Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä huomioida 60-luvun kerrostalo-osakkeessa?
05.04.2025 |
https://www.etuovi.com/kohde/47198892
Tässä nyt yksi vaihtoehto mitä olen katsellut minulle ja kahdelle tyttärelleni. Mitä pitäisi huomioida muutakuin, että putkiremppa on varmasti lähivuosina tulossa?
Ja saako kerrostalo-osakkeissa kuntotutkimuksen? Olen vähän ulapalla näissä asioissa.
Terv. Nelikymppinen ensiasunnonostaja
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
"Esim. läpiviennit pitää tiivistää palokatkomateriaaleilla. Asuntojen väliseinät toimivat myös palokstkoina. Koska oikein olet opiskellut? T: rakennusinsinööri"
Valmistuin rakennusinsinööriksi 1987 ja diplomi-insinööriksi 2004.
Tuon kyllä tiesin, että kukin huoneisto on oma
osastonsa. Asuntojen väliseinät ja asunnon ovi suojaavat palolta. (Ovi on paliluokiteltu)
Läpivientien tiivistyksen tiesin myös. Esim palo-oven karmien ja seinien väliin ei uretaania, vaan mineraalivillaa. Ja että yli tietyn korkuisissa
Taloissa pitää olla ulkokautta kulku rappukäytävään.
Mutta muunlaisita palokatkoista en ole kuullut.
Lisään viestiini, että millaiset palokatkot kuuluisi olla hormeissa. Meille ainakin tulee toisinaan valtavasti höyryä ilmanvaihtohormista joltakulta toiselta. Niin paljon että kylppärin peilit ja siellä olevat pyyhkeet kostuvat. Peili on kosteuden vuoksi täysin höyryssä. Pakko pitää ilmanvaihtoräppänä kylppärissä kiinni teipattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Putkiremppa, julkisivuremppa, kattoremppa, pintaremppaa (riippuen miten on asuttu) näin alkuun. 15-20 vuoden sisällä aina joku uusi remppa. Äänieristys voi olla myös huono.
Ihan samat remontit on rivitalossa ja omakotitalossakin. Äänieristys on ainakin itse tietämissäni taloissa hyvä, sillä seinät ovat niin valtavan paksuja sementtiseiniä.
Älä osta putkirempattavaa taloa. Oikeasti. On kyllä sellaista paskaa koko homma.
Kun opiskelin tekussa 1980-luvulla, meille opetettiin, että talot suunnitellaan 70 vuotta kestäviksi.
Tuleeko 1960-luvun talojen loppu olemaan lähellä? Mutta asukkaat ei sitä vielä tajua. Ostavat vanhoja asuntoja liian kalliilla. Tuleeko jokin purkamisboomi? Samaan tapaan kuin alkoi putkiremonttiboomi.
Miten mahtaa rakenteiden betonit kestää ja eristeet. Ajan hammas syö.
Ihmettelen myös, miten 70-luvun yleisiä tiloja puretaan homeen vuoksi, esim tyttäreni käymä alakoulu, mutta asuintaloja ei juuri koskaan. (Tuota homekoulua käyneet homeesta sairastuneet saivat yläkoulussakin oireita, mutta heidät siirrettiin hyvin hiljaa toiseen kouluun, jotta sitä koulua ei olisi jouduttu purkamaan myös.)
Vielä niistä palokatkoista: asuimme 8 kerroksisessa talossa. Olivat tehneet LVIS-remontin ja laittaneet asianmukaiset palokatkot vain osaan talossa. Se linja jossa meidän koti oli oli jätetty ilman palokatkomateriaalia, joten hajut ja äänet kuului läpi. Meillä oli pieni keittiöremontti, ammattimies oli tekemässä, hän sanoi että on " suora" yhteys alakertaan. Näki siellä kun purki keittiön allaskaapin.
