Appivanhemmat tuovat vähän väliä koiriansa meille hoitoon
En itse ole koiraihminen, lapsena meillä oli perheessä koira. Pelkään myös koiria, vaikka niitä näen esim. töissäkin paljon ja lähipiirissä niitä on.
Muuttaessamme mieheni kanssa yhteen, en tiennyt, että appivanhempien koirat tulevat niinkin usein meille hoitoon.
Välillä antavat ne meille viikoksi, välillä ovat kolme yötä ja niin.
Taustalla se, kun appivanhemmat haluavat reissata ja ovatkin ostaneet loma-asunnon ulkomailta ja lisäksi haluavat muuallakin käydä. Sitten on helppo tyrkätä ne meille ja mieheni ei uskalla sanoa siihen mitään.
Mieheni koirat hoitaa ja ulkoiluttaa, mutta koirat ovat aika ongelmallisia. Haukkuvat melkein koko ajan, jos ei silitä. Raapivat ovea, jos menet vessaankin ja haluavat ihan koko ajan huomiot ja olla sylissä ja nimenomaan kaiken aikaa rapsutusta. Jos ei rapsuta, niin joko tassullaan raapii tai haukkuu/vinkuu. Yöllä herättävät mieheni lenkille ja nappulat ei kelpaa, koska ovat tottuneet saamaan kaikkia herkkufileitä. Lisäksi ulostavat matoille kuulema protestiksi.
Aina kun koirat tulevat, otan kaikki kymmenen mattoa pois ja suojaan kaikki paikat. Silti ulostavat johonkin.
Miestäni ei tilanne haittaa niin paljon kuin minua. Hänen sisarukset ei kuulemma suostu ottamaan niitä koiria hoitoon ja ei muutenkaan ole paikkoja, niin haluaa aina auttaa appivanhempiaan, vaikka kokee sen kuitenkin taakkana.
Mitä itse tekisit tilanteessa?
Kommentit (52)
Kaveri pyysi koiranhoitajaksi ja minä menin hänen luokse sitä koiraa hoitamaan. Kaveri laittoi jääkaapin täyteen ruokaa ja juotavaa sekä lisäksi maksoi hoidosta. Kaverilla on ihana talo ja iso piha, joten otin tämän hoitoheikan ihan lomasta, kun pystyin samalla tekemään etätöitä. Kävin koiran kanssa lenkillä ja sitten tein etätöitä terassilla, kun säät suosivat.
En ikinä olisi ottanut koiraa omaan kotiini hoidettavaksi.
Ja nyt ne sata ja yksi syytä miksei mies voi hoitaa niitä koiria vanhempiensa luona.
Päästäkää koirat irti,appivanhemmat löytävät ne sitten löytöeläintalosta nirsoilemasta kun ei ole fileitä. Tai sit vaan kuskaat ne löytöeläintaloon. Ongelma ratkaistu.
Kun ottaa koiran pitää tajuta että reissaamiset on reissailtu. Niin yksinkertaista.
Sanot heille ettet hoida niitä, jos suuttuvat niin se on voi, voi.
Siis miten tämä tarina liittyy tähän. Eikä varmaan oo terve ihminen kissoista keitelly soppaa.
Kyllähän tuo kissatarina on aika oleellinen tieto. Jos ap:n mummon naapuri on aikanaan ratkaissut asiat noin suoraviivaisesti, häntä ehkä houkuttelee toimia itse samalla tavalla. Pata vaan porisemaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa koiran pitää tajuta että reissaamiset on reissailtu. Niin yksinkertaista.
Mulla on koira, mutta edelleen reissaan myös. Vien koirani koirahoitolaan reissujen ajaksi. Teen kuitenkin vain pari reissua vuodessa ja muuten olen kotona, joten ei kärsi koira tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Sanot heille ettet hoida niitä, jos suuttuvat niin se on voi, voi.
