Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää myyjät
04.04.2025 |
Jättäisi rauhaan eikä kyselis. Heti tulee et voinko olla avuksi ja vastasin ei kiitos tarvi. No vastaa et kysy sit jos tarvit apua. Mä et joo joo (osaan kyllä kysyä, kun tarvin apua). Menen sovituskoppiin niin kohta huutelee et pärjätäänkö siellä niiden farkkujen kanssa. Vastaan joooo. Tulen pois ja vien farkut paikalleen niin johan TAAS pitää jotain pälättää et no löytykö sopivat. Vastasin ei ollu hyvät ja kiitos hei.
Sit seuraava kauppa. Tulin kauppaan niin voinko olla avuksi päläpälä..vastasin perusvastauksen et katselen..niin johan se ei tyytynytvsiihen vaan uteli et ai jotain tiettyä? Mä et en kun katselen vaan kaikkea.. sit se alko et tiesitkö et meillä nyt jäsenille 25% ale siihen ja siihen asti..ei ehtinyt loppuun kun sanoin et joo tiedän ja yritin päästä eteenpäin myyjän kynsistä. No kävelin kenkäosaston ohi niin heti taas myyjä et hei tarvitko apua.. olin jo ihan turhautunut kun just olin siitä toisesta päässyt eroon ja se näkyi eleistä kun olin ihan et huhhuh ja sanoin en tarvi. Myyjä naureskeli ja taas samat litaniat, et kysy sit jos tarvit apua päläpälä.
Antaisivat olla rauhassa. Ei vaan jaksa. Yleensä meen ruuhka-aikoina mieluusti kauppoihin kun siellä on monta muutakin asiakasta niin saa olla enemmän rauhassa. Tai tilaan netistä.
Kommentit (40)
Ap on kuin mun työkaveri. Aina pitäisi tietää mitä mielen päällä on milloinkin. Mun työkaveri sentään älähtää, kun hänelle ei saa sanoa mitään. "Kiva" kun tehdään työnteosta epävarmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun myyjä tulee tyrkyttämään apua, minä vastaan: "Saanko vain katsella?" He vastaavat "totta kai" ja jättävät minut rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
No voi kyynel. Onpa sulla vaikeaa.
Itse olen aspa paikassa, jossa ei tyrkytetä. Kysytään voidaanko olla avuksi ja sen jälkeen jätetään rauhaan jos asiakas haluaa katsella itsekseen.
Olen tehnyt tätä hommaa nyt neljä vuotta. Pari huomiota:
Suomalaiset EIVÄT kysy apua vaikka tarvitsisivat sitä. Hyllyjen välissä kyyhötetään vaikka kuinka pitkään. Jälkikäteen tulee kyllä nimetöntä kiukuttelua sähköpostiin, kun "ei palvelua saa!".
No avaa suusi ja kysy, herrajumala. Jos myyjä ei syystä tai toisesta itse ennätä tai huomaa asiakasta niin PYYDÄ apua
Tämä on häkellyttävän yleistä ja tekee tyhjiksi kaikki nämä kiukuttelut, että "ärsyttää myyjät, kysyn kyllä apua jos tarvin."
Ei kaupoissa kannata asioida ollenkaan jos avun tarjoaminen ahdistaa. Aina kun joku hypähtää ja tiuskaisee
Myyjänkin olisi hyvä omata sellaista luontaista "silmää" asiakasta kohtaan et haluaako katsella rauhassa.Ylipirteys on rasittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos apua tarvitaan, sitä kysytään. Myyjien älykkyysosamäärä ei tähän riitä.
Juuri tuossa edellä aspana kerroin, että ei suomalaiset kysy apua, vaikka tarvisivat sitä. Osaatko lukea?
Myyjien äo ei liity aiheeseen mitenkään. Aspan työtä on PALVELU.
Jos myyjä on sen yhden kerran tarjonnut apuaan ja asiakas sanonut, että ei tarvitse sitä, plus että on sovittu, että asiakas voi tulla kysymään jos tarvitsee apua, niin kaikkihan on äärimmäisen selvää.