Asia tuli sittemmin julki, kun rättipatterit alkoivat vuotaa ja alakertamme naapurilta avattiin kylppärin katossa huoltoluukku, niin siitä huomattiin että " tyhjää" on. En tiedä onko vieläkään asiaa korjattu. Oikeuteen meni asia. Siinä on vaan se jos tulee tulipalo, niin se leviää sujuvasti huoneistosta toiseen. Silloin ei ole kiva asua 6:ssa kerroksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Putkiremppa, julkisivuremppa, kattoremppa, pintaremppaa (riippuen miten on asuttu) näin alkuun. 15-20 vuoden sisällä aina joku uusi remppa. Äänieristys voi olla myös huono.
Ihan samat remontit on rivitalossa ja omakotitalossakin. Äänieristys on ainakin itse tietämissäni taloissa hyvä, sillä seinät ovat niin valtavan paksuja sementtiseiniä.
Eivät ole sementtiä. Voivat olla betonia.
Vierailija kirjoitti:
Vielä niistä palokatkoista: asuimme 8 kerroksisessa talossa. Olivat tehneet LVIS-remontin ja laittaneet asianmukaiset palokatkot vain osaan talossa. Se linja jossa meidän koti oli oli jätetty ilman palokatkomateriaalia, joten hajut ja äänet kuului läpi. Meillä oli pieni keittiöremontti, ammattimies oli tekemässä, hän sanoi että on " suora" yhteys alakertaan. Näki siellä kun purki keittiön allaskaapin.
Asia tuli sittemmin julki, kun rättipatterit alkoivat vuotaa ja alakertamme naapurilta avattiin kylppärin katossa huoltoluukku, niin siitä huomattiin että " tyhjää" on. En tiedä onko vieläkään asiaa korjattu. Oikeuteen meni asia. Siinä on vaan se jos tulee tulipalo, niin se leviää sujuvasti huoneistosta toiseen. Silloin ei ole kiva asua 6:ssa kerroksessa.
Kiitos! osaatko yhtään sanoa, miten se palokatko esim ilmanvaihtoputkessa toteutetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä niistä palokatkoista: asuimme 8 kerroksisessa talossa. Olivat tehneet LVIS-remontin ja laittaneet asianmukaiset palokatkot vain osaan talossa. Se linja jossa meidän koti oli oli jätetty ilman palokatkomateriaalia, joten hajut ja äänet kuului läpi. Meillä oli pieni keittiöremontti, ammattimies oli tekemässä, hän sanoi että on " suora" yhteys alakertaan. Näki siellä kun purki keittiön allaskaapin.
Asia tuli sittemmin julki, kun rättipatterit alkoivat vuotaa ja alakertamme naapurilta avattiin kylppärin katossa huoltoluukku, niin siitä huomattiin että " tyhjää" on. En tiedä onko vieläkään asiaa korjattu. Oikeuteen meni asia. Siinä on vaan se jos tulee tulipalo, niin se leviää sujuvasti huoneistosta toiseen. Silloin ei ole kiva asua 6:ssa kerroksessa.
Kiitos! osaatko yhtään sanoa, miten se palokatko esim ilmanvaihtoputkessa toteutetaan?
<
Yleensä mootori säätöpelleillä.
Pohja on sinänsä outo kun keittiöön ei mahdu edes pientä ruokapöytää, olkkarin käyttötarkoitus hämärtyy koska sinne ei mahdu telkkari ja sohva.
Ei ainakaan vahvista perhesuhteita kun missään huoneessa ei mahdu edes kolme ihmistä viettämään aikaa samanaikaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Putkiremppa, julkisivuremppa, kattoremppa, pintaremppaa (riippuen miten on asuttu) näin alkuun. 15-20 vuoden sisällä aina joku uusi remppa. Äänieristys voi olla myös huono.
Ihan samat remontit on rivitalossa ja omakotitalossakin. Äänieristys on ainakin itse tietämissäni taloissa hyvä, sillä seinät ovat niin valtavan paksuja sementtiseiniä.
Eivät ole sementtiä. Voivat olla betonia.
Maallikkojen puhekielessä, etenkin vanhemman väestön kesken, sementillä tarkoitetaan betonia. Sinällään siinä ollaan oikeilla jäljillä, kun sementti on yksi betonin merkittävistä ainesosista.