No eihän tuo mitään auta, kun se mies haluaa hoitaa niitä koiria
Vierailija kirjoitti:
Minulta löytyy:
Kissanlihakeitto
400 g kissan lihaa (lapaa, etuselkää tai kylkeä)
1 l vettä
1 tl suolaa
1 tl kokonaisia maustepippureita
1 laakerinlehti
1 sipuli
3 porkkanaa
100 lanttua
50 g palsternakkaa
50 g juuriselleriä
6 perunaa
10 cm purjoa
2 rkl tuoretta persiljaa
Voisiko tuossa siis käyttää koiranlihaa kissan sijasta? Sitäkö tarkoitat, ap?
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tämä tarina liittyy tähän. Eikä varmaan oo terve ihminen kissoista keitelly soppaa.
Kyllähän tuo kissatarina on aika oleellinen tieto. Jos ap:n mummon naapuri on aikanaan ratkaissut asiat noin suoraviivaisesti, häntä ehkä houkuttelee toimia itse samalla tavalla. Pata vaan porisemaan.
Hei haloo, toi sama copypastettu juttu ilmestyy ihan kaikkiin eläimiin liittyviin keskusteluihin ennemmin tai myöhemmin. En käy täällä edes kovin usein ja on varmaan viides kerta kun näen ton saman. Aina joku menee lankaan ja luulee että urbaanilegenda liittyy jotenkin aloittajan tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Hankala tilanne sinulla tosiaan. Mutta hätä keinot keksii. Hyvästä esimerkistä käy tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti
Olen lukenut tämän noin kymmenestä eri ketjusta, voitko lopettaa sen lähettämisen. Keksi jotain uutta, kiitos.
En suostuisi ottamaan hoitoon. Vieköön koirahoitolaan.
Ovatko appivanhemmat tietoisia koirien käytösongelmista? Esiintyykö niitä kotonakin vai vain hoidossa?
Koirat ovat selvästi stressaantuneita sekä oppineet saamaan huomiota aina, kun haluavat. Viimeisestä on suht' helppo opettaa pois. Ei vain anna huomiota silloin, kun koirat sitä vaativat, vaan palkitsee ja huomioi niitä vain, kun käyttäytyvät toivotusti, eli eivät raavi ja hauku. Ei-toivottu käytös jätetään kokonaan huomiotta, eli ei kieltämistä, pous tuuppimista eikä yhtään mitään, koska koiralle negatiivinenkin huomio on huomiota.
Tekevätkö kotonaankin tarpeet sisälle vai vain teillä ollessaan? Sisälle kakkaaminen ei ole mikään protesti, vaan stressin merkki. Koiria stressaa vieras ympäristö ja omistajien poissaolo. Ne myös aistivat herkästi ihmisten mielialat, eikä sinun inhosi niitä kohtaan helpota asiaa. Joku ehdotti, että miehesi menisi hoitamaan koiria niiden omaan kotiin. Komppaan tätä, se ratkaisisi monta ongelmaa, mahdollisesti ne kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kellään tuota reseptiä?
IDIOOTTI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot heille ettet hoida niitä, jos suuttuvat niin se on voi, voi.
No eihän tuo mitään auta, kun se mies haluaa hoitaa niitä koiria
EIHÄN SE NIITÄ HOIDA.
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa koiran pitää tajuta että reissaamiset on reissailtu. Niin yksinkertaista.
Riippuu koirasta ja reissujen luonteesta. Kaupunkilomalle, jossa vieraillaan paljon eri nähtävyyksissä ym. kohteissa, koiraa ei tietenkään pidä raahata mukaan, sehän joutuisi vain kyhjöttämään yksin hotellihuoneessa, mutta vaellusreissut, mökkilomat ja karavaanarielämä sopivat oikein hyvin koirillekin.
Miksi appivanhemmat tuovat nappulaa syötäväksi, jos koirat yleensä syö herkkufileitä? Ei nyt kuulosta uskottavalta. Kyllä ne appivanhemmat toisi sitä ruokaa, mitä koirat yleensäkin syö eli jääkaappi ja pakaste täyteen herkkufileitä. Tämä on provo.
Koirahoitolat ovat sitä varten! Ilmaisia hoitajia vaan jotkut hinkuu.
Oma vaiva niistäkin, punkit ja kaikki ilona. Ei on hyvä sana.
Siis miten tämä tarina liittyy tähän. Eikä varmaan oo terve ihminen kissoista keitelly soppaa.