Lue keskustelun säännöt.
Kuka tai mikä on ollut elämäsi pahin nujertaja?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuden perhe. Sitä on vaikea sanoin kuvailla, millaisen helvetin alkoholisoitunut mielisairas vanhempi ja kulisseja ylläpitävä mahdollistaja saa aikaan.
On häkellyttävä tunne, kun tällaiset ihmiset kuolevat. Helpotusta enimmäkseen.
Tavallaan ovat kuolleet itselle jo aiemmin.
Sitä päivää odotellessa. Tiedän jo etukäteen, että tulee olemaan helpptus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistinen tuulivoimakonsultti. Kaikkea pahaa hänelle ja läheisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Tsunami. Kannattaa olla onnellinen ja kiitollinen siitä että teillä on vielä vanhemmat ja muut läheiset elossa.
En ole, eikä minun tarvitse. Sinä voit sen sijaan olla.
Kyllä ne työpaikan esihenkilöstöstä aina löytyy. Siellähän se ihmisen palkka ja sitä kautta asuinpaikka, harrastukset ja koko elämä päätetään. Pahimpia on olleet ne heterovanhemmat, joilla on kouluikäisiä lapsia ja kohtelee vastaavasti kaikkia työntekijöitä myös kuin vajaaälyisiä osaamatta itse juuri mitään, mutta nauttien vallasta kuten kuka tahansa Putin tai Trump.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinasin sanoa sairaudet, mutta niille ei voi mitään, sen sijaan miehet jotka ovat käyttäytyneet järkyttävällä tavalla elämässäni on nujertaneet, koska he voisivat valita toisin, silti kohtelee miten kohtelee.
Se oli yllättäen yksi psykologi! Sanoi, että unelmani on turhaa paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ystävä" ollessani parikymppinen. Pahimman luokan psykopaattinarsisti, joka nautti kiusatessaan minua. Ulospäin oikea herranenkeli, josta kaikki pitivät ja jota kunnioitettiin kuin suurta hyväntekijää. Minä olin vielä tarpeeksi typerä ja sinisilmäinen, etten tajunnut missä mennään, ennen kuin vasta monta vuotta myöhemmin. Sen jälkeen kun silmäni olivat auenneet, kelasin menneisyyttä ja tajusin tulleeni pahasti kusetetuksi.
Mulla oli tällainen kaveri, joka järjesti minuun kohdistuneen raiskauksen.
Itsetunnon puute. Sitä ei ole ollut tarpeeksi, että olisin pystynyt tekemään asioita vaan sen puute on saanut aina lannistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että en opi käyttämään tietokonetta. Olen hyvin epävarma mitä vaaditaan, mutta nykyäänhän se on pakollinen osaaminen.
Tarjottu töihin headhunterien kautta ulkomaisiin yhtiöihin mutta en uskalla hakea. Tein yhden työn ,kaverina eräs joka hallitsi IT n ja minä tein itse työn . Työ oli koulutuksista EUssa.
Diploomi on yliopistosta.
Te jotka minua juopoksi kutsutte täällä. Mites nyt pannaan suu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulu. Olen aen ikäluokan ihmisiä, joita opettajat saivat kiusata niin halutessaan.
Koulukiusaajat, kiusaava ja mitätöivä sisko sekä luonnehäoriöinen, agressiivinen ja turhasta syyllistävä faija. Koulun muutama psyykkisesti häiriintynyttä opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitipuoli. En pysty edes ajattelemaan häntä.
- n68v -
Isä ja isosisko, kiusaajia. Nauravat päin naamaa, kun "sä oit tollanen". Tai isä ei naura enää, kun on kuollut. Mutta siis, millainen pitäisi olla? Systeri 60 tekee tätä edelleen. Isääni en pahemmin tavannut vuosiia, kun en voi sietää sitä toisten kiusaamista. Systeriäkään en nää suunnilleen kuin joulupuuron merkissä.
Vierailija kirjoitti:
Tsunami. Kannattaa olla onnellinen ja kiitollinen siitä että teillä on vielä vanhemmat ja muut läheiset elossa.
Tuskinpa olisit kuitenkaan halunnut vaihtaa.
Lapsuuteni perhe, varsinkin isommat sisarukset sekä myös äiti. Kiusaajat ja koulun v-mäiset liikunnanopettajat, jotka toivottavasti ovat saaneet ansionsa mukaan. Kuitenkin pahin kaikista oli exä.
Kun on pienestä saakka nujerrettu ihminen ei opi puolustamaan itseään. Onneksi on mahdollisuus valita, kenen kanssa on aikuisena tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Isä ja isosisko, kiusaajia. Nauravat päin naamaa, kun "sä oit tollanen". Tai isä ei naura enää, kun on kuollut. Mutta siis, millainen pitäisi olla? Systeri 60 tekee tätä edelleen. Isääni en pahemmin tavannut vuosiia, kun en voi sietää sitä toisten kiusaamista. Systeriäkään en nää suunnilleen kuin joulupuuron merkissä.
No mikset naura takaisin?
Kyllä se on ollut aina omat vanhemmat. (ja sisarukset)
Pikkulapsesta asti ollut heidän palvelijansa. Muistan, kun äiti pisti minut jo pikkupoikana hieromaan hänen jalkojaan , keräämään viinimarjoja, tyhjentämään astianpesukonetta yms. Ja tilanne on vain muuttunut pahemmaksi, mitä vanhemmaksi olen elänyt. Äiti komentaa vieläkin kun pikkulasta ja ei arvosta minun omaa vapaa-aikaani ollenkaan. Minulla ei myöskään saisi olla mitään omia mielipiteitä.
Tehtiin myös selväkis se asia, että minä en saa sitten lähteä opiskelemaan, töihin tai ylipäätänsä muuttaa mihinkään toiselle paikkakunnalla. Heidän luotaan sain kyllä aikanaan muutta pois, mutta ei saa muuttaa liian kauas. Töiden saaminen on nykyään muutenkin täysi mahdottomuus ja ei se ainakaan auta asiaa, että jämähti samalle paikkakunnalle asumaan vanhempien takia.
Nyt olen 40 vuotta ja olen sitä mieltä, että koko elämä on mennyt pilalle vanhempieni takia. Kaikkien valintojeni taustalla on aina ollut, että "mitä äiti ja isä ajattelee", jos teenkin näin. Olen jopa kerran pamauttanut päin naamaa, että en jaksa enää olla teidän talutushihnassa, mikä muutti hieman heidän suhtautumistaan minuun. Kaikkein hirveintä on se, että vanhemmat sisarukset ovat saaneet ihan erilaisen kohtelun. Olen aina ollut se hierarkian alimmainen. Siis myös sisarukset ovat kohdelleet miten sattuu.
Onhan se niin, että minun elämä alkaa vasta sitten, kun vanhemmat saa kannettua hautaan. Se päivä kun koittaa, tulee olemaan myös viimeinen päivä, kun näen sisarukseni. Pitsän välit poikki ja aloitan vihdoinkin sen oman elämän.
Anteeksi.
Oletko ajatellut, että olet masokistinen ja haet näillä kommenteillasi itseasiassa sitä, että sinua haukutaan? Enemmän kuin toisen pahaa mieltä.
Sinuna hakisin apua itserankaisuun.