaa elinikää. Jos elinajanodote on 30 vuotta ja puolet kuolee varhaislapsuudessa, kuten entisaikaan saattoi olla, monen täytyi elää myös seitsemänkymppiseksi. 
Tervaskantoja on ollut aina, ja vaihdevuodet ohittanut vanha nainen on ollut ihmisyhteisöjen kannalta korvaamattoman arvokas ja usein myös arvojärjestyksessä korkealla oleva yhteisön jäsen. On epäilty, että vaihdevuodet on ihmissuvun selviytymismekanismi: kun lapsella on sekä äiti että isoäiti, selviytyminen on todennäköisempää, ja kun joku muistaa asiat pitkältä aikaväliltä, osataan selviytyä esimerkiksi poikkeuksellisista sääilmiöistä.

Mainitsinkin tuosta elinajanodotteesta aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kaikki biologisilla ominaisuuksilla leuhkiminen. Yleensä se, että mitä oireita saa hormoneista tai niiden puutteista ei ole omaa vikaa tai ansiota (kuten ei myöskään se, että onko kuukautisvaivoja, tuleeko helposti raskaaksi tai sujuuko synnytys jne.).

Olen uusi tässä keskustelussa. Minäkin olen selvinnyt helpoilla kuukautisilla ja synnytyksillä. Vaihdevuosista en osaa vielä 49-vuotiaana sanoa mitään. 
Tunnen kuitenkin sen verran itseäni ja muita sekä lääketieteen historiaa, että tiedän ihmisen olevan psykofyysinen kokonaisuus ja vertaistuen olevan kaksiteräinen miekka. Vaivat voivat helpottua puhumalla, mutta ne voivat myös pahentua.

Oma äitini kärsi psykosomaattisista oireista, ja sivusta näin kuinka todellisia sellaiset ovat. Tällä henkilöhistorialla olen taipuvainen mieluummin vähättelemään kuin suurentelemaan omia vaivojani, ja siksi minusta tuntuu aina hyvältä lukea niistä kokemuksista, että vaihdevuodet menevät huomaamatta ja lääkkeittä ohi. Mauno Koiviston sanoin; mikäli ei ole syytä olettaa toisin, olettakaamme kaiken menevän hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Viitisen vuotta sitten alkoi aamuyön heräily, mutta sen sain kuriin joogalla ja ahwagandhalla. Nyt ei enää joka kuukausi ole menkkoja. Muita oireita ei ole ollut, joten vähällä olen päässyt, jos näin jatkuu.

Tuskin jatkuu niin, jos menkkojakin vielä satunnaisesti on 

Valitan !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kaikki biologisilla ominaisuuksilla leuhkiminen. Yleensä se, että mitä oireita saa hormoneista tai niiden puutteista ei ole omaa vikaa tai ansiota (kuten ei myöskään se, että onko kuukautisvaivoja, tuleeko helposti raskaaksi tai sujuuko synnytys jne.).

Olen uusi tässä keskustelussa. Minäkin olen selvinnyt helpoilla kuukautisilla ja synnytyksillä. Vaihdevuosista en osaa vielä 49-vuotiaana sanoa mitään. 
Tunnen kuitenkin sen verran itseäni ja muita sekä lääketieteen historiaa, että tiedän ihmisen olevan psykofyysinen kokonaisuus ja vertaistuen olevan kaksiteräinen miekka. Vaivat voivat helpottua puhumalla, mutta ne voivat myös pahentua.

Oma äitini kärsi psykosomaattisista oireista, ja sivusta näin kuinka todellisia sellaiset ovat. Tällä henkilöhistorialla olen taipuvainen mieluummin vähättelemään kuin suurentelemaan omia vaivojani, ja siksi minusta tuntuu aina hyvältä lukea niistä kokemuksista, että vaihdevuodet menevät huomaamatta ja lääkkeittä ohi. Mauno Koiviston sanoin; mikäli ei ole syytä olettaa toisin, olettakaamme kaiken menevän hyvin.

Se onkin ihan ok kertoa, että vaihdevuodet tms., ovat sujuneet hyvin, mutta ongelmalliseksi se muuttuu silloin, kun oletetaan, että kaikilla menee näin tai vähätellään muiden kokemuksia.

Muuten, monilla on vaihdevuodet menossa ja joillain jo itse menopaussikin ohi 49-vuotiaana.

Niin sanoi minunkin gyne ett Vagifem  on turvqllinen, paikallinen jne. Niin vain alkoi tulla välivuotoja ja lopetin koko homman alkuunsa. Tuoteselosteessahan lukikin sitten pitkä litania kaikenlaisia sivuoireita mitä voi tulla...gyne ei tienny/ maininnu niistä tuon taivaallista

Vierailija kirjoitti:

nukahtamislääkettä eikä mitään hormoneja.