Eihän tuota kannata ostaa. Linjasaneeraus tulossa ja se voi maksaa 1000 €/m2, jolloin asunnon hinta tuplaantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60-luvun taloissa ulkoseinän lämmöneristysvaatimukset olivat hiukan toiset kuin nykyisin. Kun luet niitä tietoja yhtiöstä niin huomaa että. Ei lain edellyttämää energiatodistusta. Kysyppäs välittäjältä kuinka paljon talon lämmönkulutus oli vaikka viime vuonna. Vaadi selkeä numero kilowattitunteina ja euroina ja paljonko on tämän asunnon osuus.
Tänä vuonna linjasaneeraus tarkoittaa putkiremonttia. Vesiputket, viemäri ja lammitysputket pattereihin.
Rakenteet auki ja siksi aikaa muutat muualle.
Linjasaneerauksen yhteydessä kannattaa taloyhtiön päivittää sähköjohdot ja tietoliikennekaapelointi myöskin. Sähköt auttamattomasti vanhat johdotukset ja vanhalle sähkönkäytölle suunniteltu.
Rahan menoa ja yli nelikymppinen kaipaa hissillistä asuntoa jossain vaiheessa. Et siis pysty asumaan hyvin pitkään asunnossasi. Kylppärit varmaan eivät tue esteetöntä asumista 1968 luvun talossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Putkiremppa poikii paljon lisäkuluja tuon ikäisessä talossa. Eräässä taloyhtiössä (rak. 1969) tehtiin justiinsa putkiremppa. 63 neliön asuntoon tuli siitä 50 000 euron lasku. Sekä oli vaihdettu maalämpö, sen osuus 10 000 euroa. Että huomioi vanha talo on koko ajan rempan tarpeessa jostain päin.
En ikinä ostaisi tuollaista pommia, enkä kyllä Peltosaaresta yhtään mitään.
Tällä hetkellä asun 1960 rakennetussa talossa kantakaupungin laitamilla, tykkään. Loistavasti suunniteltu, eli keittiöt ja vessat ovat keskellä taloa, ja olohuoneet talon ulkolaidoilla. Ei ole yhteisiä seiniä naapureiden kanssa, koska vessa ja keittiö aina välissä.
Talon meluisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea rakennusmateriaali. Onko tiiltä, betonia, Siporexia vaiko mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Putkiremppa, julkisivuremppa, kattoremppa, pintaremppaa (riippuen miten on asuttu) näin alkuun. 15-20 vuoden sisällä aina joku uusi remppa. Äänieristys voi olla myös huono.
Ihan samat remontit on rivitalossa ja omakotitalossakin. Äänieristys on ainakin itse tietämissäni taloissa hyvä, sillä seinät ovat niin valtavan paksuja sementtiseiniä.
Eivät ole sementtiä. Voivat olla betonia.
Siporex on yleinen 1960-luvun alun taloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Putkiremppa, julkisivuremppa, kattoremppa, pintaremppaa (riippuen miten on asuttu) näin alkuun. 15-20 vuoden sisällä aina joku uusi remppa. Äänieristys voi olla myös huono.
Haista pska, nää on niin paksuseinäisiä ettei kuulu mitään naapureista, edes vessan vetäminen ei kuulu muualle.
Riippuu talosta. Pahimmillaan halkeillut ja tuplattu kananpaskaseinä josta kuuluu naapurin papan pierutkin läpi.
Todennäköisesti hissitön talo. Jaksatko asua myös eläkkeellä tuossa ylimmäisessä kerroksessa.
Betoni on vanhaa ja murenee just?
Alue: Aihe vapaa
No ei nyt sentään. Kerrostalothan saattavat olla elinvoimaisia vaikka 150-200 vuotta. Ja 60-luvun talossahan on yleensä jo kaikki korjattu. Itse asun 60-luvun talossa, ja tässä ympärillä kaikki talot ovat samanikäisiä. Kaikissa taloissa on ollut jo katto-, ikkuna-, putki-, julkisivuremontit. Nämähän ovat hyvässä kunnossa.