Jos asiakas ei sitä apua tule kysymään, niin ei ole myyjän vika, eikä hänen tarvitse noteerata sitä asiakasta sieltä hyllyn välistä kyyhöttämästä mitenkään. En oikein usko tuohon, että sähköpostissa valitetaan, ettei apua SAA. Kyse on siinä tilanteessa jostain muusta. Joko myyjiä ei löydy mistään (on mahdollista, olen kokenut), tai myyjä ei ole osannut neuvoa mitenkään. Myös asiakas on voinut käsittää jotain väärin.
Suomalaisethan on valittajakansaa, mutta ikävä kyllä juuri sillä tavoin, että valitusta ei mielellään esitetä naamakkain, vaan mennään kotiin ja väsätään valituksia joko tuossa kuvatussa sähköpostissa, tai muuten nimettömänä. Kerrostalovalittajistakin osa on niitä, jotka vain liimailee lappujaan sinne ja tänne, mutta ei tule puhumaan asiasta suoraan.
Jos myyjä tietää toimineensa oikein, niin tuollaiset valitukset voi sivuuttaa.
Itseäni hiukan kiukuttaa ne myyjät, jotka ei sopimuksesta huolimatta jätä asiakasta rauhaan, vaan kipittää perässä ja haahuilee siinä lähettyvillä pitäen asiakasta silmällä ja varjele, jos alat tarkastella jotain tavaraa erikseen, niin siinä se on heti haukkana esittelemässä kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi kyynel. Onpa sulla vaikeaa.
Itse olen aspa paikassa, jossa ei tyrkytetä. Kysytään voidaanko olla avuksi ja sen jälkeen jätetään rauhaan jos asiakas haluaa katsella itsekseen.
Olen tehnyt tätä hommaa nyt neljä vuotta. Pari huomiota:
Suomalaiset EIVÄT kysy apua vaikka tarvitsisivat sitä. Hyllyjen välissä kyyhötetään vaikka kuinka pitkään. Jälkikäteen tulee kyllä nimetöntä kiukuttelua sähköpostiin, kun "ei palvelua saa!".
No avaa suusi ja kysy, herrajumala. Jos myyjä ei syystä tai toisesta itse ennätä tai huomaa asiakasta niin PYYDÄ apua
Tämä on häkellyttävän yleistä ja tekee tyhjiksi kaikki nämä kiukuttelut, että "ärsyttää myyjät, kysyn kyllä apua jos tarvin."
Ei kaupoissa kannata asioida ollenkaan jos avun tarjoamine
Ei myyjällä tarvitse olla sellaista silmää, ettei tarjoa apua asiakkaalle ollenkaan. Et selvästikään ole ollut kaupassa töissä.
Meidän PITÄÄ kysyä. Aina.
Sanot vaan "ei kiitos" jos et tarvitse apua. Niin helppoa se on. Kenenkään ei tarvitse yrittää ajatustenlukua
T: tuo ekan sivun aspa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos apua tarvitaan, sitä kysytään. Myyjien älykkyysosamäärä ei tähän riitä.
Juuri tuossa edellä aspana kerroin, että ei suomalaiset kysy apua, vaikka tarvisivat sitä. Osaatko lukea?
Myyjien äo ei liity aiheeseen mitenkään. Aspan työtä on PALVELU.
Jos myyjä on sen yhden kerran tarjonnut apuaan ja asiakas sanonut, että ei tarvitse sitä, plus että on sovittu, että asiakas voi tulla kysymään jos tarvitsee apua, niin kaikkihan on äärimmäisen selvää.
Jos asiakas ei sitä apua tule kysymään, niin ei ole myyjän vika, eikä hänen tarvitse noteerata sitä asiakasta sieltä hyllyn välistä kyyhöttämästä mitenkään. En oikein usko tuohon, että sähköpostissa valitetaan, ettei apua SAA. Kyse on siinä tilanteessa jostain
"En usko että.."
No älä sitten usko :D. Et olekaan meillä töissä. Kyllä tuota tehdään.
Joskus on tilanteita ettei me huomata tai ehditä tarjota apua, mutta asiakas vain kyyhöttää eikä itse lähesty meitä. Tää on kyllä outoa käytöstä.