Nukahtamislääkettä saa ehkä 2 viikoksi, samalla reseptin vahvaan melatoniiniin. Sen vaikutus ei ala heti, joten siksi nukahtamislääke. Ei niitä reseptejä niin vaan haeta lääkäristä, täällä ainakin tarkkaan harkitaan niitten antamista. Rytmihäiriöihin ja lihaskipuijin/kramppeihin auttoi kaliumtabletit, kun verikoe näytti huomattavaa vajausta. Harkinnassa (lääkärillä siis, potilastahan ei kuunnella) mahdollinen hormonikorvaushoito, koska hikoilen ja heräilen yöllä, päivällä ei niinkään ole kuumia aaltoja.

N59

Mä en voi syödä mitään hormoneita veritulppariskin takia. Mulla on vielä esivaihdevuodet ja pärjäilen ihan ok. 

Mulla on satunnaisia kuumia aaltoja jotka pahenee jos olen juonut alkoholia tai syönyt jotain sokeripitoista, ärsyttävä aivosumu joka on eritysen inhottava duunissa kun kesken presentaation ei muista yhtään sanaa millään kielellä....  Mutta inhottavin oire on jäätynyt olkapää joka on aika debilitoiva ja jonka vuoksi olen joutunut lopettamaan esim tenniksen peluun ja kipu pitää hereillä öisin.

N55

Vierailija kirjoitti:

Mä en voi syödä mitään hormoneita veritulppariskin takia. Mulla on vielä esivaihdevuodet ja pärjäilen ihan ok. 

 

Mulla on satunnaisia kuumia aaltoja jotka pahenee jos olen juonut alkoholia tai syönyt jotain sokeripitoista, ärsyttävä aivosumu joka on eritysen inhottava duunissa kun kesken presentaation ei muista yhtään sanaa millään kielellä....  Mutta inhottavin oire on jäätynyt olkapää joka on aika debilitoiva ja jonka vuoksi olen joutunut lopettamaan esim tenniksen peluun ja kipu pitää hereillä öisin.

 

 

 

N55

Mun miehelläni on myös tuo jäätynyt olkapää. En kyllä ukolle naishormoneita tarjoilisi.

Vähän ohi aiheen, mutta kysymyksiä teille, joilla  n. 55-vuotiaana on vasta esivaihdevuodet: Minkä ikäisenä teillä alkoivat kuukautiset? Oliko monta raskautta? Söittekö e-pillereitä? 

Tuntuu jännältä, että tässä on niin kova vaihtelu, että milloin menopaussi iskee. Olen  tavallaanehkä vähän kade niille, joilla kierto pyörii kuusikymppiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en voi syödä mitään hormoneita veritulppariskin takia. Mulla on vielä esivaihdevuodet ja pärjäilen ihan ok. 

 

Mulla on satunnaisia kuumia aaltoja jotka pahenee jos olen juonut alkoholia tai syönyt jotain sokeripitoista, ärsyttävä aivosumu joka on eritysen inhottava duunissa kun kesken presentaation ei muista yhtään sanaa millään kielellä....  Mutta inhottavin oire on jäätynyt olkapää joka on aika debilitoiva ja jonka vuoksi olen joutunut lopettamaan esim tenniksen peluun ja kipu pitää hereillä öisin.

 

 

 

N55

Mun miehelläni on myös tuo jäätynyt olkapää. En kyllä ukolle naishormoneita tarjoilisi.

Juu sitä on toki muillakin kuin vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, mutta naisilla sitä pahentaa estrogeenin väheneminen 

"Jäätynyt olkapää (adhesiivinen kapsuliitti) on yleisempi vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, koska estrogeenin väheneminen heikentää nivelkapselin elastisuutta ja lisää tulehdusherkkyyttä"

Vierailija kirjoitti:

Vähän ohi aiheen, mutta kysymyksiä teille, joilla  n. 55-vuotiaana on vasta esivaihdevuodet: Minkä ikäisenä teillä alkoivat kuukautiset? Oliko monta raskautta? Söittekö e-pillereitä? 

 

Tuntuu jännältä, että tässä on niin kova vaihtelu, että milloin menopaussi iskee. Olen  tavallaanehkä vähän kade niille, joilla kierto pyörii kuusikymppiseksi.

Kuukautiset alkoivat 13-vuotiaana, yksi raskaus (nelikymppisenä). En ole syonyt e-pillereitä sitten teinivuosien (sen veritulppariskin takia) ja lisäksi mulla on PCOS, se ilmeisesti voi viivästyttää vaihdevuosia. 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni kysymys on ollut lähinnä se, että kärsinkö enemmän oireista vai hoidon sivuoireista? En tiedä vieläkään. Eniten mietityttää vaikutus lihasmassaan ja luustoon.

