Olen 41-vuotias mies ja minulla on poikuus tallella

Näin taitaa mennä hautaan asti. Nuorena koin olevani niin ruma läskipää, ettei tullut mieleenkään lähestyä naisia.

Huonoa itsetuntoa olen kokenut aina. Voisi ajatella, että olen jotenkin muutenkin syrjäytynyt. Mutta ei.

Työelämässä pyyhkii hyvin, löytyy amk-inssin tutkinto ja viime keväänä saatu maisterin lappu.

Huonoa itsetuntoa korjatakseni olen tietenkin treenannut ahkerasti salilla ja kuntoillut. Vanhemmiten naamastakin on läskit lähtenyt. Mutta tähän ikään mennessä on sen verran "urautunut", ettei enää tiedä mistä pitäisi aloittaa ja kynnyskin on noussut merkittävästi. Jotkut varmaan aavistavat synkän salaisuuteni, mutta kohteliaasti kyselevät onko naisia ollut kylässä viikonloppuna. Ei ole ollut. Yleensä kiertelen jotain ympäripyöreää vastauksena.