T: aspa
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat olla rauhassa, niin mökötä itseksesi kotona, mutta älä missään tapauksessa mene silloin kauppaan.
Vain Suomi-jutut. Suomalaisen asiakaspalvelijan näkemys: jos et halua pakkopalveluani, niin mökötähän vain kotona.
Asiakas, joka haluaa itsenäisesti vain kierrellä - sehän on shoppailua! - sillä mielellä, että jospa jotain kivaa tulee vastaan, ei ole suomalaisessa aspakulttuurissa toivottu. Täytyy oitis kauppaan tullessa tietää, mitä hakee ja tarvitsee heti siihen myyjää auttamaan. Kun vaikka tietää mitä hakee, niin ei osaa hakea oikeaa farkkukokoa itse. Suomalainen asiakas on siis suomalaisen aspan mielestä vähä-älyinen ja avuton. Jos hän taas vaikuttaa liian varmalta - tietää mitä hakee, mutta haluaa harkita, eikä tarvitse siihen myyjän apua, on hän aspan mielestä mököttäjä ja voisi hyvin jäädä vain sinne kotiin mököttämään. Ja aspan johtopäätös tähän on, että asiakas tarvitseekin itse asiassa terapiaa, eikä kauppa-asiointiinsa asiakaspalvelua.
Voi apua. Vain Suomi-jutut indeed.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän oli pakko sanoa jokaiselle asiakkaalle heihei tervetuloa heti kun astuivat sisään. Myymälä oli jaettu kolmeen osaan ja jokaisella osiolla oli oma myyjä. Aina kun asiakas siirtyi uudelle osiolle, sen osion myyjän piti mennä tarjoamaan apua ja kertoa taas tarjouksista. Myymäläpäällikkö vahtasi takahuoneessa kameroista. Jos asiakas ilmoitti katselevansa, ohjeistus oli että vähintään kolme kertaa pitää tarjota apua.
Olisipa ollut kiva kun sitä omaa maalaisjärkeä olisi saanut käyttää mutta ei saanut. Meidän piti toimia kuin robotit.
Vierailija kirjoitti:
Joskus olisi tosiaan ihan kiva kierrellä kaupoissa ilman turhia kysymyksiä. Auttaisikohan, jos laittaisi kuulokkeet korville?
Tätä kokeilen ulkomailla seuraavaksi. Siellä erityisesti on hankala vain katsella. Olen huono kielissä joten on erityisen hankala vain katsella kun myyjä yrittää pakkomyydä jotain kokoajan. Eri maissa eroja kyllä. Moni kauppias on jäänyt ilman eurojani kun on täytynyt lähteä pois liikkeestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellisiä puhelinmyyjä kun sitten aivan väkisin olisi sitten tulossa vaikkei tarvetta ja varmaankin moni vanhus menee sitten hämmenyksiin kun opetettu olemaan kohtelias kun noille täytyy olla sitten jyrkkänä.
Valveutunut myyjä osaa lukea asiakasta ja ymmärtää, että nuoret harvemmin kaipaavat apua, mutta huonosti liikkuva ikäihminen kiljuisi ilosta jos myyjän saisi kiinni. Olen vain kerran saanut tarvitessani apua, nuori tyttö etsi minulle pyynnöstä koko vaatekerran. Tuli hyvä mieli ja hyvät kaupat hän teki. Itsekseni en olisi jaksanut.
Palkatkaa nuoria!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit olla varma, että olet yksi niistä "aasiakkaista" jotka ärsyttävät myyjiä ja varmasti muitakin kanssasi tekemisiin joutuvia ihmisiä.
Töissä tehdään työnantajan määräämiä työtehtäviä. Tiedät tämän, jos olet joskus ollut töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi kyynel. Onpa sulla vaikeaa.
Itse olen aspa paikassa, jossa ei tyrkytetä. Kysytään voidaanko olla avuksi ja sen jälkeen jätetään rauhaan jos asiakas haluaa katsella itsekseen.
Olen tehnyt tätä hommaa nyt neljä vuotta. Pari huomiota:
Suomalaiset EIVÄT kysy apua vaikka tarvitsisivat sitä. Hyllyjen välissä kyyhötetään vaikka kuinka pitkään. Jälkikäteen tulee kyllä nimetöntä kiukuttelua sähköpostiin, kun "ei palvelua saa!".
No avaa suusi ja kysy, herrajumala. Jos myyjä ei syystä tai toisesta itse ennätä tai huomaa asiakasta niin PYYDÄ apua
Tämä on häkellyttävän yleistä ja tekee tyhjiksi kaikki nämä kiukuttelut, että "ärsyttää myyjät, kysyn kyllä apua jos tarvin."
Ei kaupoissa kannata asioida ollenkaan jos avun tarjoamine
Jos on käsketty tervehtiä ja kysyä avun tarvetta jokaiselta asiakkaalta, niin tehdään jos haluaa pitää työpaikkansa.
Itseä ärsyttävät ja kummastuttavat Kekkosen ajan ukkona nämä nykyään kaverillisesti moikkaileivat hyllyttäjät kaupoissa.
Kävelet kaupassa, niin jokainen hyllyttäjä "moi!" :D
Ei ollut ennen tapana.
Vierailija kirjoitti:
Olin kaupassa töissä ja kysyin aina kaikilta epämääräisiksi varastelijoiksi epäilemiltäni: Hei, voinko auttaa?
Tai vähintään tervehdin.
Tämä se just on se ongelma. Eli nyt tiedän että jokainen kontaktia ottava myyjä pitää minua varkaana.
Ei helpota asiaa yhtään.
Olen itse rautakaupassa töissä ja meillä ohjeistus on että ihan jokaista asiakasta tervehditään ja kysytään voidaanko auttaa jotenkin. Kauppiaat (2kpl) on paikalla aina ja kyllä kyttäävät miten toimitaan. Myös asikaspalautteena on usein, että ei ole saanut palvelua. Joku siis on päässyt välillä livahtamaan useamman myyjän ohi huomaamattaa. Ja avun tarjoamista kyetään silloin vielä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Olin kaupassa töissä ja kysyin aina kaikilta epämääräisiksi varastelijoiksi epäilemiltäni: Hei, voinko auttaa?
Tai vähintään tervehdin.
Omalla työpaikalla tämä ihan opetettiin. Ehkäisee näpistelyä. Siis tottakai jokainen asiakas ihan jo hyvien käytöstapojenkin vuoksi tervehditään ja myös avun tarjoaminen kuuluu työn luonteeseen, mutta samalla se myös ennaltaehkäisee myymälävarkauksia. Ja meille opetettiin, että ei kysytä, voinko auttaa, koska siihen asiakas voi vastata kyllä tai ei. Kun kysyy miten voin auttaa, asiakas joutuu käyttämään enemmän vaivaa vastaukseen, jolloin kontakti asiakkaaseen pidentyy. Ja aina kun myyjä saa kontaktin asiakkaaseen, on myös mahdollisuus saada enemmän myyntiä. Sehän se myyjän työ on, myydä. Ja kaupat toki ovat tuotteiden ostamista varten, vaikka moni mieltäkin ne ajankuluksi ja paikoiksi oleskella ja hypistellä tarkoituksena olla ostamatta mitään.
Ilmeisesti oisi ovelta ovelle myyjä käynyt. Yleensä kyllä koputtavat jos huomaavat ettei oviekello toimi, mutta tämä sankari yrittää rämpyttää ovenkahvaa. Ei kovin vakuuttava myyjä, koulureppu selässä, joku 90luvulta peräisin oleva laite kädessä, ikää ulkonäön perusteella 16-18v . En kerenny ovelle , näin kun se heti oven kahvan rävellyksen jälkeen siirtyi naapurin ovelle.
Olettas myyjän kyllä hieman panostavan siihen ensivaikutelmaan. Eikä olla se koulupoika koulun jälkeen ovella kyselemässä :D jokainen varmaa epäilee huijariksi
Olin kaupassa töissä ja kysyin aina kaikilta epämääräisiksi varastelijoiksi epäilemiltäni: Hei, voinko auttaa?
Tai vähintään tervehdin.