Luustoon ja lihaksiin pelkästään positiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ohi aiheen, mutta kysymyksiä teille, joilla  n. 55-vuotiaana on vasta esivaihdevuodet: Minkä ikäisenä teillä alkoivat kuukautiset? Oliko monta raskautta? Söittekö e-pillereitä? 

 

Tuntuu jännältä, että tässä on niin kova vaihtelu, että milloin menopaussi iskee. Olen  tavallaanehkä vähän kade niille, joilla kierto pyörii kuusikymppiseksi.

Kuukautiset alkoivat 13-vuotiaana, yksi raskaus (nelikymppisenä). En ole syonyt e-pillereitä sitten teinivuosien (sen veritulppariskin takia) ja lisäksi mulla on PCOS, se ilmeisesti voi viivästyttää vaihdevuosia. 

Ok, kiitos vastauksesta. En tiennytkään tuota PCOS:ta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni kysymys on ollut lähinnä se, että kärsinkö enemmän oireista vai hoidon sivuoireista? En tiedä vieläkään. Eniten mietityttää vaikutus lihasmassaan ja luustoon.

Luustoon ja lihaksiin pelkästään positiivisesti.

Joo, siis hoito vaikuttaakin niihin positiivisesti, mutta hoidon sivuoireet pistävät miettimään, että onko tämä hyöty suhteessa merkitsevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni kysymys on ollut lähinnä se, että kärsinkö enemmän oireista vai hoidon sivuoireista? En tiedä vieläkään. Eniten mietityttää vaikutus lihasmassaan ja luustoon.

Luustoon ja lihaksiin pelkästään positiivisesti.

Joo, siis hoito vaikuttaakin niihin positiivisesti, mutta hoidon sivuoireet pistävät miettimään, että onko tämä hyöty suhteessa merkitsevä.

Mikä sivuoireista huolestuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Mietin koko ajan, että kannattaako jatkaa? Pieni estrogeenilisä on jees, mutta keltarauhaskuurit ovat aivan hirveitä. Myös mahdollinen hormonikierukka epäilyttää, vaikka selkainen oli nuorena.

Mä itsekkin pohdin näitä asioita enkä tiedä mikä olisi paras ratkaisu. Estrogeeliä ja Slindaa olen käyttänyt alle puoli vuotta. Alussa olo parani mutta myöhemmin koin että Slinda vei jotenkin energisyyttäni pois. Sehän poistaa ovulaation ja kuukautiset, siten tasoittaa hormonivaihtelua mutta olo alkaa tuntua puutuneelta ja tylsältä. Lopetin Slindan joitakin viikkoja sitten, nyt vuodan normaalit kuukautiset ja sit pitää mielttiä miten eteenpäin. Estrogeeliä kuitenkin mut ehkä jokin muu keltarauhashormoni eikä jatkuvassa käytössä. Ehkä en tarvitse progesteronia niin paljon jos oma keho tuottaa sitä vielä jotenkin?

Ikää 52, menopaussi vuosi sitten, en ole missään vaiheessa kokenut tarvitsevani mitään hoitoa. Ei ole ollut mitään vaivoja. Kuukautiset oli vaan epäsäännölliset viimeiset 10 vuotta ennen kuin loppuivat, mutta eipä tuokaan haitannut. Yhtään kuumaa aaltoa en ole kokenut, ei unettomuutta, kipuja yms. Ei se kaikilla mene toki näin helposti, mutta näköjään voi mennä näinkin.

Aivosumu, lihasten voimattomuus ja henkinen latistuminen on raivostuttavia.

Ja melkein kolmen kuukauden pms, jonka jälkeen jonkinlaista vuotoa. Tosin kehon voimat syövä ja vievä ovulaatio sen kun jatkuu. 

Toisen munasarjan piti olla liki kuollut jo yli 2 vuotta sitten. 

Keskisarja vielä vähän toimii 😂😂😂😂😂😂

Minulta leikattiin kohtu pahojen vuotojen ja myoomien vuoksi noin 45 vuotiaana. Munasarjat jätettiin hirmonitoiminnan vuoksi. Lääkäri sanoi, etten vielä tarvitse hormonihoitoa kun ei ole vaihdevuodet alkaneet, katsotaan sitten. Kysyin mistä sitten huomaa kun ne alkavat kun ei ole kuukautisia. Hän sanoi, että kyllä sinä sitten sen huomaat. No, minullahan on jo ajat sitten vaihdevuodet menneet. En huomannut mitenkään tarvitsevani mitään korvaushoitoja. En edes huomannut koko vaihdevuosia. Onneksi